Naisilla on paljon pelissä
Useimmat leikkauspolitiikan vaikutukset kohdistuvat edelleen suoraan tai välillisesti naisiin. Nykyinen hallitus ei ole tilannetta ratkaissut. Kuntien työntekijät, kuten siistijät, laitosapulaiset, kodinhoitajat, sosiaalityöntekijät ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät, ovat pääosin naisia ja elävät usein palkkakuopassa. Tilastojen mukaan myös pätkätöitä tekee useimmiten nainen. Koronaepidemia vaikutti eniten palvelualoihin, joissa työntekijät ovat naisia. Toisaalta työt kasautuivat samaan aikaan hoiva-alojen naisille.
Kun hoivatyöstä säästetään ja se siirretään yhteiskunnan harteilta naisten harteille, syntyy yhä enemmän naisten tekemää palkatonta työtä kodeissa. Perusturvan leikkaaminen kohdistuu useimmiten juuri varttuneen naisen eläkkeeseen. Yleisestä luulosta poiketen myös naisten syrjäytyminen on yhteiskunnassamme kasvussa ja vakava ongelma.
Koronaepidemia on aiheuttanut Suomessa ennen näkemättömän tilanteen, jota on käytetty valitettavasti myös työntekijöiden oikeuksien polkemiseen. Hoitajat pakotettiin töihin valmiuslain nojalla, eivätkä he saaneet käynnissä olleista työsopimusneuvotteluista huolimatta samanlaisia palkankorotuksia ja lisiä kuin muualla Euroopassa. Tämä on johtanut siihen, että alalle on yhä vaikeampi saada työntekijöitä. Lisäksi sekä työntekijöiden että potilaiden turvallisuus vaarantuu.
Valmiuslakia käytettiin laittomasti myös varhaiskasvatuksen työntekijöitä vastaan. Heidänkin palkkasopimusneuvottelunsa torpedoitiin valmiuslain avulla ja lakia käytettiin paikkaamaan lomakauden työntekijäpulaa silloinkin kun pula ei johtunut koronasta. Myöskään varhaiskasvatuksessa ei maksettu ns. koronalisiä.
Suojavarusteiden puuttuminen saattoi epidemian alussa vaaraan hoiva-aloilla ja palveluammateissa työskennelleet. Näillä aloilla etätöihin siirtyminen ei ollut vaihtoehto.
SKP esittää ratkaisuja naisten jaksamiseen töissä, kotona ja eläkkeellä. Kuntatyöntekijöiden palkkoja on nostettava ja työsopimuksia vakinaistettava. Työaikaa ilman palkkaa lisännyt ja juuri naisvaltaisilla aloilla työehtoja heikentäneen kilpailukykysopimuksen aiheuttamat järjestelyt on purettava. Kunnissa on tehtävä kuuden tunnin työpäivän kokeiluja ansiotasoa alentamatta. Kansaneläkkeen määrää on korotettava reilusti. Lasten iltapäivätoimintaa on järjestettävä maksuttomasti.
Kotihoidontuen poistoa ei tule toteuttaa nykyisessä tilanteessa, jossa sen vaihtoehtona on äidille erittäin usein työttömyys. Heikko työmarkkina-asema ennen lapsen syntymää vaikuttaa vahvasti halukkuuteen käyttää kotihoidontukea. Heikoimmassa asemassa olevat ovat kotihoidontuella puolitoista tai jopa kaksi kertaa pidempään kuin paremmassa asemassa olevat. Myös tarjolla olevan varhaiskasvatuksen laadulla on suuri vaikutus äitien valintoihin, THL:n mukaan paljon suurempi kuin perinteisellä käsityksellä äidin roolista. Näitä ongelmia tuen poistaminen ei ratkaise ja se voi johtaa etenkin yksinhuoltajien tilanteen vaikeutumiseen entisestään. Sen sijaan tarvitaan naisten työmarkkina-aseman vahvistamista, toimia perhevapaiden tasa-arvoisemman jakamisen tueksi ja reilusti lisää resursseja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen.
Terveydenhuollossa on perustettava kunnallisia gynekologin palveluita, jotta voidaan tarjota gynekologikäyntejä ja konsultaatiota matalalla kynnyksellä. Kuntien on tarjottava kaikille sitä tarvitseville maksuton ehkäisy. Sukupuolitautitesteihin on päästävä ilman ajanvarausta ja pikatestien ollessa mahdollisia myös nimettömästi. Aborttilakia on uudistettava siten, että syyn kertominen ei ole enää ehtona abortille.
