Home >> Artikkelit >> Sote pitää kaataa

Sote pitää kaataa

01.06.2018 - 11:15
(updated: 01.06.2018 - 11:42)
  • Tiina Sandberg ja keskuskomitean jäseniä osoittamassa mieltä Jyväskylässä

Kukaan ei tällä hetkellä asetu eduskunnassa vastustamaan sote-mallia tai maakuntia sinänsä. Niihin toivotaan kyllä muutoksia, mutta ei löydy tahoa, joka ne kyseenalaistaisi perusteista käsin. Suomen kommunistinen puolue on alusta alkaen kyseenalaistanut uudistuksen sen perusteista käsin. Kunnat osaavat hoitaa asukkailleen perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoito voidaan järjestää kuntien yhteistyöllä. Yksityistämisen sijaan tulee panostaa julkisenpuolen rahoitukseen.

Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on perustunut demokraattisesti valvotuille ja verovaroilla rahoitetuille palveluille. Vahvan kunnallisdemokratian ansiosta suomalaisilla on ollut hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omien palveluidensa järjestämiseen. Tämä mahdollisuus ollaan nyt Sote- ja maakuntauudistuksen mukana käytännössä poistamassa, kertoo SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

Mikäli sote etenee ja maakuntavaaleissa aikanaan äänestetään tulevaan sotevaltuustoon jäseniä, tulee suurilla kaupungeilla olemaan kaikki valta ja pienempien kaupunkien, kunnista nyt puhumattakaan, vaikutusvalta tulee olemaan hyvin pieni. Tämä tarkoittaa demokraattisten vaikutuskanavien näivettymistä sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.

Samaan aikaan valtaa ollaan siirtämässä niille suurille yrityksille, jotka tulevaisuudessa hoitavat edellä mainittujen palveluiden tuottamisen. Niille ollaan nyt avaamassa suora pääsy veronmaksajien rahoihin. Odotettavissa on, kaikkien maailmalla nähtyjen vastaavien kokeilujen perusteella, että suomalaisten saamien terveyspalveluiden laatu tulee romahtamaan ja hinta nousemaan. Tämä ei ole kenenkään muun kuin Herhiläisten etu, tiivistää Sandberg

 

Useita suuria ongelmia

Soten sosiaalipuolen uudistuksista on saatu julkisuuteen äärimmäisen vähän tietoa. Sen osalta suurin huoli koskeekin sitä, miten hoitoketjut ja riittävät palvelut turvataan ihmisille, joiden oma kyky hoitaa asioita on usein hyvin vähäistä.

Maakuntamallissakin tavoitteet on asetettu niin, että ne avaavat mahdollisuuksia yhteisten rahojen siirtämiseen yksityisille yrityksille ja kansainväliselle pääomalle. Muutosten kohteeksi joutuvat ainakin ympäristövalvonta, jossa edelleen lisätään painoa yritysten etujen huomioimiselle ja lupakäytäntöjen helpottamiselle, Sandberg korostaa.

Samaan aikaan hankaloitetaan päätöksistä valittamista, eikä olla takaamassa sitä, että resurssit ympäristövalvontaan olisivat jatkossakaan riittävät. Tämä avaa tietä esimerkiksi ylikansallisille kaivosyhtiöille, joiden keskuudessa Suomi on jo aiemminkin tunnettu Euroopan Kongona, jossa kaivoslaki antaa erittäin suuret oikeudet kaivostoimintaa harrastaville yrityksille.

Maakunnissa uudistuvat myös työvoimapalvelut. Niiden järjestäminen ollaan avaamassa yrityksille Australian mallin mukaisesti. Tämä johtaisi suuriin vaikeuksiin rahoituksen jäädessä riittämättömäksi ja toisaalta pitkäaikaistyöttömien jäädessä helpommin työllistyvien jalkoihin.

Myös muun muassa tieverkoston, Metsähallituksen ja poliisin tehtävien kanssa edetään jatkuvasti kohti yhä selkeämmin markkinavetoista mallia.

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista