Interventiosopimusten sijaan tarvitaan rauhansopimuksia

Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puhe Sorbonnen yliopistossa 2017 piti sisällään aloitteen eurooppalaisesta interventiosopimuksesta (European Intervention Initiative – E2I) ja joukoista (European Intervention Force). Britannia, Viro, Tanska, Saksa, Belgia, Hollanti, Portugali ja Espanja ovat allekirjoittaneet aloitteen. 

Eurooppalainen interventioaloite ja joukot ovat suunnitelmallista toimintaa, jolla vahvistetaan Euroopan Unionin (EU) pysyvän rakenteellisen yhteistyön sopimusta (Permanent Structured Cooperation PESCO, suomeksi lyhenne PRY) ja Pohjois-Atlantin liiton (North Atlantic Treaty Organization NATO) toimintaa. 

Ulkoministeri Timo Soini allekirjoitti 2017 EU:n pysyvän rakenteellisen yhteistyön sopimuksen (PRY), jonka kautta Suomi EU-jäsenvaltiona on sitoutunut tiiviimpää ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä puolustusmäärärahojen kasvattamiseen. Presidentti Sauli Niinistö ja Ranskan presidentti Macron tapaavat ja keskustelevat interventiosopimuksesta ja joukoista. Puolustusministeri Jussi Niinistö on julkisuudessa sanonut (TV1 A-Studio 27.8.) että Suomi allekirjoittaa Ranskan aloitteen.   

Suomen kommunistinen puolue (SKP) vaatii poliittista eliittiä, presidentti Sauli Niinistöä, puolustusministeri Jussi Niinistöä ja ulkoministeri Timo Soinia, sekä kaikkia parlamentaarisia puolueita välittömästi kieltäytymään Ranskan presidentti Emmanuelle Macronin aloitteesta eurooppalaisesta interventiosopimuksesta ja joukoista. 

EU ottaa interventiopolitiikalla sekä PRY:llä entistä militaristisempaa roolia. Tätä suuntaa ei voi pitää Suomen kaltaiselle yhteiskunnalle mahdollisena tai hyväksyttävänä kehityksenä. Tämä ei myöskään ole kestävää kehitystä tai rauhan rakentamista. 

Maailman kriisit ja konfliktit tarvitsevat maita, jotka eivät ole sitoneet käsiään sotilaallisiin interventiosopimuksiin ja suurvaltapolitiikkaan. Interventiosopimusten ja joukkojen sijaan tarvitaan rauhansopimuksia ja lisäresursseja rauhantyölle. Suomen kymmenien miljardien asehankinnoista on luovuttava ja käytettävä nämä varat hyvinvoinnin ja todellisen turvallisuuden rakentamiseen.   

Sipilän hallituksen tulee vuoden 2019 budjettia valmistellessaan perua rauhanjärjestöjen määrärahojen leikkaukset ja osoittaa ensi vuodelle 500 000 euron korotus rauhantyön määrärahoihin. Kansainvälisillä politiikan foorumeilla pitää valmistella aloitteita, joilla Suomi pidetään irti sodista, sotilaallisista sopimuksista kuten NATO ja Eurooppalainen interventio aloite sekä kansainvälisistä sotaharjoituksista.