USA:n tukikohdat eivät lisää turvaa vaan ongelmia

Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-puolustussopimus julkistettiin tänään – vasta kun se oli pilkkua myöten sovittu ja valtioneuvostossa hyväksytty. Mitään julkista keskustelua sen sisällöstä ja Suomen kannasta Yhdysvaltojen esityksiin ei haluttu.

Jos eduskunta hyväksyy sopimuksen, Suomi antaa 15 sotilasaluetta Yhdysvaltojen käyttöön. Ne ulottuvat Lapissa Ivalosta ja Sodankylästä etelärannikolle Upinniemeen ja Raaseporiin. Jotkut alueet näiden sisällä ovat vain Yhdysvaltojen käytössä, jotkut yhteiskäytössä. Yhdysvalloilla voi olla toimintaa myös muilla alueilla ja sen joukot saavat liikkua Suomessa vapaasti.

Sopimuksessa ei aseteta mitään rajoja tai rajoituksia sille, miten paljon ja millaisia joukkoja ja aseita Yhdysvallat voi Suomeen tuoda. Siihen ei ole kirjattu rajoituksia edes ydinaseiden suhteen.
 

Rajoittaa Suomen suvereniteettia

USA:n joukot ovat Suomessa Yhdysvaltojen päätösten ja lainsäädännön alaisuudessa. Myös tänne varastoitavat USA:n aseet ja asejärjestelmät ovat Yhdysvaltojen yksinomaisessa määräysvallassa. Yhdysvallat saa myös valtuudet valvoa hallinnassaan olevia alueita ja niiden ympäristöä. Ahvenanmaan erityisasema on sopimuksessa todettu, mutta saamelaisten asemasta ei sanota mitään.

Sopimuksen alkuun on kirjattu, että Yhdysvallat lupaa ”kunnioittaa” Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Vastaavia lupauksia USA on antanut muuallekin perustamistaan sotilastukikohdista, mutta rikkonut niitä toistuvasti. Kokemukset muista maista kertovat myös ongelmista, joihin yhdysvaltalaisten sotilaiden käyttäytyminen on johtanut. Edes kuolemanrangaistuksen kieltoa koskevaa varausta ei USA suostunut sopimukseen kirjaamaan. Siitä on käyty Suomen ja Yhdysvaltojen välillä kirjeenvaihtoa, jota muun muassa oikeuskansleri ei ole pitänyt yksiselitteisen sitovana lausunnossaan Naton Sofa-sopimuksesta.
 

USA militarisoi Pohjolaa

Suomen suvereniteetin kannalta dramaattisinta on se, että tänne tulee joukkoja ja asejärjestelmiä, joiden käytöstä päättää Yhdysvallat ja niin halutessaan yksin Yhdysvallat. Tässä suhteessa sopimus on vielä kovempi kuin Nato-sopimus, joka edellyttää periaatteessa jäsenvaltioiden yksimielisiä päätöksiä.

Samalla DCA-sopimus vie entistä pidemmälle muutoksen, jolla Suomen turvallisuuspolitiikassa on siirrytty rauhanpolitiikasta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta asevarusteluun, ydinpelotteeseen ja Yhdysvaltoihin nojaavalle linjalle.

Yhdysvaltojen sotilasjoukkojen, asejärjestelmien ja tukikohtien sijoittaminen Suomeen, lähelle Venäjän strategisesti tärkeitä keskuksia ei lisää Suomen turvallisuutta vaan jännitteitä alueella. Etenkin kun Suomi ja Yhdysvallat eivät halua tehdä mitään rajauksia joukkojen määriin, aseistukseen tai edes ydinaseisiin. Kyse onkin ennen muuta Yhdysvaltojen pyrkimyksestä sitoa Suomi ja muut pohjoismaat osaksi sen suurvaltastrategiaa ja militarisoida Pohjolaa.

Toisin kuin usein esitetään, Nato-jäsenyydestä ei seuraa, että Suomen pitää tehdä DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Natolla on Sofa-sopimus, joka määrittelee jäsenvaltioiden joukkojen asemaa ja toimintaa toisen jäsenvaltion alueella.
 

DCA-sopimukselle syytä sanoa "ei"

Voimme välttää ristiriitoja ja joutumista suurvaltojen pelinappulaksi paremmin, jos Suomen alueelle ei oteta Yhdysvaltojen tukikohtia. Vastakkainasettelun ja kilpavarustelun sijaan Pohjolassa tarvitaan rauhanpolitiikkaa.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan DCA-sopimus on Nato-sopimustakin tärkeämpi. Siksi olisi ollut vähintäänkin kohtuullista keskustella sen sisällöstä jo ennen kuin hallitus päätti antaa valtuudet sopimuksen allekirjoittamiseen. Nyt on kyse siitä, löytyykö DCA-sopimusta vastavia kansanedustajia ja presidenttiehdokkaita. Ja myös siitä, millaisia johtopäätöksiä suomalaiset tekevät.

*****

USA:lle luvattuja alueita ja tiloja

Ivalo, Rajavartiolaitoksen kasarmialueet (sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävien hoitamiseen varatut tilat ja alueet)

Kuopio-Rissala, Karjalan lennoston lentotukikohta

Niinisalon varuskunta-alue ja Pohjankangas-Hämeenkangas harjoitusalueet

Parkanon varastoalue

Raaseporin varuskunta-alue ja Syndalenin harjoitusalue

Rovajärven harjoitusalue mukaan lukien Misin varastoalue

Rovaniemi, Lapin lennoston lentotukikohta ja Jääkäriprikaatin varuskunta-alue

Skinnarvikin varastoalue

Tammelan varastoalue

Tampere-Pirkkala, Satakunnan lennoston lentotukikohta

Tervolan varastoalue

Jyväskylä-Tikkakoski, Ilmasotakoulun lentotukikohta

Upinniemen laivastotukikohta ja varuskunta-alue Kirkkonummella mukaan lukien Russarö

Veitsiluodon varastoalue

Vekaranjärven varuskunta-alue ja Pahkajärven harjoitusalue

 

Yrjö Hakanen 14.12.2023