Kommunistien johtokvartetti - neljä suomalaista ja kansainvälistä työläistä

Päivitetty 18.6. Jorma Talikka lisätty keskuskomitean varajäseneksi vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti.

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous 15.-16. Porvoossa valitsi lääkärin, puutarhurin, opettajan ja taiteilijan puolueen johtoon. SKP:n uusi johtokvartetti haluaa näyttää politiikassa luokkatietoiset työläisen kasvot eloonjäämistaistelussa kapitalistista ylivaltaa vastaan.  

SKP:n kvartetin neljä toveria ovat kaikki pitkän linjan aktivisteja ja työläisiä, jotka tietävät luokkataistelun ruohonjuuret. He ovat kaikki myös marxilaisia ja ovat toimillaan aina pyrkineet muuttamaan maailmaa – niin myös uudessa tehtävässä SKP:n lipunkantajina.  

Lääkäri-maailmanmuuttaja, Liisa Taskinen on Kymenlaakson sosiaali- ja terveyden huollon kuntayhtymän ylilääkäri. Taskisella on kokemusta lääkärin työstä 40 vuoden ajalta terveyskeskuslääkärinä ja tämän lisäksi Taskinen on tehnyt töitä pakolaisleirillä mm vuonna1982 Angolassa namibialaisten naisten, lasten ja vanhusten lääkärinä.  

Liisa Taskinen - SKP:n jäsen vuodesta 1971, keskuskomitean jäsen v. 2016 edustajakokouksesta. Osallistuja aina Teiniliitosta alkaen. 

Koti ja tausta 

Synnyin v. 1952 Karhulassa, nykyisessä Kotkassa, maalta muuttaneiden työläisvanhempien esikoiseksi, vaatimattomiin oloihin. Oppikoulussa aukeni uusi maailma, kun luokkakavereina oli Ahlströmin insinöörien ja ekonomien lapsia – eräänlainen kulttuurishokki, ymmärsin aikuisena. 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen sain tilaisuuden opiskella lääketiedettä Leningradissa, Neuvostoliitossa, ja valmistuin v. 1979. Valmistumisen 40-v. juhlia vietetäänkin Pietarissa 15.6.19. Erikoistuin ensin gynekologiksi, jonka jälkeen halusin suorittaa vielä yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon. Olenkin ollut terveyskeskuslääkärinä jo 29 vuotta, vuodesta 1990. 

Rauhan, kansainvälisen solidaarisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta. 

 
Rauhan- ja solidaarisuustyö on ollut jo kouluajoista tärkeää, Taksvärkit olivat tuolloin uutta. Opiskelu hyvin kansainvälisessä ympäristössä antoi lisää kipinää. Niinpä nuorena lääkärinä olinkin vuoden 1982 keskisessä Angolassa namibialaisten naisten, lasten ja vanhusten pakolaisleirillä ruotsalais- suomalaisen lääkäri. Ja siraanhoitajaryhmän jäsenenä. Namibia kävi tuolloin aseellista taistelua Etelä-Afrikan apartheidhallintoa vastaan itseäisyytensä saavuttamiseksi. Tuon vuoden innoittaman kirjoitin yhdessä kollegani kanssa v. 1986 Rauhanpuolustajien julkaisusarajaan kirjan Namibia – tuska ja toivo. 80-luvulla toimin aktiivisesti Afrikka-komiteassa ja Kotkan Rauhanpuolustajissa. Olen Suomi – Etelä-Afrikka–seuran ja Suomi – Namibia -seuran jäsen. 

Olen Kotkan Vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja. Koen, että edelleen tarvitaan etujärjestöä ajamaan uskonnottomien yhdenvertaisuutta ja oikeuksia. 

SKP on lujittamassa suhteita Venäjän kommunistiseen puolueeseen. Koen tärkeäksi olla mukana rakentamassa ystävyyttä ja luottamusta ihmisten välille kaikilla tasoilla. Olen Suomi-Venäjä – seuran jäsen. 

Työ 

Nyt jo aikuisten lasten syntymä ja vaativa työ terveyskeskuksessa eivät antaneet tilaisuutta yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen moniin vuosiin. 90- luvullahan jo alkoi terveyskeskusten ahdinko, mikä on johtanut perusterveydenhuollon nykyiseen kriisiin. Olen pitkään toiminut kotikaupunkini lääkäreiden luottamusmiehenä. Siinä tehtävässä olen saanut hyvän käsityksen koko terveydenhuoltomme tilasta, jonka kehitystä olen seurannut jo 40 vuoden ajan. Olen saanut tehdä vuosien saatossa kaikkea mahdollista terveyskeskuslääkärin työtä, vauvasta vaariin, turvapaikanhakijoista kotisaattohoitoon. Tätä kokemusta pyrin hyödyntämään nykyisessä tehtävässäni Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhtenä perusterveydenhuollon ylilääkäreistä – puolustamaan ja kehittämän terveyskeskuksia, tavallisten ihmisten auttajia ja turvan tuojia. Eläkkeelle jään loppuvuodesta -19. 

Kielitaito: suomi äidinkieli, venäjä ja englanti sujuvia, ruotsi hieman ruosteessa, elpymässä, luen sujuvasti. 

Puutarhuri-aktivisti, Tiina Sandberg on opiskellut Turun Ammattikorkeakoulussa puutarhuriksi ja valmistunut lisäksi ympäristösuunnittelijaksi kestävän kehityksen koulutusohjelmasta vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on toiminut Asukasliiton järjestösihteerinä, SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteerinä ja 2018 heinäkuusta alkaen SKP:n pääsihteerinä. Tiina Sandberg on ennen kaikkea aktivisti, jonka tavoitteena on aina ollut saada asioita aikaan ja muuttaa maailmaa. Politiikka ja marxilainen maailmankatsomus ovat hänelle työkaluja, joilla edetä kohti muutoksia. Päämääränä on maailma, joka on tasa-arvoisempi, ekologisesti kestävä ja ennen kaikkea sellainen, jossa ihan tavallisten ihmisten elämä sujuisi ilman sodan tai nälän uhkaa. 

Tiina Sandberg on pitkän linjan aktivisti 

Suomen kommunistisen puolueen pääsihteeriksi ehdolla oleva Tiina Sandberg on ennen kaikkea aktivisti, jonka tavoitteena on aina ollut saada asioita aikaan ja muuttaa maailmaa. Politiikka ja marxilainen maailmankatsomus ovat hänelle työkaluja, joilla edetä kohti muutoksia. Päämääränä on maailma, joka on tasa-arvoisempi, ekologisesti kestävä ja ennen kaikkea sellainen, jossa ihan tavallisten ihmisten elämä sujuisi ilman sodan tai nälän uhkaa. 

- Minusta palkitsevinta on tehdä töitä ihmisten kanssa ja saada heidät tekemään töitä yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi. Tämä on mielestäni yksi vahvuuksistani. Nyt jos koskaan tarvitaan voimien kokoamista ja vain sen kautta voimme nähdäkseni edetä, toteaa Sandberg. 

Hän on hankkinut kokemusta erilaisten ihmisten ja päämäärien yhditämisestä monissa kansalaisjärjestöissä. Etenkin edellisen hallituksen leikkaus- ja kurjistamispolitiikkaa kritisoineessa Joukkovoima-verkostossa. 

- Joukkovoimassa hienointa on ollut se, miten pystyimme löytämään yhteiset nimittäjät hyvinkin erilaisten ihmisten yhteistyölle. Pystyimme hyväksymään sen, että emme ole kaikesta samaa mieltä ja silti toimimaan yhdessä kaikkein heikoimpien puolustamiseksi. 

Sandberg katsoo, että Joukkovoiman suurimpia saavutuksia oli ammattiyhdistysliikkeen patistelu aktiiviseksi Kiky- ja aktiivimalli-kamppaluissa ja eläkeläisten asumislisän menestyksekäs puolustaminen. Lisäksi ryhmä toimi osaltaan vasemmiston vastaiskun kaikupohjana eduskuntavaaleissa. 

- Palkaton työ järjestöaktiivina opettaa ennen kaikkea sitä, miten paljon voi saada aikaan näennäisesti ilman resursseja, mikäli mukana on innostuneita ihmisiä. Silloin heistä tulee se tekijä, joka voi onnistua murtautumaan jopa valtakunnan poliittiseen keskusteluun ja muuttaa sitä. Helppoa sellainen ei koskaan ole, mutta sitäkin riemastuttavampaa onnistuessaan. Siitä sai voimia jatkamiseen kun tiesi, että tänään Sipilää ketuttaa ja rankasti, naurahtaa Sandberg. 

Uuden hallituksen toimia Sandberg vielä odottaa. Niistä saadaan hänen arvionsa mukaan selvyys sitten kun budjettiriihi pakottaa ratkomaan kompromissit selkeiksi ratkaisuiksi. 

- Olen valmis tukemaan hyviä päätöksiä, mutta varmasti on paljon asioita, joissa keskustan mukana olo pakottaa vasemmistopuolueet joustamaan. Silloin tarvitaan vahvaa kansalaisvaikuttamista, jotta asiat etenevät parempaan suuntaan ja Sipilältä periytyviä heikennyksiä saadaan hiljalleen purettua. Siinä riittää puuhaa kaikille myös tulevalle neljälle vuodelle, arvioi Sandberg. 

45-vuotias Sandberg on kotoisin Pohjanmaalta, Isojoelta, ja asuu tällä hetkellä Helsingissä. Hän on opiskellut puutarhuriksi ja valmistunut ympäristösuunnittelija, AMK:ksi Turun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelmasta vuonna 2006. Tämän jälkeen hän on toiminut Asukasliiton järjestösihteerinä, SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteerinä ja 2018 heinäkuusta alkaen SKP:n pääsihteerinä.  

Sandberg toimii SKP:n lisäksi myös Euroopan vasemmiston hallituksessa, sekä erilaisissa työryhmissä. Lisäksi hän on aktiivinen Helsingin kaupungin asuntojen (HEKA) asukasdemokratiatoiminnassa ja PAM:n erityisalojen osaston nro 632 (PETO 632) toimikunnassa yleisvarajäsenenä. 

Opettaja-kulttuurisähikäinen, Miguel López on Jyväskylän yliopiston opettaja, semiootikko ja kulttuurienvälisen viestinnän luennoitsija. Lópezin persoonasta ja työhistoriasta pitäisi tehdä elokuva koska siinä liikutaan maailmanhistorian mullistuksissa Iranista, Venezuelaan ja Amsterdamista aina Jyväskylään välillä poiketen Intiassa. 

Miguel López - täytti juuri 24 v Suomen kansalaisena. Siis, 24 vuotta sitten presidentti Martti Ahtisaari omakätisellä allekirjoituksellaan myönsi hänelle Suomen kansalaisuuden. Kokonaisiältään Miguel on 60-vuotias Venezuelassa syntynyt viestintätieteiden lisensiaatti, kuten hänen Universidad Autónoma de Barcelonasta saamassaan komeassa todistuksessa/diplomissa lukee, jonka on myöntänyt itse Espanjan kuningas. Ei paha: Lópezilla on hyvät suhteet. Ja jos vielä sen lisäksi lasketaan, että hän on porvariperheen lapsi, jolla on ruotsalaiset sukujuuret isän puolelta, hän on selvästi parempi ihminen kuin monet muut. Tähän asti ihan hyvä, mutta, herran jestas, mies on kommunisti! Ei edes hänen julkinen tunnustuksensa ”En ole ateisti, olen uskovainen”, taida pelastaa hänen sieluaan. 

Miguel on ollut aika villi nuori – tarina olisi pitkä – mutta mainitaan muutamia asioita: asunut Englannissa kveekariperheessä (hei, hän itse on kveekari, ja nuo kveekarit ovat aika rasittavia pasifisteja), liftannut Amsterdamista Intiaan, täyttänyt 20 v Teheranissa (silloin venezuelalaisena), ja kuulemma sen koko hotellin seinät romahtivat, kun vallankumoukselliset islamistit tulittivat sitä kalashnikoveilla (hän rohkeasti piiloutui perinteisesti sängyn alle ja selvisi), elänyt useissa temppeleissä Intiassa (kuulemma se oli hyvä diili: teki töitä, sai ruokaa ja oppi uskonnollisia asioita), on ollut hippi, heavy, punkkari, salsacool, disco boy (monet väittävät, että se on hänen oikea luonteensa: lähempänä Bee Geesia kuin vaikkapa Led Zeppelinia). Hänen elämänsä bravuuri on se, että hän on juonut olutta Freddie Mercuryn kanssa (homoravintolassa, no, tämä Miguel on ollut monessa asiassa edelläkävijä), asunut viikon American Basessa Saksassa (tosi hyvät bileet, kuulemma), tapellut nyrkeillä rasisteja vastaan Lontoossa, pissannut vahingossa Sidhartha Gautaman pyhän puun juurelle (”en tiennyt, että se on pyhä, vannon!”). 

Hän ei aja autoa. Hän ei tykkää ajamisesta, vaan hän haluaa, että häntä kuskataan, koska sitten hän voi nukkua samalla (”en ole kakkoskuskikaan!”). Hän juo olutta ja rommia ja viiniä, koska se on ”kivaa”, vaikka oikeasti hän ei tykkää viinin mausta. 

Hänellä on ollut aikaa olla isä. Kolme aikuista lasta, neljä pientä. Hän ei ole mitenkään mikään ”lattarimachoman”, mutta hänen ihanneolotilansa on olla naisten seurassa (varsinkin jos naisella on kauniit tuuheat kulmakarvat). 

Ah! Hän on yliopistonopettaja (espanjan kieli, ”helppo homma”), kulttuurienvälisen viestinnän luennoitsija (oikeasti aika hyvin maksettu sellainen) ja semiootikko. Hänen harmina on, että vaikka kaikenlaiset firmat jonottavat hänen viestintäluentojaan (no, liioittelen, mutta kyllä on monta), hänen oma Suomen Kommunistinen Puolueensa, jossa hän on varapuheenjohtaja, ei ikinä usko hänen viestintävinkkejään ja ohjeitaan (silti, kuulemma, hänellä on maailman parhaat toverit, kovapäiset, mutta kyllä mahtavat). 

Taitelija-puheenjohtaja, JP (Juha-Pekka) Väisänen on laskenut ennen puheenjohtajan työtä tehneensä työtä 30 eri ammatissa. Julkisuudessa JP on tunnettu taiteilijan manifestista, jonka mukaan Väisänen ei myy maalauksiaan vaan haluaa, että taide on kansan omaisuutta. Rauhanaktivistina Väisäsellä on konkarin historia toiminnasta taiteilijoiden rauhan järjestö PAND:issa ja Suomen rauhan puolustajissa 30 vuoden ajalta. Suomen kommunistisessa puolueessa Väisäsen kädenjälki näkyy järjestötyössä tavoitteena löytää jokaiselle jäsenelle oma politiikan tekemisen paikka, plussapuheenvuorina politiikassa onnistumisissa ja luokkataistelun kansainvälisistä yhteyksistä. 

JP (Juha-Pekka) Väisänen - Puheenjohtaja, taiteilija, joka ei myy teoksiaan, junamiehen poika ja sateenkaarimies, rauhanaktivisti ja järjestöihminen, kulttuuripoliitikko, osallistaja ja luokkatietoinen internationalisti 

SKP:n puheenjohtaja  

JP (Juha-Pekka) Väisänen on ollut Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja vuodesta 2013. Väisänen on Euroopan vasemmistopuolueen (EV) puheenjohtajiston ja hallituksen jäsen sekä EV:n henkilöstöneuvoston puheenjohtaja. 

 Taiteilija, joka ei myy teoksiaan 

Julkisuudessa JP on tunnettu taiteilijan manifestista, jonka mukaan Väisänen ei myy maalauksiaan vaan haluaa, että taide on kansan omaisuutta. Väisäsestä on tehty mm. dokumentti ”Taiteilijan manifesti” YLE TV:lle (Kanninen) ja henkilöaastattelu manifestin mukaisesta taiteilijan työstä Taiteilija lehteen (Suokas). Toimittaja Anneli Tempakka haastatteli Väisästä ohjelmassa “Persona Grata” YLE Radio  

Väisänen on tehnyt kantaaottavaa taidetta mm. Performanssiryhmässä Uudet ihmiset, joka esiintyi ahkerasti Irakin sotaa vastaan vuosina. Väisänen on nykyään mukana taiteilijaryhmässä Marxipaanit yhdessä taiteilija Riitta Häkälän kanssa. Marxipaanit lukevat Marxia siellä missä ihmisetkin – kadulla ja erilaisissa arkisissa tilanteissa. Marxipaanit tekivät lukuperformanssin Kiinan muurilla 2019 koska jakavat Kiinan presidentti Xi Jinpingin kanssa tavoitteen, että Marxin lukemisesta tulisi kaikkien harrastus. Kulttuurivihkojen keänumerossa 2019 on Marxipaanien haastattelu. 

Helsingin sanomat julkaisi Väisäsen henkilöhaastattelun SKP:n uusi johtaja fanittaa Kuubaa ja Frida Kahloa (2013) pian SKP:n puheenjohtajaksi valinnan jälkeen. SKP:n puheenjohtajana Väisänen on esiintynyt mm Arto Nybergin keskusteluohjelmassa ja TV 1:n UUtisvuoto-ohjelmassa. 

Venäläinen sanomalehti Pravda julkaisi henkilöhaastattelun Väisäsestä 2018 liittyen Moskovan vasemmistofoorumiin ja Suuren lokakuun vallankumousjuhliin Venäjällä. 

China Today kuvalehti julkaisi haastattelun Väisäsestä Pekingin Renmin yliopiston puheeseen liittyen 2019.

Junamiehen poika ja sateenkaarimies 
Väisänen asuu miehensä kanssa Helsingin Kluuvissa. 

Pieksämäellä vuonna 1966 junamiehen perheeseen kuudenneksi lapseksi adoptoitu Väisänen on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Suomen taideakatemian koulusta. Väisänen on jatko-opiskellut julkista taidetta Yhdysvalloissa New York State University:ssä ja Meksikossa Escuela Esmeraldassa. 

Rauhanaktivisti ja järjestöihminen 

Rauhanaktivistina Väisäsellä on konkarin historia toiminnasta taiteilijoiden rauhan järjestö PAND:issa ja Suomen rauhan puolustajissa 30 vuoden ajalta. Väisänen on ollut PAND:in puheenjohtaja useamman kauden kuten myös Suomen rauhan puolustajien johtokunnan jäsen.  

Väisänen on mukana järjestötyössä mm Sahrawikansan solidaarisuusverkostossa, Suomi-Kiina ja Suomi-Kuuba seurassa ja ollut perustajajäsen rasisminvastaisessa Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä. 

Väisänen on Punavuoriseuran ja Eteläisten kaupungin osien yhdistyksen jäsen. 

Rauhanpolitiikka ja kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen osana osallistuvan demokratian edistämistä leimaavat Väisäsen poliittista työtä, jossa puoluepolitiikka ja kansalaisaktivismi kulkevat käsikädessä. 

Kulttuuripoliitikko, osallistaja ja internationalisti 

Väisänen on toiminut vuosina 2013-2017 Helsingin kaupungin kulttuuri-, kirjasto- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä. 

Kulttuuripolitiikassa kysymykset konkretisoituvat Väisäsen aloitteessa korottaa valtakunnallisesti taiteen ja kulttuurin määrärahoja vastaamaan sivistysvaltion tasoa ja kunta-aloitteena alkaa palkata taiteilijoita taiteilijan työhön kunnissa ja kaupungeissa. 

Suomen kommunistisessa puolueessa Väisäsen kädenjälki näkyy järjestötyössä tavoitteena löytää jokaiselle jäsenelle oma politiikan tekemisen paikka, plussapuheenvuorina politiikassa onnistumisista, näkyvyydestä ja muutoksen mahdollisuudesta ja luokkataistelun kansainvälisissä yhteyksissä. 

Väisänen osallistui Venezuelan presidentti Nicolas Maduron kutsusta 2017 edistyksellisten puolueiden, solidaarisuus- ja rauhanjärjestöjen Caracas-julistuksen kirjoittamisen prosessiin. Väisänen on tuonut SKP:n osaamista esille Kiinan kommunistisen puolueen kansainvälisen dialogipolitiikan aloitteessa pyrkimyksenä kehittää ihmiskunnan yhteisesti jaettavaa tulevaisuutta. Väisänen on puhunut kansainväliseen dialogipolitiikaan liittyen mm. Pekingnin Renmin yliopistossa ja Marx 200 seminaarissa Kiinan Schenzenissä.  

Väisäsen aloitteesta SKP:ssä on muodostettu Naapuri-hanke suunnittelemaan ja kehittämään aloitteita yhteistyöstä Venäjän suuntaan Venäjän Federaation kommunistisen puolueen sekä SKP:n yhteistyöksi. Väisänen on osallistunut Venäjällä Moskovassa kommunistisen puolueen järjestämään Vasemmistofoorumiin 2018.  

Väisäsen aloitteesta arktisen alueen kommunistiset puolueet allekirjoittivat yhteisen julkilausuman arktisen alueen politiikasta ja kokoontuivat ”Arctic Initiative” seminaariin Helsinkiin 2016. Samoin Väisäsen aloitteesta 2016 järjestetiin kansainvälinen rauhantapaaminen ”Peace Alert” joka kokosi edistyksellisiä puolueita Euroopasta, rauhan- ja solidaarisuusjärjestöjä ja mm Kiinan rauhanjärjestö ”All China People´s Assosicion for Peace and Disarmament” osallistui tapahtumaan Helsingissä.  

Väisänen yhdessä SKP:n pääsihteerien kanssa on säännöllisesti osallistunut vuosittain maailman kommunististen ja työväenpuolueiden kokouksiin.   

Väisänen on esittänyt Euroopan vasemmiston edustajakokouksessa hyväksytyn aloitteen tuesta saamelaisten taistelussa itsemääräämisoikeudesta sekä ILO 169 ratifioimisesta EV edustajakokouksessa Berliinissä 2016. Väisänen on osallistunut edistyksellisten, feminististen ja vasemmistolaisten puolueiden eurooppalaisiin foorumeihin (European Forum) Marseillessa 2017, Bilbaossa 2018 ja osallistuu Brysselin 2019 Eurooppalaiseen Foorumiin. 

Kielitaito 

Väisäsen äidinkieli on Suomi. Keskustelu ruotsiksi onnistuu. Väisäselle englanti ja espanja ovat sujuvaa ja ranskan alkeet on luettu. 

SKP:n uusi keskuskomitea 

SKP:n edustajakokous valitse puolueelle uuden keskuskomitean ja poliittisen toimikunnan. 

SKP:n uusi keskuskomitea on rakennettu vastaamaan puolueen haasteisiin tulla paremmin näkyväksi paikallisessa ja valtakunnallisessa politiikassa, löytää uusia yhteistyökumppaneita ja koota luokkatietoista uutta poliittista voimaa yhteistyöhön suurpääoman valtaa vastaan. 

SKP:n poliittisen toimikunnan muodostavat Jari Karttunen, Veikko Laine, Miguel López, Pekka Lundgren, Petra Packalén, Tiina Sandberg, Liisa Taskinen, JP (Juha-Pekka) Väisänen.

SKP:n keskuskomitean 2019-2021 muodostavat;

Matti Aalto, Mervi Grönfors, Juha Haukka, Markku Hongisto, Toni Kallioinen, Pentti Kataja, Riikka Kaikkonen, Jari Karttunen, Heikki Ketoharju, Anni Kivistö, Talvikki Koivu, Marko Korvela, Kristiina Kumlander, Heikki Kurttila, Ossi Kähmi, Veikko Laine, Erno Laitinen, Vesa Lankinen, Miguel López, Pekka Lundgren, Jiri Mäntysalo, Unto Nikula, Taisto Ohtonen, Petra Packalén, Heli Pohjanhovi, Eero Salonen, Tiina Sandberg, Arjo Suonperä, Liisa Taskinen, Emmi Tuomi, Pirjo Tuomi, Ville Veintie,  JP (Juha-Pekka) Väisänen, Katja Wallin ja varajäseniksi Ilkka Aho, Heikki Ekman, Jyrki Hyvölä, Anton Leppänen, Petri Levola, Jani Mäläskä, Seppo Ruotsalainen, Olli Savela, Pauli Schadrin, Paavo Svenn, Tero Tammela, Jorma Talikka.