Hyvää taistelevaa saamelaisten kansallispäivää 6.2.
Saamelaisten kansallispäivää vietetään aina 6. helmikuuta, jolloin vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Yhteistyöstä päätettiin Norjan Trondheimin saamelaiskokouksessa, joka oli ensimmäinen laatuaan. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaan syntyneen tuohon aikaan.
YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 143 jäsenvaltion tuella vuonna 2007. Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut sen toimeenpanoon. Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut maailman työjärjestön ILO:n yleissopimusta numero 169, joka edellyttää osapuolivaltioilta erityistoimia alkuperäiskansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, kulttuurien ja ympäristön suojelemiseksi.
– Haluan onnitella kaikkia saamalaistovereita tärkeänä kansallispäivänä. Toivon, että päivä voimaannuttaa aktivisteja taistelemaan oman kielen ja kulttuurin puolesta sekä oikeudesta päättää omalla Saamen maalla saamelaisten perusasioista kuten maan käytöstä.
On erittäin tärkeää, että Euroopan vasemmisto* tukee jäsenpuolueidensa kampanjoita, jotka tähtäävät siihen, että Suomen hallitus hyväksyy saamelaisia koskettavan ILO 169 sopimuksen. Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa asuvilla saamelaisilla on oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan kuten ILO 169 sopimuksessa määritellään, sanoo SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen
*Euroopan vasemmiston (EV) viides edustajakokous Berliinissä hyväksyi Suomen kommunistisen puolueen (SKP) aloitteen alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO 169 ratifioimisesta.
Saamelaisneuvosto vaatii, että rajaseutujen asukkaiden oikeuksia kunnioitetaan myös koronakriisin aikana
Saamelaisneuvoston mukaan Suomi, Ruotsi, Norja ja Venäjä eivät ole toimineet YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen mukaisesti. Neuvosto vaatii valtioita kunnioittamaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana tulevissa pandemian torjuntatoimissa, erityisesti raja-alueilla.
Koronarajoitukset jakavat saamelaisperheitä ja -yhteisöjä, jotka asuvat yli valtion rajojen. Saamelaisneuvoston mukaan koronan rajoittamiseksi tehdyt matkustamista ja rajanylittämistä koskevat rajoitukset ovat osin perusteettomia. Matkustaminen valtioiden sisällä etelästä pohjoiseen on sallittua, vaikka etelässä tartuntatiheys on huomattavasti korkeampi kuin pohjoisilla alueilla, sanotaan saamelaisneuvoston kannanotossa.
Saamelaisten – alkuperäiskansan oikeudet
Koronarajoitukset ovat jakaneet eri valtioiden alueella asuvia saamelaisperheitä. Rajoituksilla on ollut merkittäviä vaikutuksia myös poronhoitoon. Seurauksia on ollut myös saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, erityisesti kokoontumis- ja liikkumisvapauteen sekä lasten oikeuksiin.
Saamelaisneuvosto vaatii Saamelaisalueen valtioita; Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Venäjää ylläpitämään ja kunnioittamaan yli rajojen asuvien saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.
Perhesuhteiden hoitaminen vaikeutunut
Saamelaisneuvosto pitää rajoitusta tartuntojen määrän perusteella perusteettomana. Useat saamelaisperheet asuvat ja työskentelevät yli valtion rajojen. Tänään voi tehdä töitä ja ylittää rajan Norjassa. Perhesiteiden ylläpitäminen rajojen yli ei ole kuitenkaan sallittua.
Rajasulut koronapandemian aikana ovat vaikuttaneet myös saamelaisten yhteisöjenperinteisten elinkeinojen harjoittajien, yrittäjien ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen.
– Saamelaiset taiteilijat, käsityöläiset sekä muut yrittäjät ovat joutuneet työttömiksi tiukkojen matkustusrajoituksien vuoksi. Rajoilla olevilla rajoituksilla ja tiukalla rajavalvonnalla on ollut negatiivisia vaikutuksia myös perinteiseen saamelaiseen poronhoitoon ja rajat ylittäviin poronhoitotöihin, erityisesti Suomen ja Ruotsin rajalla, sanotaan Saamelaisneuvoston kannanotossa.
Koronarokotusten ansiosta rajoituksia voitaisiin helpottaa
Saamelaisneuvosto on tyytyväinen, että koronarokote on nyt saatavilla, mutta huomauttaa, että rokotusten edetessä kynnys perusoikeuksien rajoittamiselle tulisi nousta.
Kulttuurista voimaa ja tietoa
Tietoisuutta arktisesta ja saamelaisesta kulttuurista edistävä Skábmagovat-elokuvafestivaali 29.-31.1. tekee kunniaa alkuperäiskansojen elokuville, toimii ihmisten ja kulttuureiden kohtaamispaikkana.
Tänä vuonna elokuvafestivaali järjestetään 23. kerran. Ohjelmistossa on yli 60 elokuvaa. Koronapandemian takia festivaalin elokuvia katsotaan verkossa.
Avajaislähetys on maksuton ja kaikille avoin. Avajaisissa kuullaan perinteistä saamelaismusiikkia ja haastatteluja sekä esitetään lyhytelokuvia. Skábmagovat-elokuvafestivaalin kotisivuilta lisätietoa ja linkki lähetyksiin. Liput näytöksiin ostetaan suoraan sivustolta, ja valitun elokuvan tai lyhytelokuvista kootun kokonaisuuden voi katsoa viikonlopun aikana itselle sopivana ajankohtana.
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestää osana Skábmagovien nuorten päivää paneelin vaikuttamisen eri muodoista. Paneelissa käydään läpi saamelaista vaikuttamista ja erilaisia polkuja vaikuttamiseen.
Vaikuttamisesta keskustelevat Ailu Valle, rap-artisti, Anna Lumikivi, artisti, Ida-Maria Helander, saamelaisaktiivi ja Aslak Paltto, toimittaja, poronhoitaja.
Skábmagovat-elokuvafestivaali 29.-31.1.
