Kapitalismi on globaali uhka ilmastolle

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa tuotantovoimat ovat kasvaneet mittoihin, joissa ne voivat järisyttää koko globaalia elinympäristöä. Maapallon ilmastojärjestelmä – ilmakehä, valtameret ja elollinen ympäristö – on joutunut myllerrykseen, kun voitontavoitteluun perustuva kapitalismi nostaa vuosimiljoonien aikana kertyneet hiili- ja öljyvarat maan pinnalle, polttaakseen ne energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä hetkessä savuna ilmaan.

Globaalista kapitalismista on tullut globaali uhka ympäristölle ja ihmiskunnan eloonjäämiselle.

Ilmasto on äärimmäisen herkkä ja mutkikas järjestelmä, täynnä liikettä ja vuorovaikutuksia. Nykyiset hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään voivat saada aikaan suuria ja arvaamattomia muutoksia. Maapallon keskilämpötila on jo noussut viime vuosikymmeninä enemmän kuin kertaakaan viimeisenä tuhantena vuotena. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää tutkijoiden yleisen käsityksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamista kahteen asteeseen. Tämä edellyttää päästöjen puolittamista vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Radikaalien muutosten välttämättömyys

Kaikilla maailman ihmisillä on yhtäläinen oikeus hyvään elämään. Kuitenkin köyhät jäävät ensimmäisenä jalkoihin, jos tulvat ja myrskyt yleistyvät, kuivuus vie sadot ja jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa. Myös ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutuminen on hankalaa siellä, missä yhteiskunnan turvajärjestelmät ovat heikkoja ja ihmiset markkinavoimien armoilla.

Ilmastopäästöt ovat jakautuneet maailmassa hyvin epätasaisesti. Teollisuusmaat aiheuttavat päästöjä nelinkertaisesti muuhun maailmaan verrattuna. Maapallon väestön rikkain kuudesosa tuottaa 55 % päästöistä ja köyhin kuudennes 2 %.

Ihmiskunnan tulevaisuutta ei saa vaarantaa öljy-yhtiöiden lyhytnäköisen voitontavoittelun takia. Tuhoisan ilmastomuutoksen pysäyttäminen on mahdollista. Kioton sopimus kasvihuonekaasujen päästörajoituksista on astunut voimaan huolimatta Yhdysvaltain hallituksen ja sen muutamien liittolaisten vastustuksesta. Sopimuksen toteuttaminen on ensimmäinen askel kohti kestävää energiataloutta.

Toisenlaisen taloudellisen kehityksen malli Suomelle

Ilmastonmuutoksen vähättely ja lyhytnäköinen markkinavoimien vapauteen, voitontavoitteluun ja ylikansallisten yritysten valtaan perustuva talousjärjestelmä on uhka myös Suomelle.

SKP esitti vuonna 1998 edelleen ajankohtaisen 10 kohdan aloitteen ekologisesta rakennemuutoksesta. Ehdotuksessa esitetään muun muassa nykyisen energiavaltaisen talouden kasvihuonekaasuja vähentävää ja energia säästävää rakennemuutosta, rakennusten työllistävää perusparantamista, joukkoliikenteen kehittämistä, paikallisten talouksien kehittämistä, työajan lyhentämistä, oikeudenmukaista tulonjakoa, ympäristöverotusta ja ympäristöviennin mahdollisuuksia.

Ekologisen rakennemuutoksen toteuttaminen edellyttää kapitalismin korostaman yksipuolisen määrällisen kasvuajattelun hylkäämistä ja toisenlaisen taloudellisen kehityksen mallia. Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien vakavuus on vahva peruste aloittaa uuden taloudellisen kehitysmallin rakentaminen juuri energiataloudesta.

Energiantuotanto tulee irrottaa kapitalistisen voitontavoittelun piiristä laajentamalla energiatuotannon yhteiskunnallista omistusta. Uuden energiatalouden mallin rakentamisen ensimmäinen askel on lopettaa valtiollisten energiayhtiöiden yksityistäminen sekä kunnallisen energiatuotannon ja -jakelun yhtiöittäminen ja yksityistäminen. Sähköpörssin ja päästökaupan varjolla tapahtuvalle energiayhtiöiden voittojen kasvattamiselle on laitettava sulku. Samalla uudenlaisen energiatalouden kehittäminen edellyttää osallistuvaa demokratiaa, jossa työntekijöillä, kuluttajilla ja kansalaisjärjestöillä on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa.

Uusi johto Fortumille

Energiantuotannossa tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia johtajia, joille on suursijoittajien tuotto-odotuksia ja optioiden saalistusta tärkeämpää muuttaa energiatuotanto uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi. Toinen askel uudessa energiatalouden mallissa on muuttaa valtiojohtoisen energiantuotannon johtamistapa voitontavoittelusta yhteiskunnalliseksi palvelutehtäväksi. Tämä edellyttää valtiojohtoisen Fortumin ylimmän johdon vaihtamista ja tolkuttomien optio-ohjelmien purkamista tai ainakin kohtuullistamista.

Hallitus vähättelee ilmastonmuutoksen uhkaa ja vaikutuksia

Hallituksen valmistelema selonteko energia- ja ilmastopolitiikasta nojaa ennakkotietojen mukaan pitkälle EU:n päästökauppaan ja päästöoikeuksien ostamiseen ulkomailta. Muiden ohjauskeinojen käyttöä aiotaan jopa vähentää. Hallitus ei edes pyri Kioton sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen Suomen omia päästöjä vähentämällä, vaikka Suomen päästöt ylittävät vuosittain Kioton tavoitteet noin 20 prosentilla. Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun ilmastonmuutos ei ole ainoa syy energiatalouden rakennemuutokseen. Myös fossiilisten polttoaineiden riittävyys ja niiden käyttöön liittyvät ongelmat, ennen kaikkea vaikutukset ihmisen terveyteen, edellyttävät radikaaleja toimia.

Hallitus on jo kuluvana syksynä ottanut kantaa ilmastopolitiikkaan hyväksymällä Lissabonin strategian kansallisen toimintaohjelman. Sen energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevassa luvussa ilmasto- ja energiapolitiikka on täysin alisteinen talouden kilpailukyvylle. EU:n ilmastotavoitteiden todetaan jopa rajoittavan kansallisen energiapolitiikan liikkumavaraa ja ohjelmassa torjutaan konkreettiset määrälliset tavoitteet energiansäästölle tai uusiutuvien energialähteiden käytölle.

Toinen esimerkki hallituksen haluttomuudesta torjua ilmastonmuutosta on valtion ensi vuoden talousarviossa esitetty joukkoliikennemäärärahojen leikkaaminen matalimmalle tasolle 20 vuoteen. Joukkoliikenteelle esitetty 25,3 miljoonan euron määräraha on lähes 7 miljoonaa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän seurauksena arvioidaan jouduttavan lopettamaan noin 1 400 bussivuoroa syrjäseuduilta. Vähentäessään joukkoliikenteen määrärahoja, valtio siirtää samalla vastuuta joukkoliikenteen ylläpidosta kunnille ja lisää kuntien lakisääteisten kuljetustehtävien kustannuksia.

Uuden energiatalouden mallin rakentamisen lisäaskelia

Suomen ilmastopolitiikassa on asetettava tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoden 1990 tasosta 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen on esitettävä vastaavaa vähennystavoitetta myös EU:n tavoitteeksi nykyisen Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle. Tavoitteen toteuttamiseksi on laadittava suunnitelma, joka perustuu uusiutuvien energialähteiden – kuten puu- ja tuulienergian – käytön ja energiansäästön tukemiseen ja edistämiseen sekä oikeudenmukaiseen energia- ja ympäristöverotukseen.

Suomen valtion ei pidä hankkia päästöoikeuksia ulkomailta, ei jakaa niitä ilmaiseksi yhtiöille eikä sallia yhtiöiden kasvattavan voittoja päästöoikeuksia myymällä. Uusien kivihiili- ja turvevoimaloiden ja ydinvoiman lisärakentamista ei tule sallia. Vuotos on jätettävä lopullisesti rauhaan. Hiililauhdevoimaloiden sulkemiselle on laadittava aikataulu. Ottamalla käyttöön ja kehittämällä päästöjä vähentäviä energiateknologioita Suomi voi sekä luoda vientimarkkinoita että auttaa kehitysmaita tyydyttämään energiatarpeitaan kestävämmillä ratkaisuilla.

Lisäksi on puututtava liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun. Hallituksen ajama kunta- ja palvelurakenteen keskittäminen sekä työpaikka- ja asuinalueiden lisääntyvä eriytyminen uhkaavat johtaa yhdessä keskittämistä muutenkin suosivan EU-politiikan kanssa liikenteen määrien ja siten päästöjen kasvuun. Tarvitaan toimia lähipalvelujen turvaamiseksi ja alueellisen eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin kuntien sisällä. Joukkoliikenteen osuuden kasvu on turvattava riittävällä valtion budjettirahoituksella joukkoliikenteen ostoihin ja raideliikenteen investointeihin. Myös kuntien raideliikenneinvestoinnit on otettava valtion rahoituksen piiriin. Liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa varten tulee perustaa valtionyhtiö.

Ay-liike mukaan ilmastorintamaan

Suurpääoman kilpailukykymantraa toistelevat hallitus ja ay-liikkeen johtajat sivuuttavat täysin ne alat ja yritykset, jotka voivat hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisesta. Uusiutuvia energialähteitä kehittävä ja tuottava teollisuus työllistää Suomessa jo nyt enemmän kuin perusmetalliteollisuus, täysin riittämättömistä uusiutuvan energian tuista huolimatta. Myös elektroniikka- ja elintarviketeollisuus sekä palvelut hyötyisivät verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verottamisesta luonnonvarojen käytön ja päästöjen verottamiseen.

Energiayhtiöille ja päästökaupan piirissä oleville yrityksille ilmaiseksi jaetut hiilidioksidipäästöjen päästöoikeudet ovat johtamassa valtavaan tulonsiirtoon kuluttajilta energiantuottajille. Pohjoismaisten energiayhtiöiden arvioidaan tänä vuonna ansaitsevan ansiotonta ja kustannuksista riippumatonta voittoa 450 miljoonaa euroa. Maksajina ovat kotimarkkinoiden kuluttajat ja yritykset.

Rahaa energiatalouden rakennemuutoksen toteuttamiseen saadaan verottamalla energiayhtiöiden keräämiä jättivoittoja ja säilyttämällä teollisuuden sähkövero.

Ilmastomarssi 3.joulukuuta

Montrealissa pidettävän YK:n ilmastokokouksen aikana järjestetään 3.joulukuuta ympäri maailmaa mielenosoituksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Toimintapäivä sai alkunsa tammikuussa 2005 Maailman sosiaalifoorumissa. Ay-liikkeen ja ympäristöliikkeiden yhteistyön kehittämisellä on tärkeä merkitys tämän kampanjan menestykselle.

SKP yhtyy marssien kansainväliseen vaatimukseen tiukemmasta päästösopimuksesta, joka vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä tehokkaasti ja kohtelee erityisesti kehitysmaita oikeudenmukaisesti.

Kansainvälisenä ilmastotoimintapäivänä järjestetään myös Suomessa ilmastomarsseja. SKP on mukana järjestämässä niitä ja kehottaa tukijoitaan osallistumaan marsseille. Tuemme marssien vaatimusta, että Suomen tulee toimia ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijänä – ei jarrumiehenä. Päästöjä tulee vähentää vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia ja uusiutuvan energian sekä energiansäästön tulee olla keskeisiä keinoja vähennysten tekemiseksi.

SKP:n keskuskomitea 6.11.05: