Suomalaisen yhteiskunnan
palvelujen kehittämistä ja uudistamista on vietävä eteenpäin. Näin myös
sosiaali-ja terveyspalvelujen osalta, jotta voidaan yhteen sovittaa palvelut
nykyistä tehokkaammin sekä purkaa olemassa olevia päällekkäisyyksiä. On vain
olemassa erilaisia näkemyksiä miten ja kenen ehdoilla se toteutetaan.
Hyllytetyssä sote- esityksessä maaliskuusta 2014 pyrittiin löytämään ratkaisua
vastuukuntamallilla, ja terveysvaliokunnan tekemällä 19 kuntayhtymän mallilla.
Perustuslakivaliokunta katsoi ne perustuslain 121§:n vastaisiksi kansalaisten
yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Myös uudistuksen
rahoitusmallissa nähtiin pahoja ongelmia.
Loppuvaiheessa ennen
sote-esityksen kaatumista syntyi vaikutelma että Kokoomus johtavana
hallituspuolueena yritti kaikin keinoin saada uudistuksen läpi. Oliko
kysymyksessä Göran Stubbin arvovalta pääministerinä vai kyseisten palveluiden
ulkoistaminen yksityisen ja ylikansallisen terveysbisneksen käsiin. Mielestäni
jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi kokonaisuuden kannalta.
On mielenkiintoista nähdä
uskaltaako kukaan perustuslakivaliokunnan jäsen tulevaisuudessa tuoda julki sitä
millaista mahdollista ulkopuolista painetta heihin kohdistettiin sote-esityksen
läpisaamiseksi.
Soten uudistaminen tulee
olemaan seuraavan hallituksen työlistalla yhtenä suurimmista ratkaisua
vaativista asioista. Etukäteen katsottuna ei tulevaisuus näytä kovin
ruusuiselta pienituloisten ja muiden vähävaraisten osalta, koska keskusta,
kokoomus, SDP ja perussuomalaiset ovat esittäneet jatkavansa julkisten menojen
useiden miljardien leikkauksia. Se tarkoittanee julkiselta sektorilta lähipalvelujen
karsimista ja kansalaisten eriarvoisuuden lisäämistä.
Uudistuksen valmisteluun on
tehtävä suunnanmuutos ja uudistuksen valmistelu toteutuu parhaiten siten, että
perusteet ja tavoitteet on välttämätöntä arvioida uudelleen. On kuultava
sosiaalityöntekijöitä ja sosiaalipalvelujen asiakkaita sekä on varmistettava
matalan kynnyksen ennaltaehkäisevien palvelujen helppo saatavuus ja yhteys
perustason terveydenhuoltoon. Sen lisäksi tehtäessä merkittäviä muutoksia
rahoitusmalliin on kuultava kuntia ja annettava riittävästi aikaa kuntien
lausunnoille.
Näin eduskuntavaalien edellä
on ollut mielenkiintoista nähdä muun muassa keskustan takinkääntö kansalaisten
harhauttamiseksi sote -palvelujen järjestämiseen liittyen. Kuinka aikaisemman
esityksen kaatuessa, heidän eduskuntavaaliehdokkaansa ovat yhtyneet
voimakkaasti SKP:n heti alusta esittämään maakuntahallintomalliin. Aivan kuin
se olisi ollut heidän kantansa alusta lähtien.