Ydinasetoimia suitsittava edelleen

Venäjän ja Yhdysvaltojen keskipitkän matkan (500–5 500 km) ydinohjukset kieltävä INF-sopimus lakkaa tänään perjantaina 2.8. INF solmittiin kylmän sodan loppuvaiheissa vuonna 1987 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välille. 

Sittemmin Venäjä sivuutti 30 vuotta voimassa olleen sopimuksen ottamalla käyttöön uuden 9M729-ohjuksen. Yhdysvaltoja ja Donald Trumpin hallintoa on myös kritisoitu haluttomuudesta neuvotella Venäjän kanssa sopimusta uusiksi. Yhdysvallat, jolle sen omien asevoimien itsenäisyys ilman toimintaa rajoittavia sopimuksia on ollut tärkeää, irtautui sopimuksesta alkuvuonna 2019. Sopimuksesta irtautumisessa on ollut puolen vuoden harkinta-aika. Seuraavaksi vuonna 2021 päättyy myös Start-ydinasesopimus, joka on viimeinen sopimus, joka vielä rajoittaa Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinaseiden määrää ja laukaisutapaa. 

Natomaat korottavat asemäärärahoja 
 
Eräät tahot kuten Saksan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Patrik Köbele  DKP-puolueen viimeisimmässä lehdistöjulkaisussa näkee INF-sopimuksen loppumisen maailmanpolitiikkaa kärjistävänä asiana. Köbele arvelee sopimuksettoman tilanteen johtavan uusien ohjusten sijoittamiseen Eurooppaan vastaiskuna Venäjän ja Kiinan politiikalle.  

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg syyttää Venäjää INF sopimuksesta irtaantumisesta. Stoltenberg kertoo yhteisessä tiedotustilaisuudessa Saksan puolustusministerin Annegret Kramp-Karrenbauerin kanssa, ettei Nato pyri vastaamaan Venäjän muuttuneeseen tilanteeseen lisää varustautumalla. Kuitenkin Stoltenberg kiittelee uutta saksalaista puolustusministeriä tämän ensimmäisellä ulkomaan visiitillä Naton päämajaan Belgiaan, puolustusmäärärahojen kasvattamisen politiikasta. Pääsihteeri Stoltenberg pitää kaikkien Natomaiden puolustusmenojen kasvattamista lähitulevaisuuden keskeisen tärkeänä tavoitteena uusien muuttuneiden uhkien takia. 
 
- INF–sopimuksen loppuminen kuvaa nykyistä tilannetta, jossa Yhdysvallat ja Venäjä rauhan rakentamisen sijaan hakevat mieluummin sotilaallistakin mittaa toisistaan. Uhittelun ja varustautumisen sijaan tarvitaan nyt uskottavaa rauhanpolitiikkaa ja visiota aseriisunnasta ja politiikalla vaikuttamisesta. On kuin emme oppisi historiasta mitään. INF-sopimuskin loppuu juuri kun maailma valmistautuu muistamaan Hiroshiman ja Nagasagin ydinaseiskujen hirmutuhoja (6.8.). INF -sopimuksesta irtaantuminen on eurooppalaisesta näkökulmasta maailmanluokan kriisi. Puolustusministeri Antti Kaikkosella, ulkoministeri Pekka Haavistolla ja presidentti Sauli Niinistöllä voisi, ja rauhanliikkeen näkökulmasta pitäisikin olla tässä kohtaa maailmanhistoriaa merkittävän yhteistyön ja rauhanaloitteen paikka. Virallinen Suomi voisi olla, ja radikaalimman vasemmistolaisen politiikan näkökulmasta pitääkin olla sen tahon, joka tässä kriisissä lähestyisi Yhdysvaltoja, Venäjää ja kansainvälistä yhteisöä esityksellä yhteisestä tapaamisesta – uuden ajan rauhan kokouksesta ja esityksellä, jolla aloitettaisiin kokonaan uusi keskustelu rauhanpolitiikasta ja ydinaseita rajoittavasta sopimuksesta, sanoo Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen.