Puheenjohtaja Liisa Taskisen vappupuhe vuonna 2024

Puhe on katseltavissa myös SKP:n tubessa.

Hyvä vappukansa, hyvät toverit!

Vuosi sitten totesin maailmasta, tai ainakin Euroopasta tulleen melkein tunnistamattoman Ukrainan sodan ja sen seurausten takia. Mutta lisää oli tulossa. Hamasin isku 7.10. 23 ja siitä alkanut Israelin julma ja säälimätön kostosota Gazan ja sen asukkaiden tuhoamiseksi jatkuu. Aiemminkin Israelin tukijat ovat ummistaneet silmänsä vuosikymmeniä jatkuneelta miehitetyillä palestiinalaisalueilla asuviin ihmisiin kohdistuvalta väkivallalta, kotien, omaisuuden ja maiden ryöstöiltä ja muilta laittomuuksilta. Nyt Israelin tärkein tukija, presidentti Biden toivoo vaisusti hieman hillitympiä kostotoimia ja avustusten päästämistä nälkää kärsiville ihmisille.

Mutta ihmiset kautta maailman ovat osoittaneet jo 7 kuukauden ajan mieltään Israelin silmitöntä hävityssotaa vastaan, Suomessakin. Ylen tilaama tuore mielipidetutkimus kertoo, että enemmistö suomalaisista ei hyväksy Israelin toimia. Mediatutkija pitää tulosta yllättävänä siihen nähden, että valtamediassa uutisointi on ollut varovaista ja vaimeaa, ja läntinen valtiollinen näkökulma on näkynyt vahvasti. Ehkäpä tässä sosiaalinen media osoittaa voimansa. Kuitenkin 52 prosenttia perussuomalaisten kannattajista hyväksyy Israelin sotatoimet, siis naisten ja lasten tappamisen ja koko Gazan pommittamisen raunioiksi. 

Sota jatkuu Ukrainassakin jo kolmatta vuotta. Inhimillinen kärsimys, luonnolle ja ilmastolle aiheutettu tuho, samoin kuin ihmisten kotien, koulujen, sairaaloiden tuho ovat mittaamattomat. Sen enempää Palestiinassa ja Gazassa kuin Ukrainassakaan hyökkääjä ei sotimalla voi saavuttaa haluamaansa. Hamas ei tuhoudu, palestiinalaiset eivät katoa minnekään suur-Israelin tieltä. Ukraina ja ukrainalaisuus ei liioin katoa, lakkaa olemasta. Sotimalla saavutetut rauhat pitävät sisällään uuden sodan siemenet. Siksi sotia ei pitäisi edes aloittaa, ja ne on saatava loppumaan aselevolla ja kaikkien hyväksyttävissä olevilla neuvotteluratkaisuilla.  

Uusi tasavallan presidenttimme Alexander Stubb kertoi vaalikampanjassaan olevansa kokenut rauhanneuvottelija. Tutkivat journalistit tosin hieman himmensivät tätä sädekehää, mutta sitä voisi kirkastaa lisää. Siihen olisi loistava tilaisuus piakkoin. Reilun vuoden kuluttua, heinäkuussa 2025 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun maailman mahtavimpien maiden johtajat, ja kaikkiaan 35 maan valtionpäämiehet kokoontuivat Finlandia-taloon allekirjoittamaan Helsinki-päätösasiakirjan. Helsingin henki loi toivoa paremmasta maailmasta. Sille olisi nyt tarvetta, ja Stubbilla olisi ns. tuhannen taalan paikka jäädä historiaan kutsumalla Euroopan, Yhdysvaltojen ja Kanadan johtajat Etykin 50-vuotisjuhlakokoukseen Helsinkiin. Mutta ehkä hän valitsee jäädä maamme historiaan vaatimattomasti Yhdysvaltojen nöyränä juoksupoikana.  

Näitä nöyriä juoksupoikia riittää maassamme. Nykyhallituksen edustaja allekirjoitti joulukuussa Washingtonissa DCA- eli puolustusyhteistyösopimuksen, joka kaventaa Suomen itsemääräämisoikeutta melkoisesti. Hallitus on antamassa sopimuksen hyväksymisestä eli ratifioinnista esityksen eduskunnalle, mutta yllättäen siitä onkin ensin lausuntokierros meneillään. Kuka tahansa voi antaa lausunnon sopimuksesta. Ehkä se on jonkinlainen korvike Nato-kansanäänestyksen jättämisestä väliin pari vuotta sitten, vastoin lupauksia. SKP on ottanut sopimukseen jo aiemmin jyrkän kielteisen kannan, ja aikoo esittää lausunnossaan sopimuksen hylkäämistä, koska se on suorastaan maanpetos. 
 

Hyvät toverit! 

Vuosi sitten Petteri Orpo oli saanut kasaan hallituksen ja valmistautui heti vapun jälkeen vetämään hallitusohjelmaneuvotteluja. Leikkauksia oli luvassa. Kuka muistaa vielä, että luvassa oli Orpon sanoin pikku nipsaisuja sieltä täältä? No ne nipsaisut on nyt nähty. Kaikkein köyhimmiltä viedään satoja euroja kuukaudessa, huolimatta siitä, että Orpo toivoi, etteivät kaikki leikkaukset osu samoille ihmisille ja perheille. Petterin toiveet eivät ole toteutuneet, sen tiesivät heti alusta alkaen kaikki muut paitsi hän itse.

Muutenkin hallituksen politiikka on ollut räikeän ideologista, suoraan EK:n toivelistalta kopioitua, asiantuntijalausunnoista täysin piittaamatonta. Kansalaisia vaaditaan uhrautumaan valtion velan pienentämiseksi, mutta sehän ei tietenkään koske kaikkein rikkaimpia, joiden verotus kevenee sadoilla euroilla vuodessa. Todellisia säästöjä ei saada aikaan poukkoilevalla leikkauspolitiikalla. Lopputuloksena tuhotaan vain se, mitä on vielä jäljellä terveydenhoidosta, sosiaalisektorista, koulutuksesta, kulttuurista, omaehtoisesta kulttuuri- ja liikuntaharrastuksesta, kolmannesta sektorista sote-alan toimijana, tieteestä ja tutkimuksesta, kaikesta siitä mikä on ollut parasta Suomessa.

Paljon oli puhetta vihreästä siirtymästä ja vihreästä teknologiasta, josta piti tulla uusi Nokia, mutta suurimpia tukiaisia saavat kaikkein saastuttavimmat suuryhtiöt. Metsiä hakataan entiseen malliin. Aiemmin sovitut päästötavoitteet tuntuvat karkaavan kauas tulevaisuuteen. Mutta aseisiin rahaa riittää. Se on lähes tabu. Ei saa kysyä, mistä rahat tulevat, miksi aserahoista ei leikata. Vain rauhanjärjestöiltä leikataan, ikään kuin se pelastaisi maan talouden.  

Kaiken kaikkiaan saimme vuosi sitten huonoimman hallituksen ikinä. Vaalivoitto perustui törkeästi rikottuihin lupauksiin. Äänestäjät on petetty. Hallitus on kompuroinut kriisistä toiseen – ja aina kriisin on aiheuttanut perussuomalainen ministeri tai kansanedustaja. Viimeisin on perussuomalaisen vahvasti humaltuneen kansanedustajan aseen käyttö aamuöisessä Helsingissä, ja mitä ilmeisimmin sitä edeltänyt aseen luvaton vieminen eduskuntaan, kenties istuntosaliinkin, ja ravintolaan, ladattuna. Asian selvittely on vielä kesken, mutta pääministeri Orpo ja perussuomalaisten puheenjohtaja Purra ovat pysytelleet ensimmäiset päivät tapahtuman jälkeen piilossa, vaikka heidän olisi kuulunut osoittaa johtajuutta ja ottaa tapahtumien saama julkisuus haltuunsa, huolimatta viikonlopusta. Kun on leikkiin lähtenyt, on leikki kestettävä. Vapun jälkeen tapahtuman käsittely jatkuu eduskunnassa, poliisin ja syyttäjäviranomaisen toimissa, sekä Joensuun kaupungissa. 

Perussuomalaisetkaan eivät voi painaa tapahtunutta villaisella, selitellä parhain päin, ei ainakaan pitäisi voida. Perustuslain määrittelemästä eduskunnan arvovallasta ja toimintakyvystä on pidettävä kiinni. Eduskunta on maamme ylin päättävä, lakia säätävä elin. Se on aikanaan laittomalla lakolla alkaneella kamppailulla saavutettu, porvarillisen demokratian kehto. Työväenliike on siellä ajanut merkittäviä parannuksia kansalaisten elämään.

Eduskunnan valta on kapitalismin oloissa rajallinen, kuten 70-luvun laulussakin todetaan. Silti kansanedustajien on tunnettava velvoitteensa ja vastuunsa. Piittaamattomuus säännöistä, kuten nyt mahdollisesti velvoite jättää mukana tuotu ase tarkoitusta varten varattuun säilytyspaikkaan osoittaa halveksuntaa instituutiota kohtaan. Jos käy ilmi, että kansanedustaja on vastoin lakia, määräyksiä ja ohjeita kantanut mukanaan asetta eduskuntatalossa, pidän sitä signaalina, eikä edes heikkona, yhteiskuntamme sääntöjen halveksunnasta ja oireena valmiudesta oman käden oikeuden käyttöön. Siitä ei ole enää pitkä matka fasismiin.

Kun tämä tapahtuu aikana, jolloin hallitus tutkii mahdollisuuksia kieltää kommunismin symbolit, pyrkii tukahduttamaan kansalaisyhteiskuntaa lopettamalla rahoituksen rauhanjärjestöiltä, ystävyysseuralta, kulttuurijärjestöiltä, ei minkäänlainen ymmärrys tapahtumia kohtaan tule kyseeseen. Päin vastoin, meidän on oltava valppaita, tunnistettava pyrkimykset yrittää normalisoida väkivalta, fasistinen ja rasistinen puhe, olla sietämättä sitä ja vastustettava uskottavasti. 
 

Hyvät toverit! 

Ihmiskunta on suurten haasteiden edessä. Ilmasto- ja ympäristökriisin etenemistä on pikaisesti jarrutettava ja pysäytettävä. Sodat on saatava loppumaan ja maapallon resursseja tuhlaileva kilpavarustelu käännettävä aserajoituksiksi ja aseistariisunnaksi. Kansainvälisen suurpääoman kulissien takaista valtaa on rajoitettava. Kansojen on otettava se valta, joka niille kuuluu. Tällä hetkellä näköalat kaikkialla maailmassa ovat päinvastaisen suuntaiset. Siksi tarvitaan kaikkien muutosta haluavien voimien yhteistyötä. Tänäkään vappuna se ei toteudu kaikkialla Suomessa.

Mutta se ei estä meitä kommunisteja kunnioittamasta vappuperinteitä. Käymme punaisten haudoilla ja muistomerkeillä, pidämme juhlamme, marssimmekin. Työväenlaulut soikoot! 

Toivotan kaikille hyvää vappua!