Kalotin kommunistit yhteistyöhön

Euroopan kommunististen puolueiden pohjoisten piirijärjestöjen kalotinkalottikokous 29.6.-2.7. 

Venäjän federaation kommunistinen puolue(VFKP) ja  Karjalan tasavallan VFKP toimivat tämän vuoden (2017) kalottikokouksen järjestäjinä. 

Euroopan Pohjois-Kalotin kommunististen puolueiden pohjoisimpien piirijärjestöjen kolmipäiväinen kalottikokous järjestettiin poikkeuksellisesti Pohjois-Kalotin ulkopuolella Venäjän Karjalan tasavallassa Petroskoissa ja Sortavalassa.

VFKP:n keskuskomitean ja kansainvälisenryhmän jäsen Tatiana Desiatova Moskovasta ja VFKP:n Karjalan tasavallan pääsihteeri Jevgeni Uljanof Petroskoista osallistuvat kalottikokoukseen. VFKP:n Muurmanskin piiristä Irma Ziva toimi tapahtumakoordinaattorina.

Hjördis Nielsen Tanskasta (Kommunistinen puolue Tanskassa) alusti kalottikouksessa Naton ja Grönlannin strategisista jännitteistä Arktiksella.

SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen korosti puheenvuorossaan Sortavalassa,  kommunististen puolueiden tarvetta käytännön yhteistyöhön erilaisissa ruohonjuuritason hankkeissa purkamaan oikeiston mielikuvaa Venäjästä vihollisena, jota vastaan Suomen olisi syytä liittyä Natoon. 

SKP:n Lapin piirin piirisihteeri Tapio Siirilä alusti pakolaisuudesta Suomessa ja SKP:n Natonvastaisesta politiikasta. Siirilä toimi kolmipäiväisen kokouksen tulkkina suomalaisille.

SKP:n delegaatio oli poikkeuksellisen suuri. Pohjois-Kalotin ulkopuolelta kalottikokoukseen osallistui myös delegaatio Oulun piiristä. 

SKP:n Lapin piiristä kokoukseen osallistuivat piirin puheenjohtaja Eino Koivunen, keskuskomitean jäsen  piirisihteeri ja Tapio Siirilä ja piirin jäsenet Kaarina Pistokoski-Tikkala, Raija Siirilä sekä avustajana Juhani Koivunen.

SKP:n Oulun piirin delegaation muodostivat piirisihteeri Matti Aalto ja piirin jäsenet Marjut Aalto, Pertti Tervonen ja Veli-Pekka Kultanen.

SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen osallistui kalottikokoukseen. 

Ruotsin ja Norjan kommunistiset puolueet eivät tänä vuonna osallistuneet kalottikokoukseen.

Delegaatiot Donetskin kansantasavallasta, Pietarista ja Vologdasta osallistuivat kalottikokoukseen. 

Boris Litvinov Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen (DKKP) pääsihteeri antoi kalottikokoukselle perusteellinen informaation Donetskin ja Luhanskin itsenäistymisprosessista ja  sosialistisista tavoitteista irtaantumisessa Ukrainan fasistisesta hallinnosta.

Kalottikokouksen yhteisessä julkilausumassa korostettiin aluellisen Natonvastaisen yhteistyön merkitystä Arktisen rauhanpuolustustyössä ja kritisoitiin Arktiksen kasvanutta militarisoitumista ja naapurikansojen vastakkainasettelua.

Seuraava Euroopan kommunististen puolueiden pohjoisten piirijärjestöjen kalotinkalottikokous järjestettäneen Norjassa ensi vuonna (2018) Norjan kommunistisen puolueen (NKP) johdolla.

Lue tästä kalottikokouksen kannanotto ja SKP:n Lapin piirin juttu

Suomen kommunistinen puolue SKP
puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisäsen puhe kalottikokouksessa

Fasismia, Natoa ja pakolaisuutta vastaan 

Meillä pohjoisen kommunisteilla on ratkaisevaa merkitystä sille saako kapitalismi kehittyä kohti väkivaltaa ja terroria ja sotaa. Petroskoin kokouksella on merkitystä sille saako uusliberaali miljonäärien ja kansansortajien politiikka entisestään kehittyä. Ilmastonmuutos, Arktiksen luonnonvarat ja Koillisväylä kiinnostavat omaa aluettamme laajemmin ja meidän kommunistien kollektiivilla ja analyysillä on ajankohtaista merkitystä niin kommunistien kansainväliselle verkostolle kuin laajemminkin. 

Suomen kommunistinen puolue kiittää Venäjän Federaation kommunistista puoluetta Kalotti-tapaamisen järjestämisestä. On erityisen hienoa, että 19 maailman kommunistien ja työväenpuolueiden kokous järjestetään myöhemmin tänä vuonna Pietarissa Venäjällä.
Kalottikokous

Meille, jotka olemme selkeästi kapitalismia, uusliberalismia ja työväen oikeuksien kurjistamista vastaan, aikana jolloin vasemmisto hakee yhteistyökumppaneja markkinavoimien ja oikeiston kanssa, on tärkeää voida käydä yhteistä keskustelua. 

Missä muualla kuin kommunistien keskuudessa on joukkoja, joka vaatisivat täydellistä loppua Yhdysvaltojen imperialistisille sodille? Missä muualla kuin kommunistien keskuudessa on joukkoja, joka vaatisivat totaalista stoppia suurpääoman ihmisiin ja luotoon kohdistamalle riistolle?  Missä muualla marssivat aktivistit punaisten lippujen alla ja vaativat loppua pakolaisuudelle – ei rasistista syistä eikä rajoja kiinni, vaan kansalaisoikeuksien, universaalien ihmisoikeuksien ja luokkatietoisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta?

Fasismi, Nato ja pakolaisuus ovat keskeisiä kysymyksiä jotka ovat meidän kommunistien työlistalla. Fasismi, Nato ja pakolaisuus ovat naimisissa keskenään. Fasismi, Nato ja pakolaisuus ovat polttoainetta toinen toisilleen.

Toivon menestystä yhteiselle keskustelullemme. Voimistakoon ne asiat, joissa olemme analyysissämme yhtä mielisiä, pohjoista toimintaamme ja käynnistäköön ne asiat, joista vallitsee erilaisia näkemyksiä, kiinnostusta ymmärtää paikallista poliittista analyysiä.

☆☆☆

Fasismille on tyypillistä nähdä sota kansakuntaa yhdistävänä voimana. Suomi 100-juhlavuosi valmistuu uusien sotakoneiden hankintaan. Se on täynnä valkoisen Suomen voitosta kertovaa muistelua joka yhdistettynä vihapuheeseen kaikesta ei-suomalaisesta ja erilaisesta saa fasistisia piirteitä. 

Ei ole sattumaa. että pääministeri Sipilä lennättää keskelle kauneinta kesää lentonäytökseen Suomelle sotakoneita kauppaavat yritykset mainostamaan avoimessa julkisessa perhetapahtumassa kansalle uusia sotakoneita. Poliittiselle eliitille uhka Suomeen tulee Venäjältä, joka voi arvaamattomasti ottaa Suomen itselleen kuten se Ukrainassa teki Krimille. Fasistiset ja äärioikeistolaiset ryhmittymät vaativat rajoja kiinni ja Suomea suomalaisille siksi, että rahamme riittäisi omista köyhistä huolehtimiseen ja että terroristit pysyisivät omissa maissaan.  

Fasistiset puolueet liittoutuvat historiallisesti aina porvarillisen eliitin: suurteollisuuden, pankkien, virkamiesluokan ja armeijan kanssa. Fasistien talous historian perspektiivistä (Hitler, Mussolini) tähtäsi usein sotaan ja vahvojen asevoimien ylläpitoon.

Perussuomalaisten turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa todetaan, että Suomea puolustavat suomalaiset ja Suomen puolustuksen peruspilari on yleiseen asevelvollisuuteen perustuva alueellinen puolustusjärjestelmä. Perussuomalaisista irronneet kansanedustajat (Uusi vaihtoehto, Sininen tulevaisuus) istuivat hallituksessa, joka leikkasi laajasti muualta yhteiskunnassa ja samaan aikaan pyrkii korottamaan puolustusmäärärahoja niin, että pian saavutamme kunnon Nato-jäsenen tavoitteen 2 % bruttokansan tuotteesta puolustusmenoihin.

Perussuomalaisista eronneet 19 kansanedustajaa ”Uusi vaihtoehto” on liittoutunut oikeiston kanssa pysymään EU:ssa ja hyvin todennäköisesti myös kehittämään EU:n yhteistä turvallisuutta ja puolustusta. Vanhat Perussuomalaiset alkavat ajaa Suomea kohti tiukempaa oikeistolaista politiikkaa, uusliberalismia ja irti EU:sta sekä eurosta.

SKP:n sisällä käydään keskustelua asevelvollisuudesta, pasifismista ja porvarillisen puolustuspolitiikan vaihtoehdoista. Euroopan suurimmalle ja koko miesväestöä militarisoivalle puolustukselle on varmasti vaihtoehtoja. 

Fasismin historia kertoo siitä, että fasistiset toimijat ovat luoneet uusia välineitä vastustaa porvarillisia arvoja ja muita perinteitä. Perussuomalaisten ja Uuden vaihtoehdon toiminta istuu hyvin historialliseen kuvaan siitä, miten fasismi toimii. PS ja UV vastustavat porvaripolitiikkaa ja samaan aikaan hyväksyvät historiallisen oikeistohallituksen leikkauspolitiikan Sipilän hallituksessa. Perussuomalaiset kertoivat olevansa työväenpuolue ilman sosialismin rasitetta. Perussuomalaiset ovat kertoneet suomalaisille työttömille, köyhille ja työssään uupuneille, että maahanmuuttajat, pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat syypäitä suomalaisten huonoon sosiaaliturvaan. 

Tekeekö UV tästä poikkeavia aloitteita? En usko. Perussuomalaiset eivät kerro, että ovat itse mukana poliittisen eliitin suomalaisia työttömiä, köyhiä ja työssään uupuneita, maahanmuuttajia, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kyykyttävässä politiikassa. Nähtäväksi jää miten UV:n 19 kansanedustajalle käy seuraavissa vaaleissa ja minkä profiilin uusi UV:n puolue Sininen tulevaisuus ottaa. Jatkaako se Perussuomalaisten linjalla vai liudentuuko se osaksi markkinaliberaaleja keskustalaisia vai kokoomuksen markkinaporvareita.

Vasemmiston, työväenliikkeen ja meidän kommunistien on osallistuttava tähän keskusteluun fasismista, asevelvollisuudesta ja imperialismista. Meillä on vakava tehtävä paljastaa rasismin rakenteet, näyttää esiin fasismin ajatuskuviot ja piirtää auki se moninaisten asioiden kartta, joka löytyy maahanmuuton, turvapaikanhakijoiden, pakolaisten, paperittomien - toverien kohtaloiden takaa.
Se minkä perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho mieltää normaaliksi poliittiseksi keskusteluksi on käynnistänyt lukuisia oikeudellisia tutkimuksia ja syytöksiä. EU-edustajana toimiva Halla-aho on jopa tuomittu sakkoihin uskonrauhan rikkomisesta. Tuomiossa katsottiin, että Halla-aho on julkaissut Internetissä olevalla sivustollaan lausunnon, joka herjaa ja häpäisee islamilaisten uskontokuntien pyhiä instituutioita. Halla-aho yhdisti islamilaisuuden ja pedofilian. Halla-aho oli syyttäjän mielestä nettikirjoituksessaan panetellut ja solvannut Suomen somaliväestöä. Perussuomalaiset valitsivat juuri uudeksi puheenjohtajakseen Halla-ahon.

☆☆☆

Suomi ei ole Naton jäsen, mutta sen poliittinen eliitti haluaa Suomesta Natojäsenmaan. Oikeistopoliitikot, istuva presidentti ja pääministeri painavat kaasua maan militarisoimiseksi. Sipilän hallitus esittää asevoimien uusimista yli 10 miljrdia maksavilla uusilla sotakoneilla joiden huoltosuhde olisi vähintään niiden hankkimiskustannusten arvoinen. Huoltosuhde ja hankinta ovat poliittista liittoutumista. 

Kaikki puolueet parlamentissa ovat yhtä mieltä tarpeesta uusia seuraavien muutaman vuoden sisällä koko puolustusvoimien koneistus niin ilmassa, maalla kuin merellä. Suomi on aktiivisesti mukana Natomaiden sotaharjoituksissa ja Natomaat harjoittelevat Suomessa kuin kotonaan. 

Suomi on hyväksynyt niin sanotun Isäntämaasopimuksen joka käytännössä mahdollistaa Natomaiden operoinnin Suomessa silloin kuin ne katsovat sen tarpeelliseksi. Suomi solmii vuosittain uusia kahdenvälisiä sotilassopimuksia. Viimeiset sopimukset on solmittu Yhdysvaltojen, Ison Britannian ja Ruotsin kanssa. Suomi on osa pohjoismaista puolustus järjestelmää (Nordefco). Nordefcon keskeisimmät yhteistyökumoppanit ovat Euroopan Unionin puolustus elin (EDA) ja Naton rauhanturvaoperaatiot (PARP). 

Taloustutkimuksen uusimman kyselyn (2018) mukaan 51 % suomalaisista ei haluaisi liittyä Natoon. Kielteinen asenne Natoon liittymiseen on ollut aiemmin suurempaakin. Vuonna 2013 61 % suomalaisista ei olisi halunnut liittyä Natoon. Voidaan sanoa, että oikeiston Nato-propaganda on tuottanut jo tulosta. Huomattavaa on myös Sipilän hallituksen vuoden 2016 päätös lakkauttaa rauhanjärjestöjen valtakunnallinen rahoitus.

☆☆☆

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto on Suomessa vielä kansainvälisesti verrattuna kohtalaisen uusi ilmiö. Valtaosalle suomalaisista pakolaisuus tuli tutuksi vasta ensimmäisten suurten somalipakolaisryhmien saapumisen myötä 1990-luvun alussa. Yhteensä vuosina 1973–2012 on Suomeen muuttanut pakolaisena 42 524 henkilöä, joten vieraskielisestä väestöstä pakolaistaustaisia on vain murto-osa. Vuonna 2014 Suomessa asui UNHCR:n mukaan 15 845 sellaista pakolaista tai kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saanutta, jolla ei ollut Suomen kansalaisuutta.

Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrä on vaihdellut 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin vuosittain Suomeen on saapunut noin 1000–4000 turvapaikanhakijaa. 

Vuonna 2015 Suomeen saapui huomattavasti aikaisempaa enemmän kansainvälistä suojelua hakeneita ihmisiä 32 478 turvapaikanhakijaa (31.12.2015). Eniten tulijoita on saapunut Irakista (63 %), Afganistanista (16 %), Somaliasta (6 %) ja Syyriasta (3 %).

Maahanmuuttovirasto käsitteli vuonna 2015 7466 turvapaikkahakemusta. Hakemuksista 3186 raukesi vuoden aikana. Tehdyistä päätöksistä 1879 kappaletta eli 59 % oli myönteisiä. Lisäksi Dublin-sopimuksen nojalla Suomi palautti 1005 ihmistä.

Tänä vuonna touko -kesäkuussa Suomi on tehnyt 23 432 oleskelulupapäätöstä perustuen kansainväliseen suojeluun. 7 029 on saanut myönteisen päätöksen. 13 710 on saanut kielteisen päätöksen. 

Helsingin keskustassa on epätoivoisten irakilaisten ja muun maalaisten kielteisen päätöksen ja maastakarkoituksen saaneiden turvapaikanhakijoiden hätäleiri.  Suomen pakkopalautukset jatkuvat, vaikka Irak vastustaa niitä. Useat ihmisoikeus ja kansalaisjärjestöt sekä poliittiset puolueet kuten Suomen kommunistinen puolue vastustaa pakolaisten palauttamista sotaakäyviin ja turvattomiin maihin kuten Irak.

Sen sijaan että Suomi nykyisellä systeemillä luo ainekset harmaalle taloudelle ja pakottaa pakolaiset tilanteeseen, jossa heillä ei ole sosiaaliturvaa eikä virallista statusta, Suomen pitäisi alkaa myöntää pakolaisille väliaikaisia oleskelu- ja työlupia.

Pakolaisuus ei ole pohjoisesta turvapaikkaa hakevien syytä vaan imperialistien sodat ja ahneuden politiikka luovat pakolaisuutta.  Suunnittelemattomaan ja luonnonvaroja hukkaavaan kasvuun perustuva kehitys on saanut aikaan ilmastonmuutoksen. Kuivuus ja maaperän eroosiot tekevät maasta mahdottoman viljelyyn. Elämän alkuperäisillä seuduilla vaikeutuu ja käy mahdottomaksi. Energiasodat ja suurpääoman kilpailu alueellisista markkinoista ajavat ihmiset pois kodeistaan ja synnyttävät vastareaktiona väkivaltaisia ääriliikkeitä. Sodat joita lännen kapitalistit olivat suunnitelleet kauas kotinurkilta, tulivat kylään kahta reittiä; suurena pakolaismääränä ja terrori-iskuina.  

Turvapaikkaa hakevilla ja terroritekoja tekevillä on yhteinen kaukainen nimittäjä - imperialismi. Elämme syiden ja seurausten, vihan ja väkivallan kierteessä jossa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita esitettään kaiken syntipukiksi, vaikka todellinen syyllinen istuu kaukana herrakabinetissä muiden bisnesmiesten kanssa kaikesta kansasta erillään. 

Nykyiseen politiikkaan pettyneet suomalaiset työttömät ja köyhät ovat alttiina ajattelulle jossa Suomi nähdään köyhänä maana jolla ei ole varaa yhtään mihinkään. Todellisuudessa Suomi on edelleen yksi maailman kymmenen rikkaan maan joukossa. Oikeistopolitiikan myötä tulonjako on kuitenkin kärjistynyt ja köyhät ovat saaneet tuntea sen nahoissaan. 

Samaan aikaan Helsingin pörssi jakoi tänä keväänä ennätykselliset yli 11 miljardia euroa osinkoja bisnekselle. Nykyiseen politiikkaan pettyneet suomalaiset työttömät ja köyhät ovat alttiita alistumaan perspektiiviin jossa yhteiskunta koostuu erilaisista luokista ja parempaa voisi saada vain pääsemällä parempaan luokkaa sortamalla toista ihmistä ja saastuttamalla ympäristöä. Nykyiseen politiikkaan pettyneet suomalaiset työttömät ja köyhät ilman uutta raikasta näkökulmaa ulospääsystä ikuisesta köyhyydestä – ilman vaihtoehtoja kuten tietoa sosialismista, alkavat helposti uskoa, että olemme oman köyhyytemme ja paikkaamme itse itsellemme luoneet ja eikä meillä ole varaa parempaa ei edes perusturvaan. 

On meidän, kommunistien tehtävä kertoa miten rikas maa Suomi on ja miten kärjistyneen väärä sen tulonjako ja systeemi on. On saatava kansa tietoiseksi omista oikeuksistaan, saatava porukat näkemään kansaa riistävät rakenteet ja organisoitava vastarintaa niin että sorretut alkavat toimia sortajaansa vastaan eikä niin kuin nyt on tilanne jossa sorretut alkavat syyttää toinen toistaan – köyhät köyhiä – työmies työmiestä omasta ahdingostaan. 

☆☆☆

Lopuksi haluan nostaa erityiseen merkitykseen tapaamisemme rauhanfoorumina.

Vuosittain järjestettävä Eurooppalaisten Pohjois-Kalotin kommunististen puolueiden pohjoisten piirijärjestöjen kalottikokous on arktisen alueen merkittävä rauhanfoorumi. 

Meidän kommunistien tehtävä on käydä yhteiskeskustelu ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta. Pohjoisesta on tullut Natomaiden sotaharjoitusten halpatanner. Meidän tehtävä on voimistaa kommunistista liikettä yhteisellä johtopäätöksellä, joka pitää meidät irti sodista, sotaharjoituksista ja Natosta. Meidän on tartuttava toisiamme toverillisesti kädestä kiinni niin, että rintamamme kattaa koko Arktisen.

☆☆☆

Täällä – tänään täällä Petroskoissa ja Sortavalassa istuvat samassa pöydässä ne radikaalit ja joukkovoimaiset, arktiset toveripuolueet, jotka poikkeavat täysin kapitalismiin sopeutuneesta vasemmistosta.

EU:n uusliberalistinen politiikka sekä talous- ja rahaliitto ylläpitävät työttömyyttä, lisäävät paineita työehtojen heikentämiseen, murentavat julkisten palvelujen rahoitusta ja voimistavat yksityistämistä. Tämä lisää eriarvoisuutta niin tulonjaossa, sukupuolten välillä kuin alueellisesti. EU on myös kiihdyttänyt maatilojen lopettamista ja maaseudun autioitumista.

Unioni pyrkii vahvistamaan eurooppalaisen pääoman asemia maailmanlaajuisessa kilpailussa luonnonvarojen, markkinoiden, tieteen ja teknologian hallinnasta. Se ajaa suuryhtiöiden ja rikkaan vähemmistön etuja kehitysmaiden kustannuksella. EU:n militarisoiminen kytkee sitä Yhdysvaltojen johtamaan Natoon, kansainväliseen aseteollisuuteen ja imperialistiseen voimapolitiikkaan.
Unionin yhteinen turvallisuuspolitiikka ja sotilaallinen toiminta ovat jyrkässä ristiriidassa Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden perinteiden kanssa ja kytkevät maatamme myös Naton toimintaan. 

EU-jäsenyys heikentää mahdollisuuksia huolehtia maamme kansallisista eduista suhteissa Venäjään ja rikkoo pohjoismaiden perinteistä yhteistyötä. Pahimmillaan se voi muuttaa maamme itärajan kahden ydinasein varustautuneen sotilasmahdin väliseksi rajalinjaksi.
Meidän on voitava irtaantua kapitalismista ja sen ihmisiä ja luontoa sortavista rakenteista kuten EU:sta. Vaihtoehto jota populistinen oikeisto Suomessa meille esittää. Tiiviimpi ja entistä suljetumpi kansallinen kapitalismi ei meille kelpaa. Siksi me kommunistit, me internationalistit tarvitsemme voimakkaampia verkostoja ja liittolaisuuksia taistellaksemme esille ja suunnitelmiksi kansandemokratiaan ja sosialismiin perustuvaa tietä ulos kriisistä, ulos kapitalismista ja ulos EU:sta. 

EU on ongelma jota ei voi sen kapitalistisen rakenteensa vuoksi korjata. Tarvitsemme uuden internationaalin luokkatietoisen työvälineen  uuden eurooppalaisen yhteistyön välineeksi.

Meillä arktisen alueen kommunisteilla on yhteinen tarve vahvistaa työväenluokan taistelua kapitalistista riistoa, imperialistisia sotia ja fasismia vastaan työläisten ja kansojen emansipaation, vapautumisen ja sosialismin puolesta. Taistelemme eri maissa eri tilanteissa. Neoliberaalilla politiikalla on globaali toimintasuunnitelma. Julkisesti tuotetut ja julkisessa omistuksessa olevat palvelut joutuvat kilpailemaan yksityisen sektorin ja business-politiikan kanssa. Kaikissa maissa kommunistit taistelevat parempien työväenluokan etujen ja julkisten palvelujen puolesta. Olemme huolissamme erityisen haavoittuvaisen arktisen alueen luonnosta. Bisnespolitiikka pyrkii maksimoimaan kasvavan kaivosteollisuuden, öljyn ja kaasunporauksen tuotot luonnon kustannuksella.

Kapitalismin riisto arktisella alueella tarkoittaa lisääntyvää riskiä luonnonkatastrofeista ja alkuperäisväestön, saamelaisten oikeuksien polkemista. Olemme huolissamme NATO:n sotilaallisten toimintojen lisääntymisestä arktisella alueella. NATO pyrkii liittämään kaikki Pohjoismaat mukaan sen johtamiin sotaharjoituksiin, NATO- jäsenyyteen ja osaksi kampanjaan jolla Venäjästä rakennetaan viholliskuvaa.

Militarisoitumisen ja luonnon riiston sijaan arktisella alueella on vahvistettava rauhanomaista kehitystä, yhteistyötä ja ekologisesti kestäviä suunnitelmia kuinka hyödyntää arktisen alueen luonnonvaroja.

Suomen, Euroopan ja maailman kehityksen vakavia ongelmia ei voida ratkaista, jos politiikka alistetaan markkinoille tai typistetään poliitikkojen valtapeliksi. 

Tarvitaan politiikkaa, jossa ihminen ei ole väline vaan politiikan tekijä ja tarkoitus. Emme kuvittele, että voimme tarjota valmiit reseptit ja suunnitella kaiken ennalta. Haluamme etsiä ja toteuttaa vaihtoehtoja yhdessä muiden muutosta haluavien ihmisten, ay-liikkeen, kansalaisliikkeiden ja puolueiden kanssa – kotimaassa ja kansainvälisesti.

Politiikkaamme ja yhteistyöhömme täytyy sisällyttää se kommunismin toivo oikeudenmukaisuudesta, tasavertaisuudesta ja jakamisesta. Toimintamme keskiössä on feministinen unelma naisten, miesten ja jokaisen ihmisen yhtäläisestä oikeudesta kehitykseen. Meillä on ekologinen vaatimus muuttaa planeettamme yhteiseksi hyväksi. Me taistelemme sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta. Edistämme solidaarista maailmankulttuuria, jossa kansojen suvereniteettia kunnioitetaan ja kulttuurisilla ja etnisillä vähemmistöillä on oikeus omaan kulttuuriin. Teemme tinkimättä työtä, että kansalaisten tahto päättää asioista paikallisesti ja globaalisti voi toteutua.