Trump, poista Venezuelan kauppasaarto!

Yhdysvaltain tarkoituksena on ollut jo vuodesta 2014 pakottaa Venezuela pois sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen prosessista. Tähän tavoitteeseen pyrkiessään sekä Obama että Trump ovat asettaneet useita erilaisia talouspakotteita, joidn määrä on jatkuvasti kasvanut. YK ei ole reagoinut saartoihin, vaikka Yhdysvaltain toimet rikkovat monia sen sopimuksista. Myös ne ihmisoikeusjärjestöt, jotka ovat tuominneet muissa yhteyksissä asetetut kauppasaarrot, vaikenevat Venezuelan tilanteesta.

Kauppasaarto tappaa

Venezuelalainen ihmisoikeusjärjestö Sures on julkaissut yhteenvedon kauppasaarron vaiheista ja vaikutuksista. Siihen voi englanniksi ja espanjaksi tutustua täältä: https://sures.org.ve/publicaciones/

Julkaisussa on lainattu amerikkalaisten Mark Weisbrotin ja Jeffrey Sachin tutkimusta, jossa on selvitetty kauppasaaron vaikutuksia venezuelalaisten elämään. 

— Eräs saarron vaikutuksista ... on poistaaVenezuelan taloudelta miljardien dollareiden arvosta valuuttaa, joka on tarpeen välttämättömien ja ensisijaisten hankintojen tekemisessä. 2019 voimaan astuneet saartotoimet, jotka pitävät sisällään epävirallisen hallinnon tunnustamisen, kiihdyttivät tätä eristämistä sulkien Venezuelan useimpien kansainvälisten maksujärjestelmien ulkopuolelle. Tämä esti pitkälti maan pääsyn välttämättömien tuontitavaroiden, kuten lääkkeiden ja ruuan kauppaan, jopa niiden osalta jotka normaalisti voidaan hankkia dollareilla. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö näillä pakotteilla olisi ollut elokuun 2017 jälkeen vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elämään, toteavat Weisbrot ja Sach.

Tutkijakaksikko on perehtynyt saarron tarkkoihin vaikutuksiin ja kuvaa niitä näin.

— Yli 300 000 ihmistä on vaarassa, koska heillä ei ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan lääkkeitä ja hoitoa. Tähän lasketaan mukaan noin 80 000 ihmistä, joilla on HIV ja jotka eivät ole saaneet antiretroviraalista lääkitystä vuoden 2017 jälkeen. 16 000 ihmistä, jotka tarvitsevat dialyysihoitoa, 16 000 syöpäpotilasta, sekä  neljä miljoonaa, joilla on diabetes tai korkea verenpaine. Viimeksi mainituista moni ei saa insuliinia tai verenpainelääkkeitä.

Weisbrot ja Sach toteavat, että nämä potilasmäärät yksin kuvaavat sitä, miten Yhdysvaltain edelleen kiristämä saarto on suora kuolemantuomio kymmenille tuhansille venezuelalaisille ihmisille. Erityisen huolestuttavaksi tilanne muuttuu, mikäli ennustettu romahdus öljykaupassa toteutuu 2019 osalta.

Vaatimukset tilanteen korjaamiseksi

Ihmisoikeusjärjestö Sures vaatii Yhdysvaltain asettaman saarron välitöntä purkamista, venezuelalaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamista heidän itse valitsemansa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen suhteen, sekä YK:n periaatteiden ja kansainvälisen lain velvoitteiden kunnioittamista.

Järjestö kohdistaa vaatimuksensa erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja sen johdolle. Näiden tulisi välittömästi tunnustaa ja tuomita Yhdysvaltain toimet niiden ihmisoikeuksia polkevan luonteen vuoksi. Tämän tulisi johtaa taloudellisen kauppasaarron tuomitsemiseen kaikissa muodoissaan rikoksena ihmisyyttä vastaan.

Venezuelan tulisi antaa käyttää vapaasti resurssejaan suojatakseen venezuelalaisten ihmisoikeuksia. Lisäksi Sures vaatii rangaistuksia niille yksityisille finassiyhtiöille ja muille, jotka ovat olleet mukana estämässä ihmisoikeuksien toteuttamista Venezuelassa. Kaikkein kiireisin toimenpide olisi kuitenkin vapauttaa ne venezuelan kansan 4,8 miljardia dollaria, jotka ovat tällä hetkellä laittomasti takavarkoituina Englannin pankin, Clearstreamin, Citibankin, Novo Bancon, UnionBankin, BanqueEnin, Delubactin ja Eroclearin toimesta.