Suuntana sosialistinen suomi

SKP:n edustajakokous 4.-5.6.2016

Kapitalismin kriisi kasvattanut eriarvoisuutta räjähdysmäisesti

Ristiriita työn ja pääoman välillä on kärjistynyt niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Syynä tähän on ennen muuta vuonna 2008 alkanut finanssikapitalismin kriisi, joka on levinnyt myös reaalitalouteen.

Kehittyvien ja teollistuneiden maiden välinen eriarvoisuus on syventynyt ja kasvaa edelleen. Kapitalismi pitää kehittyviä maita velkavankeudessa ja riistää sumeilematta niiden luonnonvaroja ja työvoimaa. Kapitalismin keskeiset maat pitävät yllä konflikteja ja käyvät imperialistisia sotia, joilla pyritään sementoimaan pienen huippurikkaan vähemmistön edut. Järjestelmä ei ota huomioon ympäristön kantokykyä, vaan tuhoaa luontoa sumeilematta voitontavoittelun vuoksi.

Maailman väestön rikkain prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta. Pääomien ja rikkauksien kasautuminen harvojen käsiin on tulosta riiston asteen kiristymisestä. Olemassa oleva tuotantokoneisto ja -kapasiteetti pystyisivät tuottamaan kohtuullisen hyvinvoinnin ja elämisen edellytykset kaikille maailman kansalaisille. Kapitalistinen järjestelmä kuitenkin jakaa tuotannon ja työn tulokset rikkaalle, harvalukuiselle pääomien omistajaluokalle, sekä tuhoaa yhteisen ympäristömme.

Kyse on tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välille kehittyneestä syvästä ristiriidasta niin kansainvälisellä kuin kansallisella ja paikallisellakin tasolla. Tämän ristiriidan ratkaiseminen on luokkataistelukysymys. Kehittyneiden ja kehittyvien maiden työtätekevillä on tässä kysymyksessä yhteiset edut, joiden pohjalta voidaan asettaa yhteiset tavoitteet. Tätä me kutsumme työväenluokan luokkataisteluksi.

Tulonjako on vääristynyt rikkaan omistavan luokan hyväksi myös teollistuneiden kapitalististen maiden sisällä. Työttömyys ja halpatyön markkinat painavat työläisten elintason sietämättömän alas. Eläkeläisistä ja suuresta osasta nuoria on muodostunut laaja köyhtyneiden kerros, ja sosiaaliturvan heikkous ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon. Toisessa ääripäässä rikkaudet kasaantuvat veroparatiiseihin yhä harvemmille, jotka on myös vapautettu suurelta osin osallistumasta yhteiskunnan toimintojen rahoitukseen.

Euroopan unioni sortaa työläisiä

Euroopan unionin luvatut työllisyysvaikutukset ovat kääntyneet päinvastaisiksi: työttömyys on kasvanut. Näin on käynyt useimmissa EU-maissa. Suurtyöttömyydestä on muodostunut pysyväisluonteinen tila. Monissa Euroopan maissa nuorten työttömyysaste lähentelee 30 prosenttia.

EU:n talous- ja rahaliitto Emun peruslähtökohtina ovat työvoiman hinnan alentaminen ja julkisen talouden osuuden kaventaminen. Unioni ei ole työtätekevien paratiisi, vaan kapitalistisen järjestelmän ydinaluetta, kansainvälisen imperialistisen järjestelmän kova lohko. EU-politiikan perimmäinen olemus on siinä, että EU-maiden työikäisestä väestöstä on työllistettynä vain alle 65 prosenttia. SKP ei kannata Euroopan unionia.

Suomen talouspolitiikkaa on kytketty tiiviisti EU:n uusliberalistiseen, työväestölle vihamieliseen politiikkaan. Työllistettyjen määrä on pysyväisluontoisesti ollut matala, reaalipalkat ovat laskeneet useana vuotena peräkkäin ja köyhyys on lisääntynyt. Pääomien omistajat ja rikkaat suurituloiset ovat talouslamasta huolimatta kasvattaneet tulojaan ja omistuksiaan. Jatkuvat irtisanomiset lisäävät toimeentulovaikeuksia ja kasvattavat tuloeroja.

SKP tukee työväenluokan yhteistä kamppailua ja tietoisuuden kasvattamista tulonjaon muuttamiseksi työtätekevien hyväksi. Ennen muuta tarvitaan ay-liikkeen voimien kokoamista kamppailuun uusliberalistisia tavoitteita vastaan, jotka tähtäävät työvoiman hinnan edelleen alentamiseen, työajan pidentämiseen, työttömyyden lisäämiseen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan heikentämiseen.

SKP ajaa tuotantosuhteiden ja talousrakenteiden sellaisia muutoksia, joilla poistetaan rikkaitten ja suuryritysten yksinoikeudet ja harvainvalta ja jotka mahdollistavat oikeudenmukaisen tulonjaon ja todellisen kansanvallan. Loppukädessä eriarvoisuuden hävittämiseksi tarvitaan koko yhteiskuntajärjestelmän muutos – tarvitaan sosialismia.

Porvarihallitus alas!

Suomessa vuonna 2011 muodostettua laajapohjaista sixpack-hallitusta markkinoitiin etenkin vasemmiston toimesta ”EU:n vasemmistolaisinta politiikkaa tekevänä”, vaikka eurooppalainen uusliberaali leikkaus- ja kurilinja jatkuivat kokoomuksen johdolla. Tästä osoituksena olivat muun muassa työmarkkinajärjestöjen lokakuussa 2013 solmiman työntekijäosapuolen kädet sitoneen työllisyys- ja kasvusopimuksen tukeminen sekä sitoutuminen EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, mikä antaa talouspolitiikalle tiukat mutta mielivaltaiset raamit.

Eduskuntavaalien 2015 jälkeen syntynyt SSS-hallitus jatkaa entistä tiukemmin työtä tekevän ja vähävaraisen kansanosan riistämistä. Julkisen sektorin ja sosiaaliturvan leikkaukset, verotuksen muutokset, yksityistämishankkeet ja sote-uudistuksen kaltaiset valtavat rakennemuutokset on perusteltu julkisella velalla pelottelulla, vaikka Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen on EU-alueen pienimpiä. Toisin kuin hallitus ja elinkeinoelämä pelottelevat Suomen kilpailukyky on monella mittarilla jopa parempi kuin usein vertailupohjana käytetyissä Ruotsissa tai Saksassa. Kokoomus ajaa elinkeinoelämän ja kapitalistin etua ja on saanut apupuolueiksi sekä maalaisliittolaisilta juuriltaan irronneen Keskustan että oikeistopopulistisen Perussuomalaiset.

SKP:n tavoitteena on kaataa oikeistovalta, joka uhkaa hyvinvointivaltiota, heikentää työläisten ja vähävaraisten asemaa, vaarantaa sukupuolten tasa-arvon sekä edistää markkinavetoista kapitalismia Suomessa. Ratkaisevaa tässä on osallistuminen joukkotoimintaan muun muassa ay-liikkeessä sekä Joukkovoiman kaltaisissa kansanliikkeissä.

Kommunisteille kyse ei ole vain hallituksen kokoonpanon muuttamisesta vaan politiikan suunnasta. SKP vetoaa sosialidemokraatteihin, vasemmistoliittoon ja vihreisiin, jotta puolueet tekevät selkeän pesäeron sekä Sipilän hallituksen politiikkaan että siihen leikkauspolitiikkaan, jota ne olivat itsekin toteuttamassa aiemmin hallituksessa.

Tulonjako uusiksi kaikilla tasoilla

Käynnissä oleva maailmanlaajuinen pääomien kasautuminen rikkaiden käsiin on pysäytettävä. Taloudellisen oikeudenmukaisuuden vaatimus on välttämätöntä nostaa esiin kaikkialla maailmassa niin globaaleissa kansainvälisissä suhteissa kuin Euroopassa ja kansallisesti meillä Suomessa. Vallitsevan laman ja talouskriisin varjolla alennetaan palkkoja ja yksityistetään julkista omaisuutta.

Kehittyviä maita rasittava velkataakka on puolitettava lähimmän viiden vuoden kuluessa. Kehitysmäärärahoja on lisättävä niin, että YK:n asettama kansantuoteosuus täyttyy välittömästi.

SKP vaatii Suomessa työaikalain muuttamista niin, että työaikaa lyhennetään 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. On säädettävä minimipalkkalaki, jolla taataan 1800 euron ansiot kuukaudessa kokoaikaisesta työstä. Samalla on kiellettävä nollatuntisopimukset ja parannettava pätkätyötä tekevien asemaa.

SKP haluaa toteuttaa EU:n virallisen köyhyysrajan ylittävän perusturvauudistuksen. Tällä hetkellä se tarkoittaa 1200 euron verotonta tuloa kuukaudessa niille täysi-ikäisille, jotka eivät voi työttömyyden, vanhuuden, opiskelun tai sairauden vuoksi tai muusta syystä sitä muuten ansaita. Eläkerahastojen varoja on siirrettävä eläkeläisille minimieläkkeitä korottamalla sekä poistamalla taitettu indeksi ja ottamalla käyttöön ansiotasoindeksi. Tämä tarkoittaa myös takuueläkkeen eli pienten kansaneläkkeiden nostamista.

On luotava verotusjärjestelmä, jossa kaikkia tuloja – niin pääoma- kuin palkkatuloja – verotetaan progressiivisesti. Pääomatuloille on asetettava kunnallisvero. Varallisuusvero on palautettava. Varojen siirto veroparatiiseihin on estettävä, ja harmaan talouden torjuntaan on lisättävä huomattavasti resursseja.

Perusturvaa ja perusoikeuksia parannettava

Oikeistopolitiikka on kasvattanut köyhyyttä Suomessakin yhä jyrkemmin. Tämä kehitys on käännettävä ympäri. Peruspalveluja ja tukijärjestelmiä on rahoitettava omistavan luokan voitoista merkittävästi nykyistä enemmän. Pienituloisille on taattava inhimilliseen elämään riittävä toimeentulo, kunnon maksuttomat peruspalvelut ja enemmän tietoa oikeuksistaan.

Jyrkkenevä leikkauspolitiikka on johtanut lisääntyvään työttömyyteen, yhä enemmän periytyvään huono-osaisuuteen, pienituloisten toimeentulon vaikeuksiin ja sosiaaliturvan määrärahojen riittämättömyyteen. Suomen sosiaaliturvan taso on alle jopa EU:n normien. Tilannetta on parannettava ottamalla käyttöön SKP:n esittämä, nykyisen sosiaaliturvan tasoa korkeampi perusturva johon kaikki pienituloiset ovat oikeutettuja, ja jota ei voida leikata rangaistusluontoisesti.

Sosiaaliturvan korotukset rahoitetaan laittamalla rikkaat maksamaan. Peruspalvelujen rahoitus on turvattava verottamalla erityisesti suuria omaisuuksia ja pääomatuloja ja lisättävä verotuksen progressiota. Verokeinottelu ja muu talousrikollisuus on estettävä tehokkaalla lainsäädännöllä.

Häikäilemätön asuntosijoitusbisnes on nostanut vuokra-asumisen hinnan pilviin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa tämä vaikeuttaa kohtuuttomasti monien toimeentuloa. Valtion ja kuntien on kehitettävä kohtuuhintaista vuokra-asuntokantaa ja laskettava nykyisten asuntojen vuokratasoa. SKP vaatii vuokrasääntelyn toteuttamista, jotta vuokrankorotuksilla rahastaminen voidaan estää.

Työttömien oikeusturvaa on parannettava poistamalla työvoimapoliittisten toimenpiteiden pakollisuus ja karenssijärjestelmä. Toimenpiteet on toteutettava eettisesti yksilöä suojellen ja lain henkeä noudattaen. Työllisyysmäärärahoja on lisättävä ja niitä on suunnattava nykyistä enemmän vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen. Työttömien oikeus vapaaehtoistyön tekemiseen on turvattava niin, että se ei vaaranna työttömyysturvan saantia.

SKP:n mielestä ay-liike on saatava nykyistä enemmän puolustamaan työläisten sekä myös muiden alistetussa asemassa olevien oikeuksia. Työttömien, työllisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten keinotekoisten vastakkainasettelujen purkaminen hyödyttää myös työssä olevia yhtenäistämällä työväenluokkaa ja lisäämällä sen joukkovoimaa.

Rauhan puolesta – ei Natolle

Maailmanlaajuisen kapitalismin kriisin myötä imperialismi on tällä hetkellä aikaisempaa väkivaltaisempaa. Sodan vaara on hälyttävästi kasvanut. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole eri maiden kansojen välillä vaan kansainvälisillä markkinoilla, kansoja köyhdyttävien suurpääoman, markkinavoimien ja ihmisten välillä. Kansat joutuvat myös kärsimään suurpääoman ryhmittymien, imperialististen blokkien keskinäisestä valtataistelusta.

Globaalien markkinoiden ongelmat tulee nujertaa, jotta köyhien maiden riistämisen aiheuttama köyhyys ja konfliktiherkkyys saadaan poistettua. Sotiminen jatkuu niin kauan, kuin on olemassa luokkayhteiskuntia ja luokkaristiriitoja. Asevalmistajat on laitettava vastuuseen ja maksamaan osansa heidän aseillaan tuhottujen alueiden jälleenrakentamisesta. Myös Suomi on päättänyt liittyä sodilla rahaa tekevien epäeettiseen joukkoon myymällä aseita rajojensa ulkopuolelle sotaa käyviin maihin kuten Israeliin ja Saudi-Arabiaan.

SKP:n tavoite on maailma, jossa sortajia ei ole.

SKP vaatii, että Suomi irrotetaan imperialististen suurvaltojen etupiiripolitiikasta, Natokytkennöistä ja sotilasliittojen jäsenyyden tavoittelusta. Kommunistit vaativat rauhan politiikkaa, joka ei kasva keinotekoisista eri valtioiden ja imperialististen etupiirien vastakkain asetteluista vaan ihmiskunnan keskinäisestä solidaarisuudesta.

Työn puolella suurpääomaa vastaan

Suomen itsenäistymisestä tulee 2017 kuluneeksi sata vuotta. Työväenliikkeellä on ollut ratkaiseva rooli itsenäisyyden vaatimisessa ja puolustamisessa – niin silloin kuin nytkin.

Seuraavana vuonna vietetään työväenvallankumouksen ja SKP:n 100-vuotisjuhlaa. SKP:n perustaminen oli työväenvallankumouksen tappiosta tehty johtopäätös. SKP:n 100-vuotisjuhlan merkeissä on myös entistä tärkeämpää kehittää puolueesta nykyaikaisempi ja vahvempi.

Karl Marxin syntymästä tulee 2018 kuluneeksi 200 vuotta. SKP pohjaa toimintaansa marxilaiselle kapitalismin kritiikille, joka nousee luokkakantaiselta, radikaalilta pohjalta. Kommunisteille marxilaisuus on elävä, jatkuvasti kehittyvä tieteellinen teoria ja keskustelu, jota käydään monella eri tasolla.

Erilaisissa ay- ja kansalaisliikkeissä SKP on aktiivinen ja voimia kokoava taho. SKP:n äänenkannattaja Tiedonantaja on keskeisin väline kommunistisen politiikan esille tuomisessa ja tietoisuuden kasvattamisessa.

Nykytilanteessa vain kommunistit nousevat Suomessa selkeästi kapitalistista järjestelmää vastaan ja nostavat esille vaihtoehdon – 2000-luvun sosialismin. Työn ja pääoman ristiriidassa SKP on työn puolella.

SKP