Työläisen, myös taiteilijan saatava palkkaa työstään

Mielenterveyden keskusliitto, Teatterikeskus, Suomen mielenterveysseura, Koko Teatteri ja monet muut sote- hyvinvointi ja kulttuurialojen tai niiden rajapinnassa olevat toimijat, järjestöt sekä alalla työskentelevät ja opiskelevat järjestivät tiistaina 26.3. Koko teatterissa Sosiaalisen taiteen innovaatioilta- nimisen kulttuuri- taide ja sosiaalipoliittisen keskustelun. 

Innovaatiokeskustelun alustajina olivat; Outi Alanko-Kahiluoto, Vihreät, JP (Juha-Pekka) Väisänen, SKP, Lotta Backlund, Kokoomus, Tuula Haatainen, SDP, Eeva Kärkkäinen, Keskusta ja Petra Malin, vasemmistoliitto. 

Poliittisella eliitillä kulttuuriasennevamma 

SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen korosti alustuksessaan mahdollisuutta taiteilijoiden joukkovoimaisella vaikuttamistyöllä, poistaa poliittista eliittiä vaivaava kulttuurin asennevamma, joka edelleen olemattoman kulttuurin ja taiteen rahoituksen kautta tekee koko kentästä virhemarginaalista toimintaa. Väisänen kimpaantui keskustelussa toistuvasta ideasta, jossa taiteilijan työ tarvitsisi tukea. 

- Kertokaa minulle, milloin kuulette vaatimuksen kaupan kassan työn tukemiseksi tai milloin vaaditaan putkimiehen työlle tukea. Ette tätä tietenkään kuule koska se olisi absurdia. Siksi, että taiteilijan työtä eivät edes sen puolestapuhujat miellä työksi, kuulemme edelleen tänäänkin tässä keskustelussa, että taiteilijan työtä pitäisi tukea. Ei taiteilijan työ tukea tarvitse vaan palkkaa se tarvitsee, vakuutti SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen innovaatiokeskustelussa Koko teatterissa. 

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka esitteli tilaisuudessa Taklaa Stigma-kampanjan. Kampanjan tavoitteena on päästä osaksi valtion kärkihanketta teemalla kokonaisvaltainen mielenterveyden huomiointi hyvinvointipolitiikassa 2020-luvulla. 

HX hävittäjähanke heitettiin roskakoriin 

Sosiaalisen taiteen innovaatioillan alustuksensa kärjeksi JP (Juha-Pekka) Väisänen teki performanssin, jossa saapui tilaan musta kypärä päässään. Kypärässä on kuusi valkoista palloa. Palloissa oli numerot 350 000 eli yhden HX hävittäjäkypärän  hinta. Väisänen riisui kypärän päästään ja laittoi sen ja koko HX hävittäjähankinnat roskakoriin.  

JP (Juha-Pekka) Väisäsen puhe Sosiaalisen taiteen innovaatioillassa 

Hulluutta - Räikeää! 

Päässäni on kypärä. 

Poliittisella eliitillä on 64 hävittäjän hanke. 

Yksi hävittäjäkypärä maksaa 350 000 euroa koko hanke 7-10 miljardia aikana, jolloin kaikesta peruspalveluista se sama poliittinen eliitti on leikannut. 

Sivistyksestä, Koulutuksesta ja kulttuurista 

Ehdotan että koko hävittäjähankkeelle laitetaan STOPPI ja suunnitelma laitetaan roskapussiin 

Hyvää sosiaalisen taiteen innovaatiokeskustelua. 

 Nyt kun olemme laittaneet 10 miljardia hävittäjähankinnoista peruspalveluihin, työllisyyttä edistäviin toimiin. Sivistykseen, koulutukseen ja kulttuuriin niin voimme aloittaa sosiaalisen taiteen innovaatiokeskustelun. 

Olen JP Väisänen, rauhanaktivisti, käsitetaiteilija ja SKP:n puheenjohtaja 

Innovaatio ja taiteilijan työ 

Koen, että minulla on taiteilijana haaste löytää oma yleisöni. Oma tieni taiteilijaksi on sama tie, jota kuljen kohti omaa minää, ihmisenä, kakkostyypin diabeetikkona, savolaissyntyisenä, kommunistina, suomalaisena, mieheni Mikan puolisona, adoptiolapsena ja nykymenoon tyytymättömänä. Samalla kun etisin yleisöä etsin itseäni ja etsin etsimisen mahdollisuutta.  

Valtaosa suomalaisista taiteilijoista ei työllisty taiteilijan työssä. Me taiteilijat teemme kaikkea mahdollista rakentaaksemme oman ja perheidemme perusturvan. Minäkin olen tehnyt 30 erilaista työtä navettasiivoojasta, matkaoppaaksi – R-kioskin myyjästä puoleen johtajaksi. Tämä vaatii melkoista luovuutta.   

Taide ja kulttuuri ovat yhteiskunnalle olennaista toimintaa ja peruspalveluita kuin sydänkirurgia tai sosiaali- ja terveysperuspalvelut. 

Apurahat ovat tärkeitä taiteilijoille suunnattuja erilaisten projektien rahoittamisen lyhyitä hankkeita. Apurahoja on koska taiteilijat tarvitsevat kehittää työtään ja yhteiskunta yrittää tukea taiteita. Taiteilijat elävät kuitenkin useasti tilanteessa, jossa apurahojen innovatiivisuus jää syrjään ja apurahoilla tullaan enemmän toimeen kuin luotaisi mitään maailmanluokan  heurekaa. 

Fakta on, että työläisen pitää saada palkkaa työstään. Taiteen tekeminen on työtä, josta pitää maksaa palkkaa. Nykyinen elinkeino ja kulttuuripolitiikkaa näyttää, että kulttuurin ja taiteen kehittämistä tai sitä, että taiteilija saisi työstään palkkaa, jolla maksaa vuokrat ja tuoda sitä leipää pöytään ei voi jättää markkinoiden ja bisneksen vastuulle.   

Olen ollut innovatiivinen. Olen hahmotellut uudenlaista kulttuurisen työntekemisen avausta, jossa kunnat, kaupungin ja entistä voimakkaammin myös valtio alkaisi palkata taiteilijoita taitelijan töihin pitkäaikaisilla työsuhteilla. Valtion malli maakuntataiteilijoista on hyvä alku suunnitella uutta mallia, jossa pikkuhiljaa myös taiteilija voi työllistyä kaupungille taiteilijana niin kuin monella muullakin palvelusektorilla työläinen työllistyy kaupungin töissä. Esitän innovaatioaloitteen, että taiteesta ja kulttuurista tulisi kaupunkien järjestämää työtä ja alettaisiin palkata taiteilijoita kaupungille taitelijoiden töihin. 

Esimerkiksi taiteilijoiden pääkaupungissa Helsingissä tähän on rahaa. Vuodesta 2003 Helsinki on tehnyt ylijäämäistä tulosta. Viime vuonna 409 miljoonaa. Vuonna 2017 Helsingin kaupungin käteiset rahavarat ovat jo yli 1 316 miljoonaa. Esitän innovaatioaloitteen. Otetaan Helsingin ylijäämä miljoonat kaupunkilaisten hyödyksi, lopetetaan alibudjetointi ja tuplataan vapaa-aikasektorin rahat.  

Innovaatio -  taide, kulttuuri ja luovan sisällöntuotannon ala 

Hyvinvointi on monen asian kokonaisuus kuten taide ja kulttuurikin. Taide kertoo maailmasta ja taiteilija usein paikastaan maailmassa. Kulttuuri on osallisuutta laajempaan ja oikeus oman jäljen jättämistä. 

Taide, kulttuuri ja luovan sisällöntuotannon ala on merkittävä osa suomalaista elinkenotoimintaa.  Luova ala pitää saada muun elinkeinoelämän tukimekanismien piiriin. Kulttuuri ja vapaa-aika sektorilla työllisyysaste (2017) on kasvanut. Ajatelkaa - Luovat alat työllistävät nykyisellään 7 % suomalaisesta työvoimasta. Yritystuet menevät tänään taiteilijan näkökulmasta kuitenkin väärään osoitteeseen suurteollisuutta tukemaan. Luovat alat ovat viime vuosina näyttäneet toeteen – tehneet faktan siitä, että luovuus, tutkimustoiminta, innovatiivisuus ja työllistämisvaikutukset ovat kiistattomia tekijöitä valtakunnallisessa työllisyyspolitiikassa ja elinkeinoelämässä.  Teen tässä nyt innovaatio aloitteen. Siirretään miljardi euroa taide, kulttuuri ja luovan sisällöntuotannon alalle elinkeinotoiminnan vuositukina.situkina. 

Innovaatio ja rahoitus 

Aina me taiteilijat puhumme rahasta. Suomen valtion kulttuuri ja taidebudjetti on sivistysyhteisölle riittämätöntä ja se pitää esim. Edelleen tanssijat ja kuvataitelija köyhyysrajan alapuolella.  Hyvä, että puhumme rahasta, mahdollisuudesta kulttuuriin ja taiteeseen ja toimeentulosta. Jos tästä tekisi kakun olisi taiteen ja kulttuurin osuus vain kakkulapion jättämä melankolinen viilto kokonaisuudessa. 

Kannatan Opetus ja kulttuuriministeriön aloitetta kasvattaa kulttuurin budjettia 1 prosenttiin BKT:sta. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista on noin 0,8 % 460 miljoonaa. Siitä puolet rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Opetus ja kulttuuriministeriö on esittänyt sen kasvattamista 1 % :n. Tämä tarkoittaisi 110 miljoonan euron lisäystä, mikä on taiteilijan näkökulmasta edelleen pieni viilto kakussa ja sellaisenaan riittämätöntä. Prosentti kulttuurille on toki hyvä alku paremman kulttuuripolitiikan mahdollistamiselle. 

Ihana innovaatioilta. Olen saanut puhua sydämeni kyllyydestä ja siksi olenkin tehnyt innovaatioaloitteita. 

Olen laittanut HX hävittäjähankinnat kypärineen päivineen roskakoriin. Saamme siitä 10 miljardia tähän keskusteluun. 

Olen siirtänyt elinkeinoelämän tukia luovan sisällöntuotannon alalle. Saamme siitä ainakin yhden miljardin tähän keskusteluun 

Olen korottanut taiteen ja kulttuurin valtionbudjettia. Saamme siitä 110 miljoonaa lisää tähän keskusteluun. 

Olen palkannut taiteilijoita töihin kaupungille. Saamme siitä rahassa määrittelemättömän taiteilijoiden osallistumisen tähän keskusteluun 

Olen ottanut Helsingin kaupungin kassavarat ja vuosittaiset ylijäämät käyttöömme. Saamme siitä yli 1 316 miljoonaa keskusteluun. 

Hyvää keskustelua!