Vietnamilainen kenraali Võ Nguyên Giáp kuoli 4. lokakuuta. 102 vuoden ikäisenä. Hän oli riisinviljelijän poika, juristi ja historianopettaja. Hän oli vailla muodollista sotatieteen opintoja, mutta oli lukenut Maon ja Napoleonin strategioista. Hän perusti yhdessä Ho Tši Minhin kanssa Viet Minh–järjestön 1941 ja oli uskollinen kommunisti. Vietnamin sodan aikana Giápista tuli maailmankuulu ja häntä pidetään yhtenä 1900-luvun tärkeimpänä strategina.

Vuonna 1938 Giáp pakeni Kiinan ja organisoi Ho Tši Minhin kanssa vastarintaliikkeen japanilaisia miehittäjiä vastaan. Joulukuussa 1944 Giáp kokoontui kolmenkymmenen muun miehen ja kolmen naisen kanssa luolassa Pohjois-Vietnamissa. He päättivät vapauttaa Vietnam japanilaisesta miehityksestä, ja ranskalaisesta siirtomaavallasta sekä lopettaa suurtilallisten ylivallan. Aseistuksena silloin oli pääasiassa n. kolmekymmentä vanhaa Venäjä-Japanin sodan aikaista kivääriä ja pistoolia. Giáp kuitenkin onnistui lyhyessä ajassa muuttamaan joukkonsa sissitaistelijoista koulutetuksi ja kurinalaiseksi armeijaksi. Kun Japani oli antautunut 1945, perustettiin 2. syyskuuta Vietnamin demokraattinen tasavalta. Seuraavana vuonna Giápista tuli uuden tasavallan armeijan ylipäällikkö.

Ranska toi asevoimansa takaisin japanilaisten hävittyä sodan. Siitä alkoi Indokiinan sota, joka käytännössä merkitsi yli kymmenen vuotta ranskalaisten tekemiä murhia, raiskauksia, kidutuksia ja muita hirmutekoja. Ranskan puolella oli Yhdysvalta, joka lahjoitti valtavia määriä sotakalustoa. Giáp johti Vietnamin armeija ratkaisevaan taisteluun Dien Bien Phussa 1954. Ranska oli keskittänyt joukkonsa sinne ja suuresti aliarvioinut Viet Minhin mahdollisuudet koota joukkonsa samalle alueelle. Häviön jälkeen Ranska suostui neuvotteluihin ja vetäytyi alueelta. Giáp nimitettiin puolustusministeriksi jatkaen samalla ylipäällikkönä.

Geneven rauhanneuvotteluissa Vietnam jaettiin ”tilapäisesti” kahteen osaan. Vaaleja yhdistymisestä piti järjestää v. 1956.  Niitä ei koskaan järjestetty ja muistelmissa Yhdysvaltojen presidentti Eisenhower totesi, että demokraattiset vaalit olisivat antaneet kommunistille voiton. Etelä-Vietnamissa Ngo Dinh Diem otti vallan ja hänen hallintoonsa kuului oleellisena osana kommunistien ja buddhististen enemmistöjen vainot, kidutukset, teloitukset ja muut hirmuteot. Hän pysyi vallassa Yhdysvaltojen tuen varassa kunnes 1963 buddhalaismunkkien protestit ja polttoitsemurhat pakotti Yhdysvallat virallisesti lyhyeksi aikaa lopettamaan apunsa. Seuraavana vuonna Presidentti Lyndon B. Johnson lupasi vetää joukot pois Vietnamista mutta Yhdysvaltojen sotilaallinen panos kasvoi jo seuraavana vuonna. Siihen liittyi myös laajat pommitukset ja kemiallisten aineiden käyttö.

Giáp rupesi suunnittelemaan ns. Têt hyökkäystä v. 1967. Varsinaiset sotatoimet alkoivat 31. tammikuuta 1968. Kyseessä oli maaseudun sissien massiivinen hyökkäys kaupunkeihin. Yllätyshyökkäyksiin käytettiin Cu Chi tunneleiden muodostamat kulkuväylät, mutta offensiivin mahdollisti paikallisten sisseille antama tuki. Têt hyökkäys oli sodan käännekohta. 70 000 sissin joukot valtasivat sata pientä ja suurta kaupunkia. Kaikki suurimmat kaupungit olivat iskujen kohtina. Mekong-joen suiston 16 kaupungeista vallattiin 13. Pieni ryhmä yritti kaapata Yhdysvaltojen lähetystön Saigonissa siinä kuitenkin onnistumatta. Myös vihollisten päämajoihin iskettiin. Etelä-Vietnamin radiokeskus vallattiin ja sissit pitivät sen 14 tuntia kunnes amerikkalaiset räjäyttivät heidät ja radioaseman.

Kritiikki ja protestit johtivat Yhdysvaltoja suunnittelemaan vetää kotiin amerikkalaiset sotilaat ja korvata ne etelävietnamilaisilla sotilailla. Ilman yhdysvaltalaisten sotilaiden panosta Etelä-Vietnam pysyi lopuksi pystyssä vain kaksi vuotta. Vietnamin kansanarmeija saapui Saigoniin 30. huhtikuuta 1975.

Giáp hoiti puolustusministerin tehtävää myös yhdistyneessä Vietnamissa. Vuodesta 1976 hän oli myös varapääministeri. Hän jäi eläkkeelle 1982. Hänen ylellinen elämäntapa eläkevuosina herätti kritiikkiä ja hänet nähtiin usein ulkomaalaisten toimittajien kanssa ravintoloissa.

Giápin menestys sotapäällikkönä perustui pääasiassa siihen, että hän tajusi että kansallinen talonpoikaisarmeija, jolla on kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja kansan tuki pystyy voittamaan huomattavasti vahvemman vihollisen, jolta puuttuu kotirintaman tuki. Hänellä oli myös kyky innostaa kansaa ja saamaan heidän tukensa miehittäjiä vastaan. Talonpojat hoitivat sotilaskuljetukset. Aseita ja ammuksia piilotettiin vihanneskuormien alle, polkupyöriin ja riisisäkkeihin. Jos yksi kuorman kuljettaja paljastui, niin toinen oli valmis astumaan tilalle.