Kaksi erilaista ehdokasta  - varapuheenjohtajavaali käynnissä 

Vastuullisesti luokkataistelun kärkeen  

Mervi Grönfors on Tampereen varhaiskasvatuksen varatyösuojeluvaltuutettu ja ammattiosastonsa varapuheenjohtaja. Vahvasti työelämässä kiinnioleva Grönfors hoitaisi SKP:n varapuheenjohtajan työtä oman päivätyönsä ohella. Grönfors haluaa omalta osaltaan kantaa vastuuta puolueen tulevaisuudesta ja on siksi ehdolla SKP:n varapuheenjohtajaksi. Grönfors korostaa johdon tarvetta ryhmääntyä ja löytää aiempaa paremmin toimivat käytännöt puoluejohtamiseen.  

- Viime edustajakokouksessa en osannut kuvitella, että olen tänään pyrkimässä puolueen varapuheenjohtajaksi. Ehdolla kuitenkin olen ja päätöksen siitä tein muistaen erään toverin sanat piirikomitean kokouksesta Tampereelta: Jos on mukana tässä porukassa, on otettava vastuuta, sanoo Grönfors.  

Työläisperheen kasvatille työläisen arki on tuttu.   

Mervi Grönfors on nosturinkuljettajan ja koneompelijan esikoinen, työläisperheen kasvatti. Grönforsin äiti toimi luottamusmiehenä, myös isä oli kommunisti. Lapsuudesta Grönfors muistaa vappumarssit säässä kuin säässä ja perheen osallistumisen vappujuhliin.   

- Luokkatietoisuuden alkeet minuun istutettiin kotikasvatuksessa, tiesin varhain kapitalistin tavoittelevan voittoa ja riistävän työläisiä. Vanhempani kannustivat opiskelemaan, suoritetun valkolakin piti olla päässä vappumarssilla osoittamassa, että työläisenkin lapsi on kykenevä oppimaan, kertoo Grönfors.   

Sittemmin Grönfors opiskeli kansanopistossa sosiaalityön linjalla, suoritti talouskoulun ja päästäkseen leivän syrjään kiinni lastenhoitajatutkinnon.  Jo opiskeluaikana Grönfors liityi Tehyyn ja työelämään päästyään alkoi toimia ammattiosastossa. Grönforsin Ay-uraan on mahtunut toimintaa luottamusmiehenä, lakkovahtina ja mm. sijaisuus Tehyn keskustoimistossa ammattiasiainsihteerinä.   

- Taukoa ay-toiminnasta pidin adoptoituani lapset, mutta heidän kasvaessaan veri veti takaisin. Näyttää siltä, että tekemistä riittää työläisten etujen ajamisessa edelleen, tuleviin Tehyn vaaleihin osallistun ilman muuta vasemmalla laidalla, tarkentaa Grönfors.  

Grönfors kertoo äitinsä innostamana lähteneen nuorena mukaan Demokraattisten naisten toimintaan. Rajaportin naisissa Grönfors oppi  kyseenalaistamaan ylhäältä annettuja päätöksiä ja vaatimaan asioihin parannuksia.   

- Suomi-Neuvostoliitto-seuran toiminnassa olen ollut mukana jo likkana, sieltä lienee tarttunut minussa edelleen kytevä kipinä rauhantyöhön ja venäläiseen kulttuuriin, kertoo Grönfors.  

SKP:hen Grönfors kertoo liittyneen lensi kertaa 1988, mutta silloisen puolueosaston siirtyessä Vasemmistoliiton alaisuuteen Grönfors erosi osastosta ja suuntasi tarmoaan ammattiosastoon.   

- Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja vaikka elämä heitti eteeni monikulttuurisen perheen haasteineen, seurasin puolueen taivalta. Kahden erityislapsen työssäkäyvän yksinhuoltajan arki sitoi voimavaroja, kunnes vuonna 2012 liityin uudelleen SKP:n jäseneksi. Tuon jälkeen puoluetoiminta on vienyt mukanaan piirikomiteaan, keskuskomiteaan ja puolueen rauhanryhmään toimimaan sotaa vastaan ja rauhan puolesta, sanoo Grönfors.  

- Olen saanut oppia kunnioittamiltani tovereilta keskusteluissa ja lukemalla heidän kirjoituksiaan. Työväenluokan ja muiden alisteisessa asemassa olevien etujen puolustamisessa tarvitaan tietoa luokkayhteiskunnasta ja luokkatietoisuuden herättelyä. On vietävä SKP:n hyvät ohjelmat ja aloitteet tiedoksi äänestäjille. Ja sitä tehtävää olen valmis kanssanne tekemään, sanoo Grönfors  

SKP:n varapuheenjohtajan tehtävä on vaativa tilanteessa, jossa puolueen kannatus on laskussa ja varapuheenjohtajuus alkaa kesken edustajakokouskauden. Gröforsin mukaan nyt on käärittävä hihat ja ryhdyttävä töihin.   

– Toisin johtotiimiin elämänkokemuksen, joka mukanani seuraa. Matkaan on kertynyt tietoa adoptioasioista, yksinhuoltajuudesta, lapsiperheistä, vammaisuudesta, omaishoitajuudesta, Kela-asioinnista, työsuojelusta, hoitotyöstä ja toimeentulon haasteista. Läheltä olen seurannut työttömien ja eläkeläisten kamppailua kapitalismin tuulimyllyjä vastaan, listaa Grönfors.  

SKP ei ole kasvattanut kannatusta viime vaaleissa. Kehitys on ollut laskeva. Vasemmistolaiset ja humanistit äänestävät varman päälle demareita, vihreitä ja vasemmistoliittoa. Grönforsin mukaan suunnan ja kannatuksen muuttamiseksi tarvitaan tietoa luokkayhteiskunnasta ja luokkatietoisuuden herättelyä.   

– Tietoisuutta voidaan lisätä opintotoiminnan ja sivistystyön kautta. On mentävä toreille ja turuille tapaamaan ihmisiä ja nykyään on näyttävä myös digitaalisilla alustoilla. SKP:lla on hyvät ohjelmat ja aloitteet, jotka on vietävä tiedoksi äänestäjille, vakuuttaa Grönfors.  

  
Kritiikin ääni Satakunnasta  

Porilainen ehdokas Pekka Lundgren on  SKP:n Satakunnan piirisihteeri ja poliittisen toimikunnan jäsen. Lundgren on pitkän linjan ay-liikkeen aktiivi ja rauhanliikkeen mies. Lundgren oli aikoinaan perustamassa Rauman rauhanpuolustajien osastoa vuonna 1981 ja toimi jonkin aikaa Satakunnan rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana.  

Lundgren pitää marxilaisuutta arvossaan puoluetyössä.  
– Olen painottanut toiminnassa sitä, että opiskelu on se mikä meitä vie eteenpäin, sanoo ehdokas vaalivideollaan.  

– Nyt some-keskustelut, ne ei ole vielä vaikka viestiä on ympäriinsä, vaikuttaneet meidän suosioomme. Kun olen useita vaalikenttiä kiertänyt useissa vaaleissa, väki on meidän kanssamme asioista samaa mieltä. En tiedä mikä on silloin, kun äänestyspäätöksiä tehdään, niin he eivät kuitenkaan muista mitä mieltä he ovat. Tähän meidän täytyy yhä edelleen panostaa, sanoo Lundgren  

- Hongiston Markku soitti minulle kaksi viikkoa ennen keskuskomitean 13.6 kokousta ja pyysi minua ottamaan osaa varapuheenjohtajan tehtävään ja että asiasta hän monien towerien kanssa käytyjen keskustelujen kautta puhui minut mukaan, jolloin suostuin, kuvaa Lundgren ehdokkaaksi ryhtymistään.  

- No nyt olemme sitten siinä kysymyksessä, että miksi kuitenkin päättin lähteä tavoittelemaan ko. tehtävää? Lyhykäisesti siksi, että puolueeltamme  nyt puuttuu selkeä marxilais-leniniläisen puolueen konkreettinen lähestyminen työläisväestön ja ns. köyhälistön arkipäivään. Tiedostamme kyllä ongelmat, mutta emme puhu niistä niillä termeillä ja teoilla jotka kansalaiset ymmärtäisivät. Tuolla turuilla ja toreilla kun eri tilaisuuksissa käymme keskustelua ihmiset ovat kanssamme samalla aaltopituudella, mutta sen jälkeiset toimemme viestittävät erisanomaa josta johtunee ettei asiamme olekaan sitä mistä puhumme. Tämän epäkohdan korjaamisen vuoksi lähdin mukaan, selkeyttää Lundgren.  

Lundgrenin mukaan SKP:n toiminta EU kysymyksissä on jäänyt usvaiseksi. Lundgren väittää, että kansalaiset eivät ymmärrä tai käsitä puolueen EU-politiikkaa. Lundgren kritisoi keskuskomiteaa ja väittää ettei se ole käynyt  10 vuoteen keskustelua miten puolue  kommunisteina toimisi EU kysymysten parissa.   

– Toivon että voidaan voimistaa puolueen luokkakantaisuutta ja myöskin saamme välitettyä viestiämme uudelleen työtä tekevien joukkoihin. Kuten ollaan moneen kertaa vuosien varrella todettu, työelämä on muuttunut aina vuodesta -94 kun EU:hun liityttiin. Kaikki se kura mitä sieltä on tullut työläisten niskaan, kritisoi Lundgren.  

- Asia on jätetty VEUn hoidettavaksi. Puolueen johdonkin pitäisi muistaa, tietää että VEU menetti valtionapunsa Soinin toimesta. Siihenkään asiaan emme puolueena ottaneet kantaa vaikka Suonperän Arjon kanssa sitä koitimme keskuskomitealle selittää. Sekin asia meidän pitäisi nyt ottaa uudella virralla: toimiimme, tarkentaa Lundgren   

Lundgrenilla on paljon kysymyksiä ja kritiikkiä puolueelle.  Lundgren arvostelee puolueen AY toimintaa ja väittää, että SKP on aatteellisesti yhtä pohjalla kuin kansan poliittinen tietoisuus.   

– Nyt ollaan tilanteessa jossa puolueen kannatus on kaikkien aikojen alhaisinta. Minun tehtäväni varapuheenjohtajana tulee olla mallin näyttäjänä mitä voidaan tehdä, että tilanne saadaan kääntymään, sanoo Lundgren vaalivideollaan.  

- AY toiminta on myös päässyt meiltä karkaamaan. Nyt sitä ollaan yritetty paikata ja parantaan ay-ryhmän toimesta ja työ olikin hyvässä alussa keväällä ennen korona pandemiaa, mutta kun työajan lyhennys seminaari Euroopan Vasemmiston kanssa jouduttiin siirtämään. Ollaan taas alkupisteessä. Kamppailu 6 tunnin/30 viikkotyö tunnin puolesta pitää siis käynnistää.  Aatteellisesti puolueemme on lähes yhtä pohjalla kuin kansanluokka tietoisuus on kateissa. Olemmeko hylkäämässä puolueemme ideologisen puolen? Olemmeko hylkäämässä dialektiikan lait? Onko puolueemme mielestä olemassa kahta erilaista imperialismin ilmentymää joista toista vastaan kamppailemme ja toista selitämme ja yritämme puhua paremmaksi? Onko perusasiat maailman kapitalismissa muuttuneet niin että niitä ei voi enää Marxin opein muuttaa, listaa Lundgren.  

Lundgrenin mielestä SKP:ssä on onnistuttu rauhantyössä mutta muuten  tarvitaan tiukempaa piirienyhteistä kollektiivista toimintaa.  

- Minun mielestäni tarvitsemme piirien tiukempaa yhteistä kollektiivista toimintaa, johon ollen esittänyt monesti esim. piirisihteerien tapaamisia ainakin muutaman kerran vuodessa. monesti esim. piirisihteerien tapaamisia ainakin muutaman kerran vuodessa. Naapuripiirien tapaamisia on esitetty, mutta ei toteutettu.  Näitä asioita tulisin painottamaan ja painotan omassa toiminnassani. Rauhantyö on ilmeisesti ainoa alue, jossa olemme toimineet suht yhtenäisinä siitä abloorit meille,  sanoo Lundgren