Aluevaaleissa lähipalvelut pelissä
Suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän on edistettävä ja ylläpidettävä kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien terveyttä, hyvinvointia, sekä työ- ja toimintakykyä. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmän on kyettävä tehokkaasti kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Jotta tämä olisi mahdollista, on erilaisia laadukkaita palveluita oltava tarvittaessa kaikkien saatavilla.
Lähtökohtana palveluissa on oltava ihmisten palveluntarve ja sen varmistaminen, että heillä on mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.
Keväällä 2021 neuvoteltu Sote-ratkaisu jätti ratkaisematta joukon keskeisimpiä ongelmia. Palvelujen järjestäminen siirrettiin kunnista maakuntatasolle, rahoitus on alimitoitettu, sosiaalipalvelut valmisteltiin heikosti ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia heikennettiin merkittävästi.
Sote-palvelujen rahoitusvaje on jo tällä hetkellä n. 2 miljardia euroa, minkä johdosta koko järjestelmä on merkittävässä kriisissä, ja koronapandemia on sitä vielä pahentanut. Koko henkilöstö, hoitajat, lääkärit ja muu henkilöstö on jo pitkään tehnyt työtä voiminensa äärirajoilla, mikä on johtanut sairaslomiin, haluun tehdä osa-aikatyötä, irtisanoutumisiin.
Sote-rahoitus siirtyy valtiolle, mutta ehdotus ei lupaa tarvittavaa lisärahoitusta, vaan “kannustimena” vain osan rahoituksen tarpeesta. Tämä pakottaa lisäsäästöihin, mikä yhdessä päätöksenteon siirtämisen kanssa hyvinvointialueille johtaa helposti lähipalvelujen karsimiseen.
Kun paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sote-palvelut irrotetaan kuntien muusta toiminnasta, vaikeutuu myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen. Terveyden edistäminen, muu kuin selkeästi lääketieteellinen, kuten esimerkiksi liikuntatoimi, jää kunnan toiminnaksi. Lakiehdotus velvoittaa kunnat ja hyvinvointialueet yhteistyöhön, mikä antaa toimintamahdollisuuksia paikalliseen vaikuttamiseen.
Rahoitusvaje uhkaa siis pahentua vielä nykyisestään. Terveydenhoitoa vaivaa henkilöstöpula, mikä korjaantuisi palkkaamalla lisää hoitajia ja avustavaa henkilökuntaa ja nostamalla palkkataso työn vaativuutta vastaavaksi. Mutta riittävän henkilöstömitoituksen turvaamisen ja palkkauksen parantamisen sijasta rahoitusmalli kannustaa palkkakehityksen ”hillitsemiseen”, mikä tarkoittaa sitä, ettei hyvinvointialueilla ole varaa lisähenkilöstön palkkaamiseen, työajan lyhentämiseen tai palkankorotuksiin.
Lääkäreiden palkkaus on riittävällä tasolla, mutta terveyskeskuksista puuttuu ainakin 1000 lääkärin virkaa nykyisten n. 500 täyttämättömän viran lisäksi. Nämä tarvittaisiin, jotta lisääntyneet tehtävät saataisiin hoidettua laadukkaasti normaalin työajan puitteissa. Tekijöitä löytyy kaikkiin tehtäviin, kun työolot ovat hyvät.
Maakuntatasolla päätösvalta keskittyy suurten puolueiden ja isojen kaupunkikeskusten edustajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tämä heikentää demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia merkittävästi.
Pelastetaan lähipalvelut
SKP:n tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista ja säilyttämistä pääosin lähipalveluina, palvelumaksujen vähentämistä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä. Ennaltaehkäisevä toiminta päätetään jatkossakin kunnissa. Väestötasolla paras terveyserojen kaventaja on riittävän toimeentulon takaaminen kaikille asukkaille. 1200 euron perusturva auttaisi tässä huomattavasti. Koulutuksella, alkaen varhaiskasvatuksesta, on myös suuri merkitys.
Palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa työntekijöiden työehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia. Työntekijöiden osaaminen ja kokemus on hyödynnettävä nyt suunniteltua paremmin Sote-uudistusta toteutettaessa. Näin toimien saataisiin kohdennettua toimenpiteet ja parannukset sinne, missä ne vaikuttavat tehokkaimmin.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla on kehitettävä osallistuvaa demokratiaa, ja erityistason palvelujen hallinto on järjestettävä hyvinvointialueilla niin, että turvataan myös pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ja suhteellisuuden toteutuminen hallintoelimiä valittaessa.
Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoitettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siirryttävä asteittain siihen, että lakisääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.
Pelastustoimessa keskeisintä on taata riittävät palvelut kaikkialla Suomessa. Rahoituksen ja demokraattisen ohjauksen ongelmat on ratkaistava myös pelastustoimen osalta.
Kiinnostuksesi asettua SKP:n ehdokkaaksi aluevaaleissa voit ilmoittauttaa tällä lomakkeella: skp.fi/ehdokkaaksi-aluevaaleissa-2022