Käynnistetään punakone

Hyvää kesäkokousta toverit. 

Tervetuloa käynnistämään punakonetta, aloittamaan edistyksellisen joukkotoimintapolitiikan prosessia, päättämään puolueen viemisestä takaisin rekisteriin ja viemään edustajakokouksen asiakirjat toiminnaksi sinne missä ihmisetkin ovat. 

Poliittinen tilanne suorastaan vaatii, että Suomeen tarvitaan radikaali, rehellisesti vasemmistolainen sosialismiin pyrkivä taisteleva ja joukkoja mukaan kutsuva puolue ja siksi SKP on vietävä takaisin puoluerekisteriin. Kommunistisen puolueen perustoimintaan kuuluu edistyksellisen joukkotoiminnan järjestäminen.  Kuntavaaleihin ja puolueen vahvistamisen työssä on rakennettava yhteisrintamaa muiden muutosta haluavien kanssa   

Uusi SKP:n keskuskomitea 24.-25.8. aloittaa kolmivuotiskauden tilanteessa, jossa Amazonia palaa, jossa G7 maat kokoontuvat juuri nyt Ranskassa Biarritzen kaupungissa, Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasota kärjistyy Hong Kongissa ja itseään vasemmistolaiseksi kutsuva Antti Rinteen hallitus pitää sisällään edellisen leikkauspolitiikkaa harjoittaneet Keskustapuolueen. Vihreät, RKP ja Vasemmistoliitto ovat yhdessä Keskustan ja SDP:n kanssa kirjoittamassa Suomen historian rahamäärässä eniten puolustushankintoihin satsaavaa hallitusohjelmaa. 

Olen lähettänyt solidaarisuuskannanoton anti-imperialistisen verkoston tovereille, jotka järjestävät nyt juuri kun me kokoonnumme täällä Vähäjärvellä G 7 maiden kokouksen vastaisen mielenosoituksen. Kyse on samasta kansainvälisestä verkostosta, jonka suomalainen solu olemme olleet viimeksi Venezuelassa järjestetyssä kansojen kokouksessa. 

G7 kokouksen vastainen mielenosoitus vaatii irtiottoa epädemokraattisesta ja kapitalistisesta systeemistä, jota G7 maiden jäsenet edustavat. 

Uskon, että jaan meidän kaikkien kommunistien huolen maailmanpolitiikan taantumuksellisesta kehityksestä Yhdysvaltojen ja Kiinan käydessä entistä tiiviimpää kauppasotaa. Hong Kongin mielenositukset eivät loppuneet siihen, että lakiesitys rikoksesta tuomittuja olisi voitu rangaista manner Kiinassa vedettiin pois, vaan mielenosoitukset jatkuivat, pysäyttivät kansainvälisen lentoliikenteen ja alkoivat ostaa kansainvälistä näkyvyyttä kuten mekin Hesarin lukijat olemme huomanneet. Ollakseen kansan syvien rivien mielenosoitus on se dynaamisesti ja kansainvälisesti koordinoitu ja ollakseen kansalaisyhteiskunnan mielenilmaus on sillä poikkeukselliset taloudelliset resurssit käytössä. Ehkä samasta syystä valtiollinen Yleisradio yhtiömme ei myöskään kerro mielenosoituksien järjestäjiä vaan puhuu demokratialiikkeestä. Hong Kong näyttääkin olevan demokratiavaatimusta enemmän Yhdysvaltojen pelikortti kauppasodassa Kiinaa vastaan. Oikeasti kansalaisyhteiskuntaa kehittävät ja osallistuvaa demokratiaa vaativat hong kongilaiset häviävät taistelun Kiinan ja Yhdysvaltojen välissä.  

Emme me suomalaisetkaan selviä omasta autonomiapolitiikastamme kovin helpolla. Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa Suomen saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjien edustajat valitaan vaaleilla. Äänioikeutettuja ovat ne saamelaiset, jotka on merkitty saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. 

Suomalaisen poliittisen eliitin näkemys on YK:n politiikan kanssa törmäyskurssilla. YK:n näkemys on, että alkuperäiskansojen pitää voida itse määritellä, ketkä niiden jäseniä ovat. YK:n ihmisoikeuskomitea toteaa Suomen loukanneen saamelaisten oikeuksia. 2015 Suomen korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi 93 uutta äänestäjää saamelaisiksi saamelaiskäräjien oman tahdon vastaisesti.  

Markus Lohi (kesk.), Katri Kulmuni (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Heikki Autto (kok.), Kaisa Juuso (ps.), Markus Mustajärvi (vas.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sdp) ovat sitä mieltä, että jos keskeisen suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminta kyseenalaistetaan, kuten saamelaiskäräjät on tehnyt, vie se pohjaa kaikelta saamelaisten asioiden edistämiseltä. Olen tämän lappilaisen eliitin kanssa erimieltä siitä viekö saamelaisten perusoikeudet pohjan saamelaisten asioiden edistämiseltä. Seitsemän lappilaista kansanedustaa vievät pohjan omalta uskottavuudeltaan kansanedustajina ja ihmisoikeuksien edistäjinä. 

Suomessakin pitäisi istua lentokentät hiljaisiksi ja sateenvarjoittaa kaikki aukiot demokratian ja itsemääräämisoikeuden saavuttamiseksi. Poliittinen eliitti Rinteen hallituksen päätöksellä HX hävittäjistä on myymässä itsenäisyyttämme Natolle ja militarismille – edes Trumpin ei tarvitse tehdä EU:lle tarjousta Suomen ostamisesta. Poliittinen eliitti riistää saamelaisia eikä ainakaan niin kauan kuin Keskusta on hallituksessa tulla saamelaisten perusoikeuksia tunnustavaa ILO 169 sopimusta hyväksymään, vaikka kysymyksessä olisi kuinka vasemmistolainen hallitus. 

Vasemmistolainen hallitus 

Kriittinen lukija pitää Rinteen hallituksen ohjelmaa liian ympäripyöreänä - sellaisena, josta puuttuvat konkretiat, eurot ja päivämäärät. Ne löytyvät pian viimeistään budjettiriihestä, joka esittää toisen todellisuuden hallituksen ideaalista.  

Valtionvarainministeriön rooli budjettikeskustelussa näyttää olevan muut ministeriöt ylittävä. Merkillistä on, että Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kiirehtii jo heti ennen budjettiriihtä kehumaan Lintilän ministeriön esitystä politiikan suuntaa muuttavaksi.  

Valtion omaisuuden myynnin lisäksi Rinteen hallitus mäiskäissee teuraspenkille kuitenkin varmaan vielä paljon konkretiaa, josta vasemmistolainen lukija saattaa syksyllä varsinaisessa budjettiriihessä yllättyä.  Kriittisempi ei ylläty mahdollisesta teuraslistasta, jos hallitus ottaa valtionvarainministeriön virkamiespuheenvuoron esittämät miljardisäästöt todesta.   

On merkittävää, jos Rinteen hallitus tekee korotuksia perusturvaan ja eläkkeisiin. Kaikkein pienituloisimpien arkeen onkin kiireellistä tehdä tulonsiirtoja rikkailta ja bisnekseltä. Odotan, että Rinteen hallitus tekee täysimääräisenä indeksikorotukset perusturvaan, jotka ovat olleet jäissä viimeiset neljä vuotta.   

Valtionvarainministeriö tuli ulos esityksellä, jossa pienimpiä eläkkeitä korotettaisiin heti ensi vuoden alusta sen mukaisesti, mitä hallitusohjelmassa kaavailtiin. Korotukset koskisivat 1 400 euroon asti nousevia eläkkeitä, mutta painottuvat noin 1 000 euron eläkkeisiin. 

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa (02.2019) ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta” visioidaan työtä Sipilän leikkauspolitiikan jatkajalle linjaamalla niin, että julkisen talouden tulisi olla ylijäämäinen seuraavankin hallituskauden aikana. Noin puolen prosentin ylijäämän saavuttaminen edellyttäisi julkisen talouden vahvistamista nopeavaikutteisin toimin yhteensä 2 mrd. eurolla vuoteen 2023 mennessä.  

Rinteen ohjelma perustuu talouskasvuun ja tuottavuuden kasvuun. Ensi vuoden budjettiehdotuksen keskeisiä muutoksia ovat haittaverojen korotukset. Niitä kompensoidaan pieni- ja keskituloisille ansiotulojen veronalennuksilla. Tupakkaveroa korotetaan ehdotuksen mukaan heti vuodenvaihteessa niin, että verotuloa kertyy ensi vuonna 50 miljoonaa enemmän. Virvoitusjuomaverosta kerätään 25 miljoonaa euroa lisää.  

Tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Hallituksen talouspolitiikalla pyritään saamaan julkinen talous tasapainoa vuoteen 2023 mennessä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Uusliberalismiin oppineet virkamiehet valtionvarainministeriössä joutuvat nyt joko sopeutumaan toisenlaiseen ajatteluun tai Rinteen suurpiirteisen ohjelman sisään onkin leivottu virkamieskunnan ja oikeiston tavoite julkisen sektorin rakenteellisesta useiden miljardien leikkauksesta. Onneksi pian on budjettiriihi ja vasemmistolainen hallitus paljastaa kyntensä ja kaverinsa. 

Solidaarisuus on kansainvälistä luokkataistelua 

Kehitysapuun tullaan ministeriön ehdotuksesta tekemään 70 miljoonan euron lisäys. Tämä on edistyksellinen linjaus viimeksi harjoitetun politiikan valossa. Sipilän hallitus leikkasi kaiken kaikkiaan varsinaisen kehitysyhteistyön budjetista kerralla 40 prosenttia eli 330 miljoonaa euroa vuositasolla.  

Sipilän hallitus lopetti myös käytännön, jonka mukaan päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöbudjettiin. Ne olivat merkittävä tulonlähde: vuosina 2013–2015 niitä kohdennettiin lisätalousarvioissa kehitysyhteistyöhön yli 140 miljoonaa euroa. 

Rinteen hallitus lupaa ohjelmassaan kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen nykyisille painopistealueille, joihin kuuluvat muun muassa tyttöjen ja naisten oikeudet, demokratia, koulutus ja ilmastonmuutoksen torjunta. 

Afrikka tulee olemaan suomalaisen kehitysyhteistyön tärkein alue. Kehitysyhteistyön rahoitusta ohjataan kohteisiin, jotka liittyvät myös muuttoliikkeen syihin. 

Suomen tämänvuotiset kehitysyhteistyömenot vastaavat noin 0,41 prosenttia bkt:sta. Suomi on vuosikaudet tähdännyt YK-sitoumuksen mukaiseen tasoon eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tälle tasolle ei ole päästy vuoden 1989 jälkeen. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kyllä toistaa hallituksen ohjelmassa  0,7 prosentin tavoite vaan ei tuota tavoitetta näy esitetyissä euroissa.

Jotta aiemmin kritisoimani ympäripyöreys muuttuisi vastuuta kantavaksi linjaukseksi myös kansalaisjärjestöille olisi kanavoitava kehitysyhteistyötukea aikaisempaa enemmän eli nostettava tuki 15 prosenttiin varsinaisista kehitysyhteistyö­määrärahoista. Nyt osuus on noin 11 prosenttia. 

Virkamiehet ovat valmiita sopeutumaan leikkauspolitiikan jatkamiseen. Aktiivimallin kyykyttämät työttömät ja vappusatasesta unelmoivat eläkeläiset eivät ole valmiita leikkauksiin. Keskustan ministeri Lintilä tuskin pistää pahakseen, jos keskustalainen uusliberaali talouspolitiikka saa edelleen jatkua. Työläiset odottavat toisenlaisia aikoja ja palkankorotuksia. Mutta miten julkisen sektorin säästöihin ja sopeuttamiseen suhtautuvat vasemmistolaiset ministerit, toivoa muutoksesta antaneet puolueet - entä miten tehdään toisenlaista politiikkaa, jos se näyttää samalta kuin aikaisempi? 

Opposition eli suomalaisen oikeiston mielestä Rinteen hallituksen ohjelma on liian kallis toiveiden tynnyri. Kokoomus valmistelee 60 000 uuden työpaikan vaihtoehtoohjelma, jolla tehdään eroa Perussuomalaisiin ja vasemmistolaiseen vaihtoehtoon. 

Militarismi torjuttava 

Puolustuksen resurssoinnissa noudatetaan puolustusselontekoa, joka tehtiin edellisen hallituksen aikana vuonna 2017. Rinteen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut viemään hankkeet maaliin. 

Moni vasemmistolainen ja edistyksellinen vihreä saattaa joutua nielaisemaan vielä pahemman kerran, jos Rinteen hallitus todellakin alkaa esittää rikasta miestä ja toteuttaa Suomen kokoiselle maalle täysin ylimitoitetun ja rauhanliikkeen vastustaman HX hävittäjähankinnan.  Uskottava puolustus ei kaipaa suomalaisten asemäärärahojen tuplausta. Pidetään armeijan kulut nykyisellään ja kehitetään suomalaista puolustus ja rauhanosaamista ihminen ja Natosta irti oleva itsenäinen puolustus edellä.  

Rinteen hallitusohjelman mukaan Hornettien  suorituskyky  tullaan korvaamaan  täysimääräisesti. Hankintasopimus tehdään vuonna 2021. Rinteen hallitus on luvannut ”lisätä hallituskaudella puolustusvoimien henkilöstöä noin 100 tehtävällä ja nostaa asteittain myös kertausharjoitusten määrää. Hallitus lupaa ohjelmassaan varmistaa maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit ja turvata ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa. Rinteen hallitus avaa ovia naisille vapaaehtoisen asepalvelun suorittamiselle. Maavoimien prikaatit varustetaan sellaisiksi, että ne pystyvät liikkumaan nopeasti ja operoimaan koko valtakunnan alueella. Tämä tarkoittaa muun muassa mittavaa miehistönkuljetusvaunukaluston uusimista. Maavoimilla on tällä hetkellä 700 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa ja 1200 tela-ajoneuvoja. 

Suomi on lähettänyt tarjouspyynnöt 64 hävittäjästä. Puolustusselonteossa hankinnan kustannukseksi arvioidaan 7-10 miljardia euroa, mutta tämä on vain hävittäjäkoneiden hankintahinta. Sen päälle tulevat vielä koneiden elinkaaren aikana mittavat muut kustannukset. 

Puolustusministeri Antti Kaikkosella on tarve näyttäytyä vahvana keskustajohtajana keskellä puheenjohtajakisaa. Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään nyt hallituskauden alussa. Laivue 2020 –hankkeen hinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa. Hintaan kuuluvat alukset, taistelujärjestelmä ja projektikulut. Merivoimien seitsemän poistuvan aluksen tilalle hankitaan neljä modernia korvettia. 

Rinteen hallitus lupaa toistaiseksi pienten eläkkeiden nostamiseen 183 miljoonaa euroa. Samalla summalla saa yhden yhdysvaltalaisen F35 -hävittäjän, joita ollaan hankkimassa yhden sijaan 64. 

Olemme jo kuulleet vasemmistolaiselta hallitukselta valtion omaisuuden myynnistä. Kommunisteille päätös kertoo väärästä politiikasta. Emme myöskään ole pistäneet merkille, että Rinteen hallituksen ohjelmassa olisi ollut linjausta kunnista ja valtiosta nykyistä merkittävämpänä työllistäjänä. Meille kommunisteille on luonnollista ajatella, että me kaikki omistaisimme itse, kollektiiveina, kunnissa tai osuuskunnissa meidän omat työpaikkamme, päättäisimme itse meitä koskevista asioista ja voisimme vaikuttaa työllämme maailman muuttamiseen. Monelle vasemmistolaiselle ajattelijalle luodaan kyllä kokonaan mahdoton yhtälö, jos saamme syksyllä tai hallituskauden aikana vielä kuulla julkisen sektorin sopeuttamistoimista - leikkauksista ja 40 miljardin tulonsiirroista aseteollisuudelle.  

Kommunistin mielestä Rinteen hallituksen ohjelma antaa vasemmistoa ja muutosta äänestäneille toivoa antavia lupauksia toisenlaisesta ja vasemmistolaisemmasta politiikasta kuten esimerkiksi työttömiä sortavan aktiivimallin purkamisesta, eläkeläisten toimeentulon parantamisesta tai vaikka aikaisempaa runsaampaa satsata taide- ja kulttuurimäärärahoihin. Rinteen hallituksen ohjelma sovittelee, inhimillistää ja lupaa pitkällä aikavälillä parempaa ja sehän on hyvä mutta meidän kommunistien mielestä tällainen ei tietenkään ole riittävää ja tarpeeksi eikä pyri lopettamaan sen enempää ympäristökriisiä kuin rakenteellista ihmisten ja eläinten riistoa. 

Meidän mielestämme kiveksi komean leivän sisään on leivottu Keskustan mukaan ottaminen ja juurikin valtionvarainministerin salkun antaminen keskustan Mika Lintilälle. Niin lyhytkö oli vasemmiston muisti keskustalaisesta talouspolitiikasta, että tahdottiin sille heti jatkoa uudessa vasemmistolaisessa hallituksessa.  

Meitä kommunisteja ei yllätä se, että Rinteen hallitus ei missään kohtaan hallitusohjelmaa pyri irtaantumaan suurpääoman ja rahan vallasta, ei asetu vastavoimaksi imperialismille tai käännä militarisoitumisen kehitystä kohti edistyksellistä rauhanpolitiikkaa. Tämä saattaa kuitenkin yllättää vasemmiston ja edistyksellisten vihreiden äänestäjiä, joille vaalien alla taitavasti onnistuttiin luomaan illuusio siitä, että äänestämällä eduskunnassa pitkään vaikuttanutta vasemmistoa (SDP, Vas)  ja vihreitä, Suomi alkaa muuttaa kylmää leikkauspolitiikan suuntaa, irtaantuu uusliberalismista, hävittää naisia ja vähemmistöjä sortavat lasikatot ja rakentaa globaalia humaanimpaa ja solidaarista maailman yhteisöä.  

Luokkataistelun näkökulmasta taantumuksellista on se, että eduskunnan vasemmistopuolueet ja vihreät ovat sopeutuneet kapitalismiin kuin kasvi siihen maahan, jossa kasvaa.  

Rinteen hallitus on kiertänyt maata kertomassa hallitusohjelman tavoitteista. 19 ministeriä on jalkautunut kansalaisyhteiskunnan pariin kirjastoihin ja muualle julkisiin tiloihin avaamaan poliittista linjausta. Tämä on ollut parhaita Rinteen hallituksen tekoja. 

Pidän myös onnistumisena Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin avausta SDP:n juhlakokouksessa työajan lyhentämisestä. Marinin utopiaksi kutsuma avaus kuuden tunnin työpäivästä ja neljän päivän työviikosta on saanut laajaa huomiota. 

Lyhyttä työaikaa on testattu suuremmassa ja pienemmässä mittakaavassa ympäri maailmaa. Muun muassa Ruotsissa kuuden tunnin työpäivät paransivat tuottavuutta. Uudessa-Seelannissa yksityinen yhtiö testasi nelipäiväistä työviikkoa ja tulokset olivat positiivisia. Muun muassa työhön sitoutuminen parani. Lyhyempää työaikaa on kokeiltu myös Suomessa. Valtion ja EU:n rahoittama kolmen vuoden kokeilu 1996–1999 kattoi 30 työpaikkaa, joista vajaa puolet olivat yksityisiä. 

Lyhyemmän työpäivän hyödyt näkyivät suomalaisessa kokeilussa. Tuottavuus kasvoi niin paljon, ettei yhtiöille tuottanut ongelmia maksaa kaksi tuntia lyhyemmästä työpäivästä kahdeksan tunnin töiden palkkaa. Muun muassa Nokian Renkaiden tuottavuus nousi 33 prosenttia ja putkiyhtiö KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia. 

Myös työhyvinvointi parani. Työhyvinvoinnin paraneminen puolestaan vähentää sairauspoissaoloja. 

Kuka sitten vastustaa lyhyemmän työajan käyttöön ottoa ja miksi pitää puhua utopiasta?   

Asiaa tutkinut työmarkkinaneuvos Pekka Peltolan mukaan Ideologinen vastustus on vahvaa, erityisesti ylimmässä johdossa ja yritysten omistajilla. Peltolan mukaan tuotantopäälliköt, lähiesimiehet ja toimitusjohtajat näkevät selkeämmin työtehon parantumisen. He voivat kannattaa työajan lyhentämistä, mutta ylempää tulee painetta pysyä entisessä. 

Peltolan mukaan vastustus kumpuaa toisaalta siitä, että työnantajat haluavat maksaa työajan, eivät työn tuottavuuden mukaan. Kuuden tunnin työpäivästä ei siis haluta maksaa nykyisen kuuden tunnin työaikaa suurempaa palkkaa, vaikka tuottavuus nousisikin. 

SKP:n perspektiivistä on erinomaista, että demarikentältä nousee esille meille, vasemmistoliitolle ja ammattiyhdistysliikkeelle tuttu – omaksi koettu aloite työajan lyhentämisestä. SKP:n ay-ryhmä yhdessä Euroopan vasemmiston ay-verkoston kanssa suunnittelee kovaa vauhtia kansainvälistä seminaaria lyhyemmän työajan aloitteesta. Saatamme olla nyt ajan hermoilla. Lyhemmän työajan ja työn jakamisen vaatimus yhdistää ja rakentaa siltoja koko vasemmiston kesken. 

Taide- ja kulttuurityöläiset vaativat muutosta rahoitukseen, palkkaa työstä ja perusturvaa 

Taide- ja kulttuurityöntekijöiden näkökulmasta Rinteen hallituksen ohjelmassa luvatut taiteilija-apurahan tason ja taiteilijaeläkkeiden määrän nostot tuntuvat tarpeellisilta. Kriittistä ajattelijaa ärsyttää ohjelman muotoilu kulttuurin ja taiteen osuudesta valtion budjetissa. Ohjelmassa budjettia pyritään kasvattamaan pitkällä aikavälillä yhteen prosenttiin. Pitkä aikaväli on laiha lohtu taiteilijoille, jotka ovat odottaneet vasemmistolta vastausta taiteilijan toimeentulon ongelmiin. Luovien alojen toimijat ovat merkittävinä työllistäjinä oikeutettuja raivostumaan ohjelman suurpiirteisyydestä tilanteessa, jossa jos ei sitten budjetista niin ainakin näkyvänä siivuna yritystuista olisi osoitettava luoville aloille.  

Luovien alojen kehitys on mennyt eteenpäin - kasvanut. Sen osuus bruttokansantuotteesta on jo melkein 4 prosenttia, välillisine palvelutuottoineen noin 7 prosenttia, kun esimerkiksi maa-, metsä- ja kalatalouden osuus on 2,9 prosenttia.   

Vuoden 2017 tilastot kertovat, että suurin uusien työpaikkojen kasvu tapahtui kulttuurin ja vapaa-ajan alueella. Vientitilastojen suurin etenijä oli musiikki. Miksi emme ole kuulleet kulttuuriministeri Hanna Kososen puheenvuoroa, jossa valtion budjetissa luovat alat nähtäisiin merkittävänä elinkeinotoimintana. Tätä voi odottaa Kososelta koska sivistysvaliokunnan jäsenenä viime eduskuntakaudella Kosonen on perehtynyt luovien alojen kehitykseen. 

Myös taiteen prosenttiperiaate on mainittu uudessa hallitusohjelmassa. Hallitus aikoo jatkaa järjestelmän jalkauttamista ja tukea sen laajentamista myös muille kuin visuaalisen taiteen aloille. Taiteen ja julkisen tilan kehittäminen ei tietenkään ole kysymys taulusta rakennuksen seinässä ja siksi prosenttiperiaatteen laajentaminen ulos vanhanaikaisesta ajattelusta on tarpeellista. Taiteilijajärjestöjen tulisikin olla nyt hereillä ja esittää miten parhaimmillaan tuoda taiteen edistyksellisiin ajattelu osaksi julkista ja rakennettua tilaa.  Ennestään tiukassa tilanteessa olevat kuvataiteilijat ovat linjauksesta luonnollisesti huolissaan kaventuvasta työmahdollisuuksista. 

Taiteilijajärjestöjen odotukset kuvataiteilijoiden toimeentuloon positiivisesti heijastuvista toimista ovat korkealla mm. sosiaaliturvan uudistamisesta, jossa palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen mukaan Rinteen hallituksen luotsaama sosiaaliturvauudistus ei ole johtamassa vastikkeettomaan perustuloon. 

Punakoneen käynnistäminen tapahtuu nyt 

Poliittisen tilanteen analyysi, tietoisuus puolueen aloitteiden vaikuttavuudesta ja johtopäätökset luokkatietoisen politiikan vahvistamiseksi ovat keskiössä, kun käynnistämme puoluekoneistoa johon edustajakokous on valinnut puolueen terävimmän kärjen.  

Keskuskomitean tavoitteena puolueen vahvistaminen 

Asetan meille ja ensimmäiselle kokoukselle ison joukon tavoitteita. Yksi tavoite yli kaiken on järjestäytyminen poliittiseen työhön, ymmärrys poliittisen tilanteen analyysin tekemisen tavasta kollektiivisesti ja jokaisen keskuskomitean toverin osaamisen tiedostaminen puolueen poliittisen työn työvälineenä. 

Puheenjohtajisto (P4) ja poliittinen toimikunta ovat jo kokoontuneet kerran ennen keskuskomitean kokousta.  P4 kokoontui Helsingissä 10.8. ja poliittinen toimikunta risteilykokouksessa 16.-17.8. Silja Europalla ja Töölön kirjastossa. Molemmissa kokouksissa on valmisteltu keskuskomitean kokouksen poliittisia aloitteita, poliittiseen työhön tarttumista ja suunniteltu uutta toimintakulttuuria ja parempaa näkyvyyttä marginaalissa piilottelevalle puolueelle. 

Kannattajakorttien keräys ja yhteistyö 

Suomeen tarvitaan radikaali, rehellisesti vasemmistolainen sosialismiin pyrkivä taisteleva ja joukkoja mukaan kutsuva puolue ja siksi SKP on vietävä takaisin puoluerekisteriin.

SKP:n poliittisen toiminnan sydämessä on nykyisen kapitalistisen järjestelmän muuttaminen kohti sosialismia ja kommunismia. Ajattelemme, että tämä on ihan mahdollista yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Olemme siksi päivittämässä yhteyksiämme edistyksellisiin, antikapitalistisiin, leikkauspolitiikan vastaisiin, rasismin ja fasismin vastaisiin toimijoihin, järjestöihin ja yksittäisiin aktivisteihin. Olemme perinteisesi järjestäneen tämän päivittämistyön ympärille laajasti vaihtoehtoväkeä kokoavan Vastavirtafestivaalin. 

Esitän, että ottaisimme entistä tehokkaampaan käyttöön ideamme vastavirtafestivaalista vahvistamaan kansanrintaman rakentamista ja yhteistyötä muiden muutosta haluavien kanssa. 

Vastavirtafestivaali on samaan aikaan sekä tapahtuma että työväline, jolla kootaan kapitalismin, leikkauspolitiikan, militarismin, rasismin ja fasismin vastaisia poliittisia voimia. Ne voivat olla poliittisia puolueita, kansalaisjärjestöjä, yhden asian liikkeitä ja yksittäisiä toimijoita, aktivisteja, taiteilijoita ja intellektuelleja – nykymenoon tyytymättömiä muutosvoimia, jotka haluavat rakentaa yhteistoimintaa nykymenoa vastaan. 

SKP on jo usean vuoden ajan järjestänyt Helsingissä Vastavirtafestivaalin. Viimeksi Arbiksella järjestettiin Vastavirtafestivaali 25.-26.8.2018. 

Ehdotan, että viedään käytännön toimeksi tavoitteemme tehdä yhteistyötä muiden muutosta haluavien kanssa. Tämä voi onnistuessaan johtaa radikaalimman vasemmistolaisen yhteiskunnallisen ajattelun voimistumiseen, avata tietä kohti sosialismia ja jos prosessin jossain sopivassa vaiheessa niin johtopäätökseksi tehdään niin myös osallistumista vaaleihin uuden järjestön nimissä. 

Käytännössä tämä tarkoittaisi erilaisten Vastasvirtatapahtumien järjestämisen suunnittelun prosessin aloittamista kaikissa piirijärjestöissä. Vastavirtatapahtumat tehtäisiin yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Tapahtumia voisivat olla erilaiset yhteisesti suunnitellut tilaisuudet perinteisistä keskustelutilaisuuksista ja telttatapahtumista aina kaikkeen sellaiseen mitä yhdessä halutaan ja päätetään tehdä.  

Vastavirtatapahtumilla pyritään löytämään yhteistyökumppaneita, keskustelemaan kapitalismille ja nykymenolle vaihtoehtoista politiikkaa ja radikaalista toisenlaista mallia kapitalistiselle systeemille. 

Paikallisista Vastavirtatapahtumista kutsutaan eteenpäin osallistumaan piirien yhteistyössä järjestämiin seudullisiin vastavirtatilaisuuksiin, joissa syvennetään niitä johtopäätöksiä mihin ensimmäisessä paikallisessa vastavirtatapahtumassa on päästy. Näissä politiikan ja toiminnan vaihtoehtojen seudullisissa tapahtumissa pyrkisimme avaamaan keskustelua myös yhteistyön vaikuttamismahdollisuuksista. Näissä keskusteluissa voisimme nostaa esille ajatuksen mahdollisesta vaaleissa yhteisen vaalijärjestön kautta vaikuttamisesta. Tämän jälkeen onkin valmistauduttava valtakunnalliseen vastavirtatapahtumaan, jossa kokoonnutaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen kysymyksen äärelle ja päättämään mahdollisesta vaalijärjestön rakennustyön aloittamisesta. 

Emme saaneet ketään läpi eduskuntavaaleissa ja putosimme siksi pois puoluerekisteristä.  SKP:n viemiseksi puoluerekisteriin tarvitaan 5 000 vaalikelpoisen äänestäjän allekirjoittamaa kannattajakorttia.  Oikeusministeriölle jätetyt kannattajakortit eivät saa olla vuotta vanhempia. 

Poliittinen toimikunta päätti esittää keskuskomitealle, että Tiedonantajafestivaalilla aloitettaisiin kannattajakorttikeräys, SKP vietäisiin takaisin rekisteriin ja jatkettaisiin yhteisrintaman ja vaalijärjestön rakentamista ottamalla vastavirtafestivaaliajattelu sen keskeiseksi työvälineeksi. 

Erilaista puoluetyötä tarjolla 

Keskuskomitean jäsenten osaaminen on keskuskomitean työn ydintä. Emme voi sivuuttaa kysymystä; Mitä sinä osaat ja voiko osaamistasi käyttää puoluetyössä.  

 
Puolue tarvitsee osaajia moniin tehtäviin. Politiikka ja poliittinen työ on haastavaa koska keksimme matkan aikana koko ajan lisää työtä ja tarvetta ottaa sitä haltuun.  Tavoitteemme on, että me kaikki tiedostamme omat osaamiset, kerromme siitä kollektiivisesti ja yhdessä DSL:n kanssa suunnittelemme osaamista vahvistavaa koulutusta käynnissä olevalle edustajakokouskaudelle. 

Puolue tarvitsee puhujia ja esiintyjiä, kirjoittajia ja toimittajia, palautteen antajia, kriitikoita ja analyysin tekijöitä, käytännön työn tekijöitä, varainhankkijoita sekä suunnittelijoita ja koordinaattoreita. 

Järjestämme ryhmätyöt pääsääntöisesti niin, että ryhmänvetäjinä toimivat keskuskomitean toverit. Puhumisen ja esiintymisen ryhmätyön vetää helsinkiläinen teatteriohjaaja Sanna Paula Mäkelä.  Sanna ohjaa parhaillaan Elannon näyttämälle syksyllä 5.10. ensi-illan saavan Strindbergin Pelikaani näytelmän. 

Kun kaikki toverit ovat keskustelleet kaikissa ryhmissä avataan yhteinen keskustelu kokemuksista ryhmissä ja seuraavista tavoitteista mm. koulutuksen järjestämisestä erilaisten taitojen kehittämiseksi poliittisen työn välineenä ja puolueen voimistamisessa. 
 

Edustajakokouksen päätösten toimeenpano 

Poliittisten asiakirjojen vieminen keskusteluksi ja maailman muuttamiskesi sinne missä ihmisetkin ovat on keskuskomitean yksi merkittävimmistä töistä ja tavoitteista. Tästä työstä on syytä tehdä yhteisesti suunnitelma. Edustajakokous hyväksyi aloitteen proletaarisesta ympäristöliikkeestä. Aloitetta konkretisoimaan hyväksyimme asiakirjan “Ympäristökriisin ratkaisu vaatii sosialismia”. Olemme tämän aloitteen kanssa jonkin suuren äärellä. Olemme luomassa puolueelle uutta, neljättä lähiaikojen aloitetta. Aloitteet rauhantyöstä, työnjakamisesta ja perusturvasta ovat asioita, joista tunnistaa kommunistisen politiikan.  

Meidän on syytä opiskella ympäristökriisin politiikkaa avaava asiakirja. Ehdotan, että piirijärjestöissä järjestetään opintotialaisuuksia, joissa asiakirjan politiikka avataan niin että teksti ja teoria siirtyy poliittisen tilanteen ymmärtämiseksi ja niin että käsitteet ja kritiikki siirtyy meidän omaksi puheeksi ja toiminnaksi sinne missä ihmisetkin ovat. On vastattava marxilaiseen kysymykseen: miten asiakirjasta tehdään toimintaa. Onnistumme vihreän imperialismin kritiikissämme opiskelemalla ja järjestämällä tilaisuuksia, jotka kiinnostavat ihmisiä ja joissa saamme koottua joukkoja nykymenoa vastustamaan. Varmaa on se, että tavoitteemme yhteistyöstä muiden muutosta haluavien kanssa ja rintamanrakennuspolitiikkaamme tukevat myös tätä tavoitetta.  

Piirijärjestöiltä tullaan pyytämään tapahtumia ja konkretiaa puolueen toimintasuunnitelmaan marraskuun keskuskomitean kokoukseen käsiteltäväksi. Varsinaisesta toimintasuunnitelmasta päätetään tammikuun keskuskomiteassa. 

Tässä kokouksessa on esillä suunnitelma edustajakokouksen päätösten toimeenpanosta. Käydään siitä keskustelua, tehdään konkreettisia lisäyksiä piireissä ja palataan marraskuun keskuskomiteassa täydentämään luonnosta toimintasuunnitelmaksi, joka voidaan hyväksyä tammikuun kokouksessa. Mielestämme voimme olla tyytyväisiä vain silloin kun marraskuussa näemme piirikohtaiset suunnitelmat siitä, miten opintopiirien ja tapahtumien kautta edustajakokouksen asiakirjat muuttuvat joukkovoimaiseksi toiminnaksi. 

Politiikka edellä mutta talous tarkkana 

Meille kommunisteille on selvääkin selvempää, että meihin hallituksen vastaisena, kapitalistisen järjestelmän vastavoimana kohdistuu erilaisia hyökkäyksiä sekä politiikkaamme, että toimintaamme. Kaikki työväenlehdet ovat kriisissä. Jopa porvarien printtimedia sanoo olevansa heikoilla.  

Tiedonantajan rooli puolueen kehittämisessä on keskeinen. Jos meillä ei olisi lehteä esittäisin heti sellaisen synnyttämistä.  Poliittinen toimikunta päätti ehdottaa keskuskomitealle, että Tiedonantajan käyttöä poliittisen työn välineenä on kehitettävä ja, että piirijärjestöissä perustettaisiin Tiedonantajan lukupiirejä.  Tätä olisi varmasti hyvä suunnitella yhteistyössä DSL:n  ja Tiedonantajan katukampanjoita suunnittelevien toimijoiden kanssa. 

Puolueen ohjelma 

Viime edustajakokouskaudella eräät piirijärjestöt opiskelivat puolueohjelmaa. Joissain piireissä työtä tehtiin perusteellisesti ja siitä on raportteja. Joissain piireissä ei tartuttu puolueohjelmaan ollenkaan. Edustajakokous asetti keskuskomitealle tehtävän alkaa käydä juurevaa keskustelua puolueohjelmasta, järjestää ohjelmasta keskustelua ja päivittää puolueohjelma. Poliittinen toimikunta esittää keskuskomitealle, että Tiedonantajafestivaalin jälkeen heti sunnuntaina 27.10 järjestetään Jyväskylän Sepän keskuksessa seminaari puolueohjelman päivittämisestä. 

Ollaan kaikille ja parempia 

Kun sinulle tulee mieleen jotain kehitettävää liittyen puoluetyöhön, kokoustamiseen tai vaikka toimintakulttuuriimme niin toivon, että puhut asiasta keskuskomitean kokouksessa, lähetät viestiä suoraan asianomaiselle tai vaikka Tiinalle ja minulle. Keskuskomitean sähköpostiosoite on kk-lista@skp.fi ja siihen kirjoittamalla viesti tavoittaa kaikki keskuskomitean jäsenet ja varajäsenet. 

Haluan, että kokouksiin ja niiden esityslistoihin voivat kaikki jäsenet vaikuttaa. Pyydänkin teiltä aktiivista otetta ja aloitteita yhteisesti käsiteltävistä asioista, koko tulevan komivuotiskauden. Niitä voi kertoa aina siellä missä tavataan ilman byrokratiaa. Luodaan uusi tekemisen ja vaikuttamisen SKP:n henki. 

Poliittinen toimikunta päätti esittää keskuskomitealle, että kaikki piirijärjestöt valmistelisivat kokousaikataulunsa keskuskomitean kokousten mukaan. Seuraavat keskuskomitean kokoukset ovat marraskuussa 16.-17.11.  ja tammikuussa 25.-26.1.2020.  

Minusta olisi luonnollista, että kaikki piirien ja osastojen tapahtumat myös kokoukset kuten piirikomiteoiden kokoukset näkyisivät SKP:n kotisivujen tapahtumakalenterissa. Ehdotakin, että otetaan omat poliittiset sivut netissä sellaiseen käyttöön millä on meille kaikille merkitystä ja aletaan porukalla ilmoittamaan tapahtumia puolueen sivuilla.  

Otetaan paikka politiikassa, tehdään luokkataistelu näkyväksi ja muutetaan maailmaa! 

Toverillisesti,