Home >> Artikkelit >> Puheenjohtaja Liisa Taskisen puhe vappuna 2023

Puheenjohtaja Liisa Taskisen puhe vappuna 2023

01.05.2023 - 16:45
  • Liisa Taskinen SKP vappu 2023 Lahti

Hyvät kuulijat, hyvät toverit!


Maailmasta, tai ainakin Euroopasta on tullut lyhyessä ajassa melkein tunnistamaton paikka. Sota Ukrainassa jatkuu toista vuotta, eikä loppua näy. Onneksi emme ole turtuneet sotauutisiin, vaan uutiset tuntuvat yhtä kauheilta joka päivä. Jopa ydinsodan uhka on jossain määrin todellinen.


Sodan seurauksina Euroopassa hinnat kohosivat kautta linjan, oli todellista aihetta tai ei, ja jatkavat kohoamistaan. Pieni- ja keskipalkkaistenkin toimeentulo on vaikeutunut huomattavasti.


Eduskuntavaalien tulos oli ennusteiden mukainen. Eivät perussuomalaiset sentään nousseet suurimmaksi puolueeksi. Porvaripuolueet pääsivät yhteisymmärrykseen hallituspohjasta ja aloittavat ohjelman laatimisen vapun jälkeen. Tässä vaiheessa voi vain todeta, että odotettavissa on leikkauksia, tai siis pikku nipsaisuja sieltä, mistä ei missään tapauksessa pitäisi – kaikkein pienituloisimmilta. Sitä kutsutaan kannustinloukkujen purkamiseksi. Kelpaa se huonomminkin palkattu työ, kun tuista nipsaistaan. Vaan syntyykö todellisia säästöjä, vai kasvavatko menot toisaalla?


Valtionvarainministeriön virkamies oli saanut kuningasidean – säästetään ammatillisesta koulutuksesta. Tiputetaan pois yleissivistävät ja kansalaistaitoja opettavat aineet ja tiivistetään opetus kahteen vuoteen. Samalla torpataan tie amiksesta jatko-opintoihin. Nythän liki puolet ammattikorkeakoulujen opiskelijoista tulee ammatillisen koulutuksen kautta.
Onko taka-ajatuksena pitää yhteiskuntaamme pystyssä pitävät työntekijäjoukot ruodussa ilman etenemismahdollisuuksia, kuten ennen vanhaan jyrkemmän sääty- ja luokkajaon aikana? Onko ajatuksena jopa luoda umpiperäinen koulutuspolku maahanmuuttajaperheiden lapsille ja luoda uusi paarialuokka? Maahanmuuttajiahan tarvitaan tekemään työtä, koska työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat paljon pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät.


Kansalaisten suurimpia huolen aiheita on täysin kriisiytynyt terveydenhuoltomme. Sairaalat, joissa siis erikoissairaanhoito tapahtuu, ovat näihin aikoihin saakka pärjänneet jotenkuten. Terveyskeskukset ovat kriisiytyneet aikoja sitten miltei kaikkialla. Tämä huono kehitys on alkanut jo 1990-luvulla ja on saanut jatkua kaikessa rauhassa. Suurin syy on ollut rahoituksen jälkeenjääneisyys tarpeeseen nähden. Nyt ollaan tilanteessa, missä joudutaan hoitamaan kalliisti sairaaloissa ja ruuhkautuneilla päivystyspoliklinikoilla, kun ei voida hoitaa edullisesti terveyskeskuksissa. Hölmöläisten hommaa, sanon vaan.  Lääkkeeksi tuleva pääministerimme Petteri Orpo onkin luvannut ottaa avuksi yksityisen sektorin. Rahat siis mieluummin sinne kuin hyvinvointialueille.


Kaiken kaikkiaan kokoomuspuolueen leikkauslista tarjoaa samaa mitä aiemminkin – köyhät kyykkyyn, lisää rahaa hyvätuloisille osakkeisiin ja rahastoihin sijoitettavaksi. Asiantuntijoiden arviot eivät kokoomusta hetkauta, vaikka varoituksen sanoja onkin kuultu toimenpiteiden haitallisista vaikutuksista. Talouselämän kukoistus ei leikkaustoimenpitein ole taattu. Talouselämähän tässä tarkoittaa suurpääomaa, ei meidän tavallisten ihmisten jokapäiväisen talouden muodostamaa rahan ja tavaran liikettä, joka väistämättä sitten supistuu lisää. Inflaatiohan on jo osaltaan tähän vaikuttanut ja vaikuttaa lisää.


Kansan on syytä olla valppaana ja seurattava hallitusohjelman muodostumista ja hallituksen toimia. Ehkäpä kansan on lähdettävä ranskalaisten esimerkin mukaan kaduille puolustamaan omaa toimeentuloaan.


Tulevan hallituksen suurimpia asioita on sosiaaliturvan uudistus. Sitä aloitteli jo Marinin hallitus. Uudistus on totisesti tarpeen, sillä nykyinen lainsäädäntö on paikkaa paikan päälle – tyylillä korjailtu tilkkutäkki, johon on vielä jäänyt ammottavia aukkoja. Viime viikolla on taas puhuttu lapsilisistä ja niiden poistamisesta, ja siirtämisestä harkinnanvaraiseksi tueksi. Mutta meillähän on jo ryhmä suomalaisia lapsiperheitä, jotka eivät saa lapsilisiä, vaikka olisivat kaikkein eniten niiden tarpeessa. Näitä ovat toimeentulotuen varassa elävät perheet. Toimeentulotuki on jo valmiiksi liian pieni, ja siitä on Suomea huomautettu toistuvasti. Toimeentulotuen tarvetta laskettaessa lapsilisät lasketaan perheen tuloksi, joka siten pienentää itse toimeentulotukea. Sietämätöntä. Lapsiperheköyhyydestä ja sen tuhoisista vaikutuksista yli sukupolvienkin on tutkimusnäyttöä, mutta korjaavia toimenpiteitä ei haluta tehdä. Tässä köyhyys tulee todella kalliiksi.


Ennen vaaleja puhuttiin myös useankin puolueen kannattamasta kansalaispalkasta. SKP ei sitä kannata. Se merkitsisi palkanmaksuhelpotusta työnantajille. SKP:lla on esittää tilalle erinomainen Perusturva 1200 – aloite. Se antaisi pitkälti vastauksen sosiaaliturvan uudistukseen. Perusturva olisi edelleen tarveperusteinen, mutta yhdistäisi monet eri tukimuodot selkeäksi ja yksinkertaiseksi perusturvaksi. Aloite on jo useita vuosia vanha, joten tuota summaa 1200 € on syytä korottaa ja tekstiä päivittää.

Palaan Ukrainan sotaan ja sen seurauksiin. Nyt vietämme ensimmäistä vappua Naton jäsenmaana. Militaristinen hurmahenki tuntui vallanneen melkein koko maan, kun jäsenyyttä alettiin kiireellä puuhaamaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Mutta asiaahan oli valmisteltu jo vuosien ajan, ja mielipidemuokkausta tehty Nato-myönteiseksi. Kansa vain oli ajatellut toisin. Shokkitilaa piti siten käyttää hyväksi, ja näin tapahtui. Emme vielä edes tiedä, mitä kaikkea jäsenyys todella tuo tullessaan, varsinkin kun Suomi, siis armeijamme johtohenkilöt ja samanhenkiset poliitikot, haluavat olla mallioppilaita ja aina tehdä opettajan, tässä tapauksessa siis USA:n mieliksi.


Helsingin Sanomien pääkirjoitus 16.4. ei asiaa kaunistele. Se totesi, että Suomi joutuu Natossa kilpailemaan huomiosta ja muistuttamaan itärajamme tärkeydestä. Se voi tarkoittaa taistelemista Nato-liittolaisen rinnalla hyvinkin kaukaisissa sodissa. Siis kaukaisissa sodissa? Mikä Nato-maa on hyvinkin kaukainen? Missä kaukana Naton jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi?  Ja mihin julkaisemattomaan tietoon tämä ajatus perustuu? Kaiken miljardien hintaisen Nato-aseistuksen hankkimisen lisäksi pitää siis mennä puolustamaan (vaiko sittenkin ennaltaehkäisevästi hyökkäämään?) omalla kustannuksellamme kaukaisia maita – vai oliko se että puolustetaan Suomea kaukaisissa maissa? Ei ole osunut silmiin kommentteja tuosta Hesarin arviosta. Joka tapauksessa niille miljardeille olisi paljon käyttöä ihan täällä kotona. Jokainen täällä oleva kuulija keksii heti ainakin kymmenen kiireellisintä kohdetta.


Naton jäseniä olemme. Se ei tarkoita Naton vastaisen taistelun päättymistä tappioon. Nyt on kampanjoitava Naton ja USA:n tukikohtien perustamista vastaan, ja on kampanjoitava ydinaseiden maahan sijoittamista, tai edes lyhytaikaisesti maahan tuomista vastaan. Ei ydinaseita Suomen rajojen sisäpuolelle! Eikä myöskään Suomi-poikia kaukaisiin maihin puolustamaan USA:n suurpääomaa.


Tarvitaan vahvaa rauhanliikettä, niin meillä Suomessa kuin kansainvälisesti, sillä maailma näyttää olevan menossa kohti uusia sotia. Ja sotahan tarkoittaa ihmisten tappamista. Tätä yksinkertaista totuutta peitellään ja etäännytetään kaikenlaisin kiertoilmauksin, jotta sota olisi helpompi hyväksyä. Mutta meidän ei tule koskaan hyväksyä sotaa keinona ajaa oman maan tai siis oman maan valtaapitävien etuja, tai yrityksenä ratkaista mitään ongelmia. Asevaraisesta turvallisuuskuvitelmasta on palattava diplomatian, neuvottelujen, keskinäisen luottamuksen ja ihmiskuntaa ja maapalloa eniten uhkaavien ongelmien yhteiseen ratkaisemiseen.


Ilmasto- ja ympäristökriisi on jäänyt jossain määrin taka-alalle uutisoinnissa, vaikka sen pitäisi olla ykkösasia. Kyseessähän on koko ihmiskuntaan jo lähitulevaisuudessa syvästi vaikuttavista muutoksista koko maapallolla. Välittömiä toimenpiteitä tarvittaisiin, jotta jo tehdyt sinänsä hyvät päätökset myös toteutettaisiin. Siihen tarvitaan kaikkia maita tekemään yhdessä ja jokainen erikseen osuutensa. Kilpavarustelu ei kuulu tähän joukkoon ollenkaan. Siksi SKP on myös aloittanut ja jatkaa toimintaa tunnuksella ’’’Ympäristö vaatii rauhaa!”.


Hyvä vappukansa, hyvät toverit! Näinä synkän oloisina aikoina ei pidä vaipua voimattomuuden tunteeseen. Joukoissa on voimamme. Yhdessä tekeminen yhteisten tavoitteiden puolesta on voimaannuttavaa ja hauskaa.


Hyvää Vapun jatkoa, hyvää kevättä kaikille!

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista