Sote-uudistuksen rahoitus riittämätön

Vuoden alusta aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus on jo aloittaessa riittämätön. Ylen syyskuun alussa julkaiseman kyselyn mukaan kunnat arvelevat tulevilta hyvinvointialueilta puuttuvan noin 1,5 miljardia euroa. Ilman tätä rahoitusta ne eivät kykene hoitamaan nykyisiä menoja, eikä niillä ole mahdollisuutta esimerkiksi palkankorotuksiin, joita tarvittaisiin riittävän työvoiman tarjonnan varmistamiseen.

- Tässä tilanteessa on täysin järjetöntä väittää, että hallitus ei tällä hetkellä istuisi Tehyn, Superin ja Kuntatyönantajan kanssa samassa neuvottelupöydässä ratkomassa hoitajien palkkalinjaa, toteaa SKP:n pääsihteeri Tiina sandberg.

Sandberg on seurannut hoitajien taistelua paremman palkkauksen puolesta ja näkee hallituksen nyt omaksuman linjan paitsi lyhytnäköisenä, myös tuhoisana julkiselle terveydenhuollolle.

- Nähdäkseni ainoa tapa, jolla voidaan kiertää vääjäämätön hoitajapula tilanteessa, jossa näihin hyvin perusteltuihin palkankorotusvaatimuksiin ei suostuta, on hankkia työvoimaa yksityisten yritysten kautta. Lääkärien kohdalla olemme jo nähneet mihin se johtaa. Työvoimakulut eivät suinkaan ole laskeneet, vaan ne ovat kääntyneet nousuun.

Hoitajien esittämien palkankorotusten vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen olisi noin miljardi euroa, mikäli palkat nousisivat keskimäärin 300 euroa kuussa. Tällöin Sote-uudistuksen rahoitukseen tulisi tehdä kaikkiaan noin 2,5 miljardin euron korotus nyt kaavaillusta 22,5 miljardista.

- 2,5 miljardia on kieltämättä iso raha, mutta kun pelissä on Suomessa asuvien terveys ja sillä vältetään koko terveydenhoitosektorin ajautuminen suuriin ongelmiin keväällä hyvinvointialueiden aloittaessa, ei summaa mielestäni voi pitää kohtuuttomana. Pikemminkin asettaisin kysymyksen niin päin, että onko meillä varaa riskeerata ihmisten terveys ja hoito näin pienen summan takia?

Sandberg näkee, että olemme käännekohdassa, jossa tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Säästäminen väärässä paikassa, saati hoitajien pakottaminen töihin, ei tuo mukanaan oikeita säästöjä, vaan johtaa yhä uusien kulujen kertymiseen maksettavaksi myöhemmin. Julkisen terveydenhuollon pelastaminen on vielä mahdollista ja myös halvempaa kuin uuden järjestelmän rakentaminen entisen raunioille.

- Jos tältä hallitukselta jotain uskaltaisin toivoa, niin sen myöntämistä, että nyt valittu linja ei ole kestävä. Vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa. Sopii myös miettiä kenen laariin satavat ihmisten äänet, jos vaalien alla kaikkialla kamppaillaan toimimattoman terveydenhuollon kanssa.