Virtuaalivappuna taistellaan perusturvasta 

- Meillä pitää olla kaikilla oikeus asialliseen perusturvaan kaikissa tilanteissa myös kriisitilanteissa. Näitä koronakriisin talouden tukitoimia selvitellessä ja valtioneuvoston infoja ymmärtäessä, ajattelen entistä selvemmin, että on luonnollista, että kapitalismin olosuhteissa puhutaan paljon yritystuista. Hyvä niin, mutta bisnestoiminnan turvan lisäksi on tärkeää markkinadiktatuurissakin turvata kaikkien ihmisten perusturva. Meillä on paljon työläisiä, vähätuloisia ja köyhiä,  jotka eivät itse omalla työllään voi omaa ja perheiden perusturvaa rakentaa. Siksi ehdotan akuutiksi kriisitoimiksi 1200 € perusturvaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi kaikille niille, jotka eivät itse omalla työllään - mukaanlukien opiskelijat ja eläkeläiset, voi omaa ja perheiden perusturvaa rakentaa.  

- Perusturvan kehittäminen tarvitsee noin 5 miljardia ja se voidaan rahoittaa valtion budjetista muuttamalla mm. pääomiin kohdistuvia verotuksia niitä eurooppalaiselle keskitasolle korottamalla, palauttamalla mm. varallisuusvero ja perumalla suunnitellut 10 miljardin HX-hävittäjähankinnat. Muutoksen vaikutukset hyvinvointiin ja kansantalouteen tulee kahden vuoden aikana perusteellisesti selvittää. On tehtävä kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden toimesta ja parlamentaarisesti johtopäätöksiä jatkotoimiksi mikä voisi olla linjassa Marinin hallituksen tavoitteessa uudistaa suomalaista perusturvaa, esittää Väisänen. 

Rauhanliikettä syytä kuunnella 

Suomalainen rauhanliike on vedonnut päättäjiin, kansalaisyhteiskuntaan ja kaikkiin yhteiskunnallisiin vastuunkantajiin, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa arvioitaisiin muustakin näkökulmasta kuin vain uusimalla vanhat 64 Hornet hävittäjää. Koronakriisi on lisäksi laittanut valtion talouden ja turvallisuuden suunnittelun uuteen asentoon.  

- Olen sitä mieltä, että puolustusvoimien 3,2 miljardin budjetti perustoimintaan on riittävä takaamaan maalle uskottavan ja itsenäisen puolustuksen. Nykyisillä Horneteilla voidaan lentää suunniteltua pitempään ja siirtymäaikana on mahdollista kehittää pohjoisen pienen maan erityisosaamista kehittämällä suomalaisen armeijan parasta osaamista – ihmisosaamista. Suomalainen sotilas puolustaa pohjoista turvallisuutta parhaiten ihmisen lähtökodista ilman pakkosopimusta Pohjoisen Atlantin sotilasliiton, NATO:n  kanssa. Maanpuolustus yhdessä  kansalaisyhteiskunnan lähialueviisauden ja osaamisen kanssa voi sotakoneiden sijaan paremmin vahvistaa turvallisuutta.  Naapuriviisauteen, ihmisen osaamiseen ja rauhanrakentamiseen perustuvalle rauhankulttuurin rakentamiselle on aina tarvetta. 

- Pohjoinen ja Eurooppa tarvitsee aloitteita rauhasta. Ehdotan, että Euroopasta ja Pohjolasta aletaan uudella,  viisaalla rauhanpolitiikalla rakentaa ydinaseetonta vyöhykettä, visio Väisänen.  

Voimakkaammin - Cresendo 

Väisäselle puhe kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen Punaisten monumentilla “Credendolla” on mieluinen ja  erityinen, koska hän on itsekin taiteilija. Väisänen  kertoo  puheessaan myös, ehkä luokkasodan tunnetuimman suomalaisen monumenttiin ajankohtaisesta ja historiallista sisällöstä ja valloittaa myös eräitä teoksen taiteilijaan liittyviä asioita. 

- 1918 olimme poikkeustilassa- luokkasodassa. Yksi vakavimmista tehtävistämme tänään on sellainen yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jolla voimme välttää sata vuotta sitten tapahtuneen, vahvistaa osallistuvaa demokratiaa ja  rakentaa rauhankulttuuria. Käymme ankaraa luokkataistelua lyhyemmän työpäivän, 1200 perusturvan, ympäristön ja rauhan puolesta – ajattelemme, teemme poliittista työtä ja taistelemme niin kuin meille pystytetyssä monumentissa lukee “Kun kaikki tiet päättyvät täytyy ajatella”,   jotta emme koskaan enää tarvitsisi kokea luokkasotaa, vakuuttaa Väisänen. 

Veistäjä Taisto Martiskaisen Punaisten monumentin nimi “Cresendo” on musiikkisanastoa ja tarkoittaa "voimistuen". Martiskainen itse kuvaili työnsä sisältöä siten, että siinä täytyi olla dramaattisuutta, tuskaa, lohduttomuutta, muttei saanut ampua yli, vaan piti olla myös voimaa, nousua ja eteenpäinmenoa. Taiteilijan työhuoneessa oli soinut Beethovenin kohtalonsinffonia ja Hintriikan surumarssi. 

- Meillä punaisilla on hieno monumentti. Abstraktisti hahmotellun veistoksen aaltomaisista poimuista, punalipusta työntyy esiin ihmispäitä. Ne yrittävät ikään kuin vapautua raskaan muodon tai luokkasodan vankilasta. Teoksen ekspressionistisesti veistetyt muodot ja punaisten toverin kärsimyksen kuvaus luovat yhdessä väkevän kuvan, jonka äärellä tulee hiljaista. Teokseen on veistetty Maiju Lassilan, Elmer Diktoniuksen ja Elvi Sinervon kirjoittamia muistolauseita. Lisäksi siinä on katkelma Kansainvälisestä.  

Punaisten monumentti kuvaa köyhän kansan tuntemuksia mahdollisimman rehellisesti, kuvaten samalla jotain myös kauan häpeiltyä ja edelleen vaikeaa. Väisäsen mielestä Martiskaisen taide puhuttelee tänään koska se nostaa esille yksilökeskisen ja kollektiivisen sekä väkivallan ja rauhan ristiriidat. 

- Martiskaisen taidetta lävistää rauhan tematiikka. Piruparka vuodelta ´79 ja Rauhantekijä vuodelta ´81 kiinnostavat juuri rauhankulttuurin näkökulmasta.   Työväenluokkaisesta perspektiivistä kiinnostavaa on se, että Martiskainen näki maailmassa ihmisen ahneuden ja kilpailuhenkisyyden kasvun  ja sen vaikutuksen ihmisiin. Tämä näkyy Matiskaisen taiteessa ja siksi se puhuttelee tänään, sanoo Väisänen. 

Punainen soittorinki 

SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen on jo aiemmin koronakriisin alkumetreillä lähettänyt somessa videotervehdyksen  koronakaranteenissa oleville tovereille jaksamisterveiset kotoaan Helsingistä. Väisänen ehdottaa, että nyt tehtäisi “Punainen soittorinki” ja otettaisiin käteen porukalla puhelimet ja soitettaisiin kotona karanteeneissa oleville tovereille ja kysyttäisi kuulumiset ja päivitettäisi samalla ajankohtaista poliittista tilannetta. 

- Punainen soittorinki on tarpeen koska monella vanhemmalla toverilla ei ole somevälineitä kotona. Tänään voisimme keskustella esimerkiksi toisenlaisesta käytöstä HX-hankintamiljardeille, siitä miten hoitajat saadaan nostettua palkkakuopasta, peruspalvelujen merkityksestä ja että ihmisten terveydellä ei pitäisi tehdä bisnestä, listaa Väisänen punaisen puhelinringin aiheiksi.