Ministeri Soini dialogiin rauhanliikkeen kanssa

Haltin häistä, Mombasasta ja Kemin seudun teatteripiireistä tuttu Taiska lauloi sen ääneen. Syksyn sävelessä (1981) kolmanneksi sijoittuneessa Raul Reimanin kirjoittamassa Hiroshima-biisissä ollaan huolissaan ydinsodasta. Laulussa sanotaan, että meidän elämä täällä muistuttaa liikaa unta, jossa linnut laulavat saoynaraa ja maa peittyy tuhkaan. 

Hyvää kansainvälistä Hiroshima-muistopäivää!

Tänä kesänä moni meistä on ollut huolissaan mihin tämä maailma oikein on menossa. Euroopassa on ollut terrori-iskujen kesä. Olemme joutuneet pohtimaan kansainvälistä terrorismia ja sen uusia muotoja.

Imperialistiset sodat eivät ole pysyneet kaukomailla niille suunnitelluissa paikoissa.  Iloisiin tavallista arkea viettäviin joukkoihin kohdistuva väkivalta on otsikoissa useasti. Leikkauspolitiikka on siirtänyt ongelmaratkaisua ammattiauttajilta kaduille.  Me eurooppalaiset olemme yllättyneitä kun sotatanner on tullut meitä lähelle. Viattomat ovat saaneet surmansa.

Me olemme myös yllättyneitä kun tuhannet ovat joutuneet – väitän -  samojen sotien ja saman välinpitämättömyyden – saman vääryyden syystä jättämään turvansa, kotinsa ja lähtemään pakolaisuuteen kauaksi kotoa tänne meille asti.

Kiitos Suomen rauhanpuolustajille kutsusta tulla tänne Kemin Hiroshima-tilaisuuteen.

Nyt tulee 71 vuotta siitä kun Yhdysvallat käytti atomipommia Japanin sodassa. Ydiniskun jäljet näkyvät vielä tänään erilaisina säteilysairauksina ja traumaattisina muistoina iskusta selvinneiden elämässä.

Ydinsodan uhka tulee hyvin esille Taiskan Hiroshima-biisissä. Ydinaseet muodostavat edelleen vakavan uhan koko maailman tulevaisuudelle.

Yhdysvaltojen presidentti Barak Obama sai paljon kritisoidun Nobelin rauhan palkinnon osaksi ydinaseriisunnan edistämisen toimistaan. Viime vuonna Obama puhui Japanissa tarkalleen vuosi sitten Hiroshiman rauhalle omistettuna muistopäivänä. Samassa tilaisuudessa oli läsnä Japanin pääministeri Shinzo Abe.

Obama on ensimmäinen istuva Yhdysvaltojen presidentti, joka vierailee Hiroshimassa. Japaniin Obama matkusti osallistuakseen G7 maiden kokoukseen. Maailman media ja ehkä japanilaisetkin odottivat, että Yhdysvallat olisi Obaman vierailun aikana pyytänyt anteeksi atomipommien tiputtamista.

Anteeksipyyntöä ei tullut. Obama sanoi puheessaan, että kirkkaana pilvettömänä päivänä kuolema tippui alas taivaalta ja maailma muuttui. Valon välähdys ja tulinen seinä tuhosivat kaupungin ja näyttivät ihmiskunnalle että se pystyy tuhoamaan itsensä.

Puheessaan japanilaisille Obama esitti, että tieteen tutkimuksen ja kehityksen vallankumouksen rinnalla tarvitaan samanaikaisesti myös moraalista vallankumousta. Olen Obaman kanssa asiasta samaa mieltä. Yhdysvaltojen historia imperialistisena sotavoimana saa kuitenkin ainakin minut varuilleen siitä kuka tuota vallankumousta sopisi johtamaan. Sen sijaan että Yhdysvallat olisi Obaman suuren idean mukaan kehittänyt moraaliaan on se aloittanut, ollut osallisena ja edelleen useissa maailman keskeisissä sodissa.

Ydinsulkusopimus

Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Ranska ja Britannia ovat ydinasevaltiota, jotka ovat mukana ydinsulkusopimuksessa. Ydinsulkusopimuksen kuudes artikla velvoittaa allekirjoittaneita valtioita ydinaseriisuntaan. Ydinasevaltiot Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea ovat sopimuksen ulkopuolella.

Meidän on syytä vahvistaa globaalia rauhanliikettä ja sen kutsua ydinaseiden täydelliseen eliminointiin. Rauhanliikkeen perspektiivistä YK:n toimet entistä sotaisammassa maailmassa tuntuvat oikeilta. On vaikutettava ihmisten tietoisuuteen ja avattava silmiä. Hiroshima-päivien kaltaiset tilaisuudet on arvokas tapa muistuttaa rauhankulttuurin aloitteista.

Rauhan puolesta toimijan perspektiivistä on toki pakko todeta, että niin kotimaiset, YK:n tai globaalin rauhanliikkeen toimet aika ajoin tuntuvat riittämättömiltä. 

Rauhanliikettä tarvitaan luomaan matalan kynnyksen toimintaympäristöjä ja kaikille avoimia rauhan puhujalavoja. Monimutkaista maailmaa on muuten vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Rauha on liian arvokas asia jätettäväksi vain ammattipoliitikoille tai sotilaille. Rauhanliike edistyksellisenä joukkoliikkeenä onnistuessaan on pluralistinen yhteisvoima joka kutsuu mukaan kaikkia ja vaikuttaa rakentavasti minkä tahansa yhteiskunnan demokraattisiin voimiin ja voimistaen kansanvaltaisia rakenteita.

Hyvät Hiroshima-päivän aktivistit täällä Lapissa, Kemissä. 

Meillä, jotka rakennamme rauhaa ja olemme sitoutuneet tekemään työtä aseriisunnan puolesta ei ole muuta tietä kuin Hiroshiman opettama tie. Tavoitteeksi täällä Pohjoisessa, Suomessa ja Skandinaviassa voidaan hyvin ottaa ydinaseeton Pohjola eikä Euroopassakaan ydinaseita tarvita.

Euroopan ydinaseet olennainen osa Suomen turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa

Yhdysvaltojen, Venäjän ja EU:n ydinasevaltojen; Britannian ja Ranskan ydinaseet ovat olennainen kysymys myös meidän - Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.  EU-jäsenyys ja Suomen Nato-yhteistyö on samaan aikaan myös yhteistyötä ydinaseiden ja ydinasevaltojen kanssa. 

On fakta, että ydinase on Yhdysvaltojen, Naton, Ranskan ja Britannian puolustusratkaisua. On fakta, että ydinaseet Euroopassa uhkaavat Euroopan turvallisuutta. Sellainen EU, joka jatkaa ydinasevarustelua, hyväksyy jäsenmaidensa ydinasepelotteen ja antaa Yhdysvaltojen ja Naton varastoida ydinaseita Eurooppaan on riski maailman rauhalle ja mahdoton osapuoli aseidenriisuntaneuvotteluissa. 

Sipilän hallituksella ei uskottavaa aseidenriisuntapolitiikkaa

Sipilän hallituksen 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että ydinaseet ovat palanneen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.  On hyvä, että selonteossa sanotaan, että Suomi tukee ydinsulkusopimuksen asemaa ydinaseriisunnan edistämisessä.  On kuitenkin irvokasta ja kestämätöntä politiikkaa, että samassa selonteossa visioidaan tiiviimpää yhteistyötä juurikin ydinasevaltojen; Yhdysvaltojen, Britannian ja Naton kanssa.

Sen sijaan että Suomi liittoutuisi ja liimautuisi sotavoimaisiin suurvaltoihin tulee sen rakentaa rauhankulttuuria ja etsiä sotilasliitto Naton sijaan rauhan kumppanuuksia maista, järjestöistä ja toimijoista jotka eivät perusta toimintaansa väkivaltaan ja asepelotteisiin. 

Tarvitsemme myös rohkeaa politiikkaa joka pitää Suomen irti sodista, sotaharjoituksista ja Natosta. Rauhanliikkeen ei pidä pelätä politiikkaa. Halutessaan se voi auttaa suomalaista poliittista eliittiä kehittämään toisenlaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sipilän hallitus on uudessa selonteossaan nostanut rauhanvälityksen voimakkaasti esille.  Ulkoasian- ja Eurooppaministeri Timo Soinin johdolla ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että rauhan välityksen joustavuutta tuetaan tiiviillä verkostoitumisella kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Haluan tulkita tätä niin, että Soini on valmis keskusteluun ja yhteistyöhön myös rauhanliikkeen kanssa.

Sipilän hallituksen luvut madonlukuja

Suomalaisen kansalaisjärjestön ja rauhanjärjestöjen näkökulmasta tämä nosto ja painotus yhteistyön tiivistämisestä tuntuvat oudolta ainakin siinä valossa kun tietää miten ennestään olemattomista toiminta-avustuksista on leikattu 2016 lähes kolmannes. Kansalaisyhteiskunnasta ja rauhanvälittämisen joustavuudesta puhuva Sipilän hallitus budjetoi kolmannen sektorin rauhantyöhön koko maassa vain 412 000 €. Summa on surkea ja riittämätön niin ulko- ja turvallisuus- poliittisen selonteon kuin kansalaisjärjestöjen toimintasuunnitelmien valossa.

Luvut näyttävät, että Sipilän hallitus vähät välittää kansalaisyhteiskunnasta. Jos välittäisi se budjetoisi toisin. Jos olisi välittänyt ei se olisi myöskään allekirjoittanjut Isäntämaasopimusta.  Sipilän hallitus ei ota vakavasti rauhanliikkeen työtä.  Jos ottaisi se ei alleviivaisi Suomen ja Yhdysvaltojen, Suomen ja Naton – Suomen ja sotilaallisen yhteistyön suuntaa. Jos hallitus ottaisi rauhanliikkeen vakavasti ei se olisi  järjestänyt yhteisiä sotaharjoituksia Yhdysvaltojen armeijan kanssa.

Suomeen tarvitaan toisenlaista turvallisuuspolitiikkaa, joka on ottanut Hiroshimasta opikseen, joka tietää rauhanliikkeen aloitteet; Tukholman aloitteet, Eurooppalaiset END-manifestit, feministien ja taiteilijoiden vaatimukset ydinasettoomasta maailmasta. Maailmaan tarvitaan toisenlaista turvallisuuspolitiikkaa ja Obaman peräänkuuluttamaa vallankumousta, miehiä, naisia, joukkoja ja johtajia jotka uskaltavat pyytää myös anteeksi ja jotka uskaltavat laittaa sen neilikan sinne kiväärin piippuun – jotka uskaltavat muuttaa sodan rauhaksi.  

Anteeksi sodimme pian yhdessä

On selvää, ettei Obama pyytänyt anteeksi Japanilaisilta.  Japanin pääministeri Abesta on sittemmin tullut Obaman politiikan liittolainen. Yhdysvallat vahvistaa Japanin suhteillaan valta-asemiaan Aasiassa ja auttaa Japania muuttamaan perustuslakiaan ja militarisoitumaan. Kysymys siitä olisiko Obaman ollut syytä pyytää anteeksi Yhdysvaltojen atomipommien käyttöä Japanin sodassa avaa kokonaisen inhorealistisen perspektiivin ihmisen raadollisuudesta ja kyvyttömyydestä.  Obaman neuvonantaja Ben Rhodes on tässä yhteydessä sanonut, että Yhdysvallat on ikuisesti ylpeä johtajistaan, miehistä ja naisista jotka ovat palvelleet maata toisen maailmansodan taisteluissa. Rhodes korostaa, että Hiroshimassa Obamalla oli mahdollisuus kunnioittaa viattomien kuolleiden muistoa.

Meillä on tänään täällä Kemissä sama mahdollisuus kunnioittaa ydinsodan viattomien uhrien muistoa. Teemme sen. Tämän lisäksi voimme vahvistaa rauhanliikkeen voimaa, sen pluralismia ja yhteistä työtämme rauhan puolesta. Voimme myös yhtyä Obamankin esittämään toiveeseen, yhtyä Taiskan biisin toiveeseen paremmasta maailmasta, etteivät linnut enää laulaisi hyvästejä, sayonaraa ettei maa peittyisi tuhkaan.

Ei koskaan enää Hiroshimaa!