Vaalitulos oli tuomio hallituksen suurkuntahankkeelle

Hallituspuolueet korostivat kuntavaalien historiallista merkitystä kannanottona hallituksen ajamaan kunta- ja palvelurakenteiden uudistukseen. Hallitus ei saanut vaaleista tukea linjalleen. Päinvastoin hallituspuolueet kärsivät tappion ja äänestysaktiivisuus aleni erityisesti suurissa kaupungeissa ja kuntaliitosalueilla.

Vaalituloksista on tehtävä johtopäätökset ja hylättävä hallituksen ajama linja, joka tähtää lähipalvelujen karsimiseen ja jättikuntien muodostamiseen. Tähän antaa aihetta myös se, että hallituksen kuntauudistukselle esittämät perusteet ovat osoittautuneet kestämättömiksi.

Lähipalvelujen turvaaminen kuntauudistuksen lähtökohdaksi

Kuntauudistuksen valmistelu on aloitettava uudelta pohjalta. Lähtökohdaksi on otettava asukkaiden tarpeisiin perustuva lähipalvelujen, lähidemokratian ja kuntien rahoituksen vahvistaminen. Kuntauudistusta samoin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenjärjestämistä koskevat esitykset tulee alistaa kunnissa asukkaiden käsittelyyn, jonka tuloksista voidaan tarvittaessa järjestää kunnallinen kansanäänestys.

Lasten päivähoito, lähikoulut, terveyspalvelut, vanhusten ja vammaisten palvelut sekä muut peruspalvelut ovat perusoikeuksia, jotka tulee turvata kaikille varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Uusien valtuustojen kiireellisimpiä tehtäviä on lopettaa peruspalvelujen alibudjetoiminen ja sellaisen vanhuspalveluohjelman tekeminen, jolla toteutetaan hallituksen kehnoa lakiesitystä paremmat, hyvän hoidon edellyttämät henkilöstömitoitukset niin kotihoidossa kuin laitoshoidossa. Terveyskeskusmaksu on poistettava.

Hallituksen budjettiin ja menokehyksiin esittämien leikkausten sijasta on lisättävä kuntien valtionosuuksia ja yhteisövero-osuuksia, saatettava pääomatulot kunnallisveron piiriin ja lopetettava kunnille kalliiksi tuleva kilpailuttaminen ja yksityistäminen.

Työllisyysohjelmat kuntiin

Joukkoirtisanomiset ja talouden taantuminen korostavat valtion ja kuntien velvollisuutta ryhtyä toimiin uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden torjumiseksi. Kunnallisten peruspalvelujen lisäksi kunnat voivat työllistää ryhtymällä itse rakentamaan ja peruskorjaamaan asuntoja sekä kehittämällä uutta palvelutuotantoa muun muassa tietotekniikan ja ympäristöteknologian aloilla.

Vaalien alhainen äänestysaktiivisuus kertoo siitä, että yhä useammat ovat menettäneet luottamuksensa poliitikkoihin. Pieneen piiriin keskittyneestä ja usein suurten yritysten etuihin kytkeytyneestä päätöksenteosta on siirryttävä osallistuvaan demokratiaan.

On lisättävä kuntien asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia myös vaalien välillä osallistuvalla budjetoinnilla, antamalla tietoja ja resursseja vaihtoehtoiseen suunnitteluun, asukasfoorumeilla ja kunnanosavaltuustoilla. Jättikuntien sijasta on kehitettävä lähidemokratiaa ja koottava nykyinen sekava seutuyhteistyö vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston alaisuuteen.

Haaste myös SKP:lle

Vaalitulos on haaste SKP:lle jatkaa vaaleissa esille nostettuja aloitteita lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta. Missä asioissa, miten ja keiden kanssa yhteistyössä puolustamme peruspalveluja ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia?

Vaaleista on syytä tehdä myös johtopäätöksiä SKP:n jäsenten ja järjestöjen toiminnan kehittämiseksi. Siksi keskuskomitea pyytää kaikilta puolueosastoilta vastauksia vaaleja koskeviin kysymyksiin ja samalla evästyksiä keväällä pidettävän SKP:n edustajakokouksen valmisteluihin.

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea
10.11.2012

SKP:n keskuskomitea