Keywords:
SKP:n ay-ryhmä: Edistyksellä heikennyksiä vastaan
Työntekijät, työttömät ja opiskelijat ovat suurten heikennysten ja leikkausten kohteena. Orpon ja Purran sinimusta hallitus aikoo laittaa vähävaraiset ihmiset maksamaan rikkaiden veronkevennykset ja yhä kasvavan militarismin. Totuus on kuitenkin se, että hoitajien tuomitseminen ikuiseen palkkakuoppaan ei ratkaise hoitajapulaa eikä potkujen antamisen helpottaminen paranna työllisyyttä. Hallitus on hyvin tietoinen toimiensa tuhoisista vaikutuksista ihmisten toimeentuloon, arjesta selviytymiseen ja työelämän turvaan - ja haluaa ne siksi toteuttaakin.
Tämä suunta ei ole ainoa vaihtoehto tai millään tavalla vastuullista talouspolitiikkaa, sillä se heikentää ihmisten ostovoimaa, terveyttä, työ- ja koulutusmahdollisuuksia sekä tulevaisuudennäkymiä. Se on kylläkin tapa voimistaa tulo- ja varallisuuseroja sekä yrittää lannistaa ihmisiä, tehdä heistä kuuliaisia ja entistä enemmän kavennettuihin oikeuksiin tyytyviä. Tiedämme kuitenkin, ettei kelloja tule kääntää historiaan – aikaan, jolloin työsuhdeturvaa ei ollut ja työntekijät joutuivat antamaan lähes koko elämänsä työlle. Aiemmista heikennyksistä on päästävä irti ja otettava kehitystä kiinni.
Nyt tarvitaan tavoitteellista ja inhimillistä työllistämispolitiikkaa. Nykypäättäjät luottavat markkinoiden kaikkivoipaisuuteen sekä syyllistävät työttömiä tilanteestaan, vaikka ongelmana ei ole työttömien asenne vaan kunnolla palkattujen työpaikkojen puute ja vaillinaiset kouluttautusmismahdollisuudet. Elinikäistä oppimista ja osaamisen kehittämistä aiotaan heikentää poistamalla aikuiskoulutustuki, vaikka osaamista tulisi päinvastoin vahvistaa useilla eri keinoilla.
Vasemmistolaisella politiikalla paljon annettavaa
Lukuisten tutkimusten sekä suomalaisten ja kansainvälisten kokemusten innoittamana esitämme siirtymistä parempaan työaikaan, joka on tehokas keino uusien työpaikkojen luomiseksi ja työn jakamiseksi. Yleinen työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Viimeisimmät lupaavat uutiset paremman työajan hyödyistä on kuultu muun muassa Britanniasta ja Islannista.
Yhdessä omistettujen ja tuotettujen palvelujen avulla voidaan toteuttaa asukkaiden etua, vastata palvelujen tarpeeseen, torjua rahan valtaa sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Työllisyyden parantamiseksi sekä hyvinvoinnin rakentamiseksi on ymmärrettävä, kuinka paljon potentiaalia julkisissa palveluissa on. Yhdessä omistettujen ja tuotettujen palvelujen avulla voidaan toteuttaa asukkaiden etua, vastata palvelujen tarpeeseen, torjua rahan valtaa sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Välinelainaukset ovat oiva esimerkki julkisten palvelujen toimivasta laajentamisesta.
Tällä hetkellä sote ja koulutus ovat romahtamispisteessä ja rahoitusvaje on valtava. Rahat hyvinvointialueiden budjetteihin ja kuntien valtionosuuksien nostoon saadaan muun muassa nostamalla pääomien ja sen tuottojen verotusta EU-maiden keskitasolle sekä säästämällä ylipaisutetuista sotilasmenoista. Myös esimerkiksi teollisuuden sähköveron asettaminen samalle tasolle kotitalouksien kanssa kerryttäisi yli 800 miljoonaa euroa lisää verotuloja vuodessa.
Ay-liikkeessä tarvitaan uusien aloitteiden esittämistä paikallisille päätöksentekijöille ja työpaikoille, toimia työpaikkademokratian kehittämiseksi sekä vaatimuksia liittojohdolle valtakunnallisen linjan terävöittämisestä. Yksittäisten liittojen työtaisteluita on tuettava julkisesti ja tarvittaessa solidaarisuustyötaisteluiden muodossa muiden liittojen toimesta laajalla rintamalla.
Maahanmuuttaneet työntekijät ovat alttiita työnantajan hyväksikäytölle. Tämän estämiseksi on levitettävä aktiivisesti viestiä liittoon liittymisen tärkeydestä sekä pidettävä yksinkertainen vaatimus – samasta työstä on maksettava sama palkka kansallisuudesta riippumatta. TES:n minimiä huonommin palkkaaminen on kriminalisoitava. Oikeutta maksuttomaan oikeusapuun pitää laajentaa ja osana oikeusapua pitää olla saatavilla tulkkauspalveluja.
Näpit irti lakko-oikeudesta!
Poliittisten ja tukilakkojen mahdollisuuksien suunniteltu rajoitus sekä lakkosakot yksittäisille työntekijöille ja sakkojen kohtuuton korotus ammattiliitoille on Orpon ja Purran sinimustan hallituksen hyökkäys demokratiaa vastaan. Sillä puututaan perusoikeuksiin sekä loukataan muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimusta ja käytäntöjä. Laajalla lakko-oikeudella on annettu ratkaisevaa tukea eri alojen työläisten tavoitteille kohentaa työehtoja tai torjua heikennyksiä sekä pyritty estämään työntekijöitä sortavia poliittisia päätöksiä. On täysin perusteltua ja demokraattista, että työläiset voivat protestoida toimia, jotka tulisivat koskettamaan heitä.
Työpaikkademokratiaa on määrätietoisesti ryhdyttävä toteuttamaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Se ei voi tarkoittaa vain työntekijöiden edustusta johtoportaassa työnantajan asettamilla ehdoilla vaan sen on oltava aktiivista työntekijöiden edun sekä työtä sujuvoittavien tapojen edistämistä.
Opiskelijoita ei tule sivuuttaa
On väärin, että opiskelijat pakotetaan Suomessa velkaantumaan ottamalla opintolainaa, kun toimeentulo jäisi muuten usein riittämättömäksi. Opintotukea on korotettava reilusti.
On väärin, että opiskelijat pakotetaan Suomessa velkaantumaan ottamalla opintolainaa, kun toimeentulo jäisi muuten usein riittämättömäksi. Opintotukea on korotettava reilusti. Myös väyliä mielenterveyspalveluihin on helpotettava ja tehtävä enemmän mahdolliseksi myös ilman lähetettä.
Koulutusmenoja on leikattu koulutuksen kriisiytymisenkin uhalla. Menoleikkauksia on toteutettu keskittämällä, lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia, vähentämällä henkilökuntaa sekä laajentamalla ryhmäkokoja. Kaikilla näillä toimilla on vaikutuksensa, jotka näkyvät konkreettisesti oppimisessa sekä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnissa.
Resurssit on nostettava tarvittavalle tasolle. Oppilaitosten ryhmäkoot on saatava kohtuullisiksi niin, että opettajien ja ohjaajien suhdeluvut ovat samalla riittävät. Suomeen on perustettava opettajarekisteri.
Opiskelijakuntien ja opiskelijärjestöjen työtä ja vaikutusmahdollisuuksia on oppilaitoksen ja kuntien toimesta aktiivisesti tuettava ja edistettävä. Rauhankasvatus – ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon perehtyminen - on otettava mukaan opetussisältöihin koko väestön laajuudessa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ja aikuiskoulutukseen asti. Työelämätaitojen oppimista on vahvistettava ay-liikkeen ja järjestäytymisen merkityksen käsittelyllä.
Ay-järjestäytymistä on tarpeen laajentaa nuorten työntekijöiden keskuudessa. Nuorilla on oltava matalan kynnyksen vaikuttamisväyliä ay-liikkeen sisällä.
Palkkatasa-arvo puheista käytäntöön
Sukupuolten välinen palkkaero on viime vuosikymmeninä pysynyt lähinnä ennallaan, vaikka esimerkiksi naisten koulutustaso on kohonnut merkittävästi. Sinimustan hallituksen aikomus kieltää lailla vientialojen linjan ylittävät palkankorotukset on halveksuttava esitys, jolla pyritään kirjoittamaan naisvaltaisten alojen palkkakuopat lakiin, heikentämään valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia sopia työriitoja sekä mitätöimään etenkin sote- ja palvelualojen arvostusta. Samalla hallitus aikoo estää sukupuolten tasa-arvon etenemistä myös esimerkiksi perhevapaakorvauksen leikkaamisella, joka heikentää naisten asemaa työelämässä.
Vaadimme toteutettavaksi palkka-avoimuutta kaikilla työpaikoilla vähintään siinä laajuudessa, että työpaikan luottamushenkilöillä on saatavilla työntekijöiden palkkatiedot sekä palkan muodostumisen perusteet.
Tärkeä sukupuolten väliset korjattavat palkkaerot paljastava toimi on palkka-avoimuus. Vaadimme toteutettavaksi palkka-avoimuutta kaikilla työpaikoilla vähintään siinä laajuudessa, että työpaikan luottamushenkilöillä on saatavilla työntekijöiden palkkatiedot sekä palkan muodostumisen perusteet. Tällöin voidaan selvittää avoimemmin mitkä työntekijöiden väliset palkkaerot muodostuvat perusteettomista syistä.
Tämän lisäksi on voimistettava rakenteellista ja asenteita korjaavaa työtä perheiden hoito- ja hoivavastuun tasapuolisemman jaon eteen. Taistelua ansiotason kohentamiseksi naisvaltaisilla matalapalkka-aloilla on jatkettava määrätietoisesti.
SKP:n ay-ryhmä
Julkilausuma "Ay-toiminnan aika” -keskustelussa Tiedonantaja-festivaalilla 18.11.