Rauha on myös ay-liikkeen asia

 

Sotia käyvän ja ihmisoikeusrikoksia tilillään kantavan sotilasliiton jäsenyys ei ole sellaista, jota periaatteistaan tietoinen ay-liike voisi tukea tai pysytellä siitä hiljaa. Koko ay- ja työväenliikkeen periaatteet ovat kulkeneet tiiviisti rauhanliikkeen kanssa rinnakkain. Tämä on valitettavasti unohdettu jo ajat sitten. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan puheet 'työmarkkinoiden turvatakuista' pyrkivät ulottamaan militarismia normalisoivaa kielenkäyttöä yhteiskuntaan, joka on tuomittavaa.

 

 

On irvokasta, että ay-liikkeestä on kuulunut esimerkiksi viime joulukuussa tehtyjä kymmenien miljardien hävittäjähankintoja tukevia puheenvuoroja sillä perusteella, että se toisi Suomeen uusia työpaikkoja. Ylimitoitettu aseistautuminen ja eskalaation lisääminen ei ole työllisyyspolitiikkaa. Vaikka työpaikkoja jokunen tulisikin, on todellakin muistettava millaisia työpaikkoja ne ovat. Tappamiseen ohjaavan militarismin työpaikat ovat kuoleman työpaikkoja. Kun Natoa lobataan vain Venäjän hyökkäyksen pelossa, unohdetaan mihin aseiden käyttö ja sodat johtavat; ihmisten tappamiseen, ympäristön tuhoutumiseen ja väkivaltaan. Ay-liikkeen ei pidä jatkaa höynäytettävänä olemista.

 

Suomen Nato-jäsenyyttä on ajettu muutamassa kuukaudessa huimaa vauhtia eteenpäin pelolla ja ilman mahdollisuutta käydä kunnollista, demokraattista kansalaiskeskustelua. Ääneen ovat julkisuudessa ja isoissa medioissa päässeet lähes yksinomaan vain Natoa kannattavat poliitikot ja asiantuntijoina esittäytyvät. Kansanäänestystä eivät ole päättäjät edes harkinneet.

 

Naton jäsenenä Suomella ei olisi mahdollisuutta toimia aitona rauhanvälittäjänä maailmassa – tämä potentiaali menetetään täysin, kun Suomi liittoutuu läntisen imperialismin kanssa. Suomessa ei olisi Natossa sananvaltaa tai valinnanvaraa vaan olisimme sitoutuneita tukemaan sotilasliiton toimia sekä sen jäsenmaiden sotapolitiikkaa. Turkki on antanut jo tästä ensimakua painostaessaan Suomea luovuttamaan kurdiaktivisteja Turkkiin samalla kun maa käy systemaattista hyökkäyssotaa ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta vaativia kurdeja vastaan.

 

Olisimme Natossa siis vain suurvaltojen välisten kahinoiden pelinappula, vaikka sotilaallisesti liittoutumattomana ja rauhanpolitiikan tiellä voisimme olla kokoamme suurempi. Juuri nyt Eurooppa ja maailma tarvitsee sotilaallisesti liittoutumattomia maita, jotka sanoutuvat irti suurvaltojen imperialistisista toimista, pyrkivät saamaan sotien ja kriisien osapuolia neuvottelupöytiin sekä edistävät rauhanaloitteita kuten YK:n ydinasekieltosopimusta.

 

SKP:n ay-ryhmä vaatii, että ay-liikkeen on oltava rauhan puolella ja vastustettava Suomen liittämistä Natoon. Samalla liitoissa on ryhdyttävä toimimaan työpaikkojen sekä ammattiosastojen ja -yhdistysten rauhantoiminnan uudelleenkäynnistämiseksi ja vahvistamiseksi. On tunnustettava, että rauha on myös ay-liikkeen asia ja Suomen työväkeä kokoavana liikkeenä sen on otettava kantaa ja toimittava nykyistä monipuolisemmin yhteiskunnallisten ja yleismaailmallisten teemojen suhteen.