Hallituksen budjettiesitys on suora hyökkäys työväenliikettä vastaan

Hallituksen budjettiesitys leikkauksineen ja sen lisätoimiksi esitetyt pakkolait ovat suora ja häpeilemätön hyökkäys suomalaista työväenliikettä ja sen taistelulla rakentamaa hyvinvointimallia kohtaan. Hallituksen linja on sadan vuoden takaista talouspolitiikkaa, jossa julkiset palvelut karsitaan minimiin, palkkoja alennetaan ja ay-liikkeen neuvotteluvoima romutetaan. Myös Sipilän puheet yhdessä tekemisestä ja talkoista tilanteessa, jossa vain työnantajapuoli hyötyy, ovat auttamattoman vanhanaikaisia. Hallitus ei pelkästään hyökkää työväestöä vastaan leikkauksilla, vaan se myös kyseenalaistaa koko työehtosopimusoikeuden. Toimet ovat perustuslain sekä kansainvälisen työlainsäädännön vastaisia.

Budjettiesityksessä leikataan köyhiltä, työttömiltä, eläkeläisiltä ja työntekijöiltä armottomasti. Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä kaikkiaan 300 miljoonaa euroa, koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta 200 miljoonaa. Se mm. poistaa opintotuen ja lapsilisien indeksisidonnaisuuden, kasvattaa lapsiryhmien kokoa päiväkodeissa, leikkaa yliopistojen rahoitusta, kiristää vuorotteluvapaan ehtoja, siirtää lääkekustannuksia potilaan itsensä maksettavaksi ja lakkauttaa eläkkeensaajan asumistuen. Eläkkeensaajien tuloja hallitus leikkaa hieman vähemmän kuin alun perin aikoi. Leikkausten ja veronkorotusten yhteissumma on noin 800 miljoonaa euroa.

Verotuksen painopiste siirtyy kulutusveroihin. Hallitus on ilmoittanut korottavansa tulevana vuonna kulutusveroja 200 miljoonalla. Tämä kohdistuu kaikista kipeimmin köyhimpiin, joiden tuloista valtaosa menee suoraan kulutukseen. Hallitus ilmoitti yllättäen myös korottavansa hieman pääomien verotusta. Kyseessä on täysin kosmeettinen toimi, joka ei ulotu kaikista rikkaimpiin. Solidaarisuusveroa ei makseta pääomatuloista lainkaan, ja yli puolet pääomatuloista on edelleen täysin verovapaita. Vuonna 2013 maksettiin lähes 4 miljardia euroa osinkoja, josta 2,2 miljardia verovapaasti. Suurin osa rikkaiden osingoista ja myynti- eli luovutusvoitoista menee holding-yhtiöihin tai karkaa ulkomaisiin veroparatiiseihin.

Työntekijöitä kiristetään pakkolaeilla

Suorien julkisen sektorin leikkausten lisäksi hallitus ilmoitti myös uusista pakkolaeista, joilla on tarkoitus puolittaa ylityökorvaukset, leikata 25% sunnuntailisistä, muuttaa loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi, lyhentää vuosilomia, tehdä ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkaton ja lopuista 80% palkallisia sekä alentaa yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua kaikkiaan 850 miljoonalla vuodessa. Hallituksen toimet ovat suoria tulonsiirtoja työnantajan pussiin, ja niiden yhteisvaikutus on SAK:n laskelmien mukaan yli 2 miljardia euroa palkansaajan ostovoimaa heikentävä.

Hallituksen toimet ovat räikeää tulonsiirtopolitiikkaa työntekijöiltä omistavalle luokalle. Se ei kohenna Suomen kansantaloutta, vaan hyödyttää pelkästään rikkaita ja omistajia. SKP:n mielestä on käsittämätöntä, että hallitus puhuu talkoista mutta jättää rikkaat täysin rauhaan. Kauppalehden mukaan pörssiyhtiöt jakavat tänä vuonna 10,5 miljardia euroa osinkoja. Se on merkittävä osa 50 suurimman pörssiyrityksen yhteenlasketusta 18 miljardin euron viime vuoden liikevoitosta. Jos lasketaan, että nuo osingot syntyvät yksityisen sektorin työntekijöiden työn ansiosta – ja yksityisellä sektorilla työskentelee noin 1 900 000 ihmistä – niin jokainen työntekijä tuottaa keskimäärin 5 500 euroa osinkoja omistajille.

Työajan pidentämiseen tai palkkojen leikkaamiseen ei pidä suostua. Maailman Talousfoorumin tuoreimmassa kilpailukykyraportissa Suomi on yhä Euroopan toiseksi kilpailukykyisin valtio ja maailman neljäs. Vaikka kärkipaikkaa pitääkin nyt Sveitsi, on Suomi luokiteltu innovaatioiden ja koulutuksen tason osalta edelleen koko maailman ykköseksi.

On täysin järjetöntä, että hallitus jatkaa samalla leikkausten tiellä kuin edellisetkin. Se myös ottaa käyttöön uuden talouden ohjauskeinon – julkisen talouden suunnitelman. Jatkossa tämä suunnitelma asettaa raamit julkiselle taloudelle sekä valtion että kuntien tasolla. Julkisen talouden suunnitelma on seurausta edellisellä vaalikaudella hyväksytystä finanssipoliittisesta sopimuksesta, joka vaatii jokaiselta euromaalta suunnitelman julkisen talouden tasapainottamisesta. Käytännössä kyseessä on Brysselistä saakka Suomen valtiontalouteen kohdistettava valvonta, jolla oikeutetaan hallituksen leikkaukset ja kurjistamispolitiikka.

SKP vaatii hallituksen leikkausten perumista, reilua kohtelua duunareille ja hallituksen eroa

Hallituksen toimet eivät ole mikään itsestäänselvyys tai pakko, vaan ne voidaan perua aktiivisella kamppailulla. Suomen kommunistinen puolue antaa täyden tukensa ja solidaarisuutensa ay-liikkeen ja leikkauksia vastustavien kansalaisjärjestöjen taistelulle. Leikkaukset eivät ole pakollisia, vaan niille on olemassa järkevämpi ja toimivampi vaihtoehto.

Nostamalla pääomiin kohdistuvat verot EU:n keskitasolle saadaan valtiolle 5,5 miljardia euroa lisätuloja. Lisäksi veronkiertoon puuttumalla on mahdollisuus kerätä varovaistenkin arvioiden mukaan toiset 5 miljardia. Kaikki hallituksen kaavailemat leikkaukset on peruttava vahingollisina. Hyviä leikkauskohteita ovat asehankinnat sekä ympäristölle haitalliset yritystuet.

Työläisten kyykyttäminen on lopetettava, ja kotimaisen kysynnän turvaamiseksi tulevana syksynä tehtävä reilut, reaaliset palkankorotukset, jotka ovat vähintään kustannustason nousua vastaavat. Palkankorotukset tulee painottaa ennen kaikkea matalapalkkaisille aloille. Myös ylitöiden teettämistä on rajattava ja näin tasattava työtä työttömyyden ollessa suurta.

Lisäksi on käynnistettävä kokeilu työajan lyhentämisestä kuuteen tuntiin päivässä ansiotasoa alentamatta. Tämä uudistus tuo työntekijöille lisää aikaa perheelle ja harrastuksille sekä auttaa työssä jaksamisessa. Se myös mahdollistaa tehokkaamman tuotannon, kun lukuisilla aloilla voidaan siirtyä tekemään töitä kahdessa vuorossa.

Suomen talouden tervehdyttämiseksi tarvitaan valtion omia investointeja ja työpaikkojen luomista. Valtion ja kuntien on otettava aloitteentekijän rooli ja potkaistava talous käyntiin. Miljardiluokan investointiohjelmalla voidaan luoda uusia työpaikkoja hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön, korjausrakentamiseen, digitaaliseen teknologiaan, hoivapalveluihin ja terveysteknologiaan sekä oppimisen ja koulutuksen aloille. Tällaisten panostusten avulla voitaisiin ottaa käyttöön nyt töitä vailla olevien ihmisten laaja osaaminen ja potentiaali.

SKP:n mielestä heikossa ja sorretussa asemassa olevia ihmisiä ei saa asettaa toisiaan vastaan. Nyt on työtätekevien, työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden sorrettujen pidettävä yhtä ja tuettava toistensa vaatimuksia. Oikea vastustaja on saneluvaltaa käyttävä työnantajapuoli ja suurpääoma, sekä sen etuja ajava hallitus.

SKP:n poliittinen toimikunta