Radikaalin inklusiivin aika
On sietämätöntä - eikä meille sovi ollenkaan se, että eliitti eduskunnassa - yhtä paljon hallitus kuin näennäinen oikeistopopulistinen oppositiokin, on tehnyt politiikasta kuonatuotetta. Eliitti haastaa riitaa köyhien ja vähäosaisten kanssa vaikka vasemmistopuolueiden pitäisi tapella vääryyttä ja systeemiä vastaan.
Tarvitaan muutos. Tarvitaan kutsuhuuto yhteistyöhön, jolla uudet muutoksen tekijät miehet, naiset ja muun sukupuoliset, proletaarit ja joukkovoimaiset rasismin, fasismin ja kapitalismin vastaiset, nykymenoon tyytymättömät influensserit saadaan koolle, yhteistyöhön ja porukalla töihin paremman tulevaisuuden ja juuriltaan toisenlaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tulevaisuus tehdään.
Politiikan tänään tässä ja nyt pitää olla huomisen näköinen. Politiikan pitää tuoda toivoa ihmisille paremmasta tulevaisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuudesta ja turvasta. Perusturvasta ja rauhasta. Tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Työpaikasta, kodista ja terveydestä.
Korona
Kyllä - Covid-19 – korona, asetti valtapolitiikassakin arvot hetkeksi uusiksi. Hetkeksi leimahti toivon liekki arvojen vaikutuksesta laajemminkin yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, politiikkaan ja sen suunnan muuttumiseen. Pian koronatukipolitiikka kuitenkin paljasti kaiken todellisuuden – yhteiskunnan kilpailulle perustuvat rakenteet ja myös koronatukien rakenteet.
Keskellä koronakriisiä vappupuheissa esitetty SKP:n aloite 1200 euron perusturvasta oli radikaali vaatimus kaikkien perusturvan korottamisesta. Sanna Marinin hallitus ei koronakriisissä puuttunut kuitenkaan ihmisten perusturvaan, vaikka sitähän me kaikki korona karanteeneissa pohdimme. Miten maksaa vuokrat, pankkilainat? Mistä rahat ruokaan? Miten järjestää perusturva?
Kahden kuukauden poikkeuslain toimet purivat hyvin koronaan ja hallitus kantoi siltä osin hyvin, vaikeaa vastuuta. Tavallisen ihmisen tarpeet ja hätä tuntuivat monessa perheessä jäävän valtion rajojen sulkemisen ja bisnes Suomen huolen jalkoihin.
Ehkä radikaaleinta hallituksen koronatoimissa oli se, että hetkellisesti yrittäjille alettiin maksaa työmarkkinatukea. EU tasolla säädettiin uusi koronatukityökalu. Päätettiin historiallisen suuresta 1 800 miljardin euron rahasummasta. Päätettiin ilman minkäänlaista demokraattista kansalaiskeskustelua rahankäytöstä - tuista ja lainoista, elpymisvälineestä vuoteen 2058. Kapitalistit loivat näppärästi - joku sanoisi, markkinadiktatuurille sopivan välineen, joka jakaa tuloja rikkaiden lainoittajien rikastuessa ja köyhien avuntarvitsijoiden velkaantuessa sekä pitää huolen siitä, että, suuret monopolit vahvistavat asemiaan pienten ja paikallisten yritysten tehdessä koronakonkursseja.
Toivon hallitus
Kyllä - monelle keskustan, demarien, RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton muodostama Sanna Marinin hallitus ja näiden puolueiden vaalivoitot eduskuntavaaleissa 2019, on tuonut Sipilän leikkauspolitiikan jälkeen tarvittavaa muutosta ja toivoa. Hyvä niin ja hellät tunteet.
Usko politiikan vasemmistolaisuuteen ei ole ollut selvää laajalle vasemmistolle. Me kommunistit luonnollisesti ajattelemme, että irtaantuminen työläisiä sortavista rakenteista vapauttaisi meidät sellaiseen kehitykseen, jossa me kaikki ihmiset voisimme olla vapaita, kehittää itseämme, yhteiskuntaa ja maailmaa nykyistä paremmaksi paikaksi elää. Sanna Marinin hallitus ei tästä näkökulmasta tietenkään ole koskaan ollut riittävä projekti.
Meidän kommunistien mielestä Sanna Marinin hallitus on sopeutunut liikaa markkinoiden logiikkaan. Luontoa ja ihmisiä sortaville rakenteille hallituksessa ollaan sopeuduttu siinä määrin, ettei itse sortavista rakenteista juuri ole politiikan asiaksi. Vapautuminen normaalista – kapitalismista – luonnon, eläinten ja ihmisten riistosta ei kuulu poliittiseen keskusteluun. Asiamme on häiriö. Häiriöt halutaan yleensä poistaa vaikka demokratioissa ja journalismissa niilläkin pitäisi olla oma paikkansa.
Pahat faktat
Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Työttömyys ja köyhyys on suurimpia ongelmiamme. Erityisesti nuorten on vaikeaa päästä työelämään kiinni kun lomautukset ja karanteenit ovat tänään uusi normaali. EU:n koronasta elpymisen väline on kapitalismin kauniiseen pakettiin pakattu riistotyökalu. Kaduilla toimivat rasistit, fasistit ja natsit odottavat populisteilta ja oikeistolta lähtölaukausta. Taistelu luonnonvaroista uhkaa alkuperäiskansoja ja tuo sotalaivoja Välimerelle. Valkovenäjän presidentin vaalit keskellä Eurooppaa ovat ajautumassa suurvaltapoliittiseksi kysymykseksi.
Tarve
Ajankohtainen poliittinen tilanne meillä Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti vaatii entistä enemmän yhteistyön ja rauhan rakentamisen toimia. Tilanne haastaa ääneen ja kokoamaan yhteisöjen viisaat voimat nostamaan esille uuden toisenlaisen tulevaisuuden rakentamisen mahdollisuuden.
Nyt pitää käynnistää edistyksellisten voimien rekrytointi. Taistelukutsu työhön ja toimiin on esitettävä niin että kuuluu koko kansalaisyhteiskunnassa, meidän puolueen sisällä SKP:ssä, Euroopan vasemmistossa sekä maailman kommunistisissa ja työväen puolueissa.
Globaalisti ihmiskunnan toinen puolisko, näkymättämät naiset on saatava näkyviksi, patriarkaatin valta, kaiken miesolettaminen ja naisten sorto on lopetettava ja aloitettava luokkatietoisen feministinen taistelu.
Kapitalismin logiikan ja eriarvoisuuden purkutalkoisiin on syytä hakea globaalilla ja paikallisella toimeksiannolla uusia tulevaisuuden rakentajia. Tämä taistelu tarvitsee sellaisia uusia aktivisteja, jotka eivät ole menneisyyden vankeja, alistuneet johonkin itse olettamaansa ja luokkaansa vainoavaan kohtaloon, vaan alkavat itse yhteistyössä muiden muutosta haluavien edistyksellisten voimien kanssa suunnitella ja rakentaa parempaa tulevaisuutta koska tulevaisuus tehdään itse.
Markkinarako kommunismille
Kommunismi kiinnostaa vasemmistoa. Tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula kutsuu porukoita Helsingissä keskusteluun jonka otsikko on “Kommunismi kiihottaa”. Vasemmistossa kaikki eivät ole kommunisti -ja historiafobisia. Politiikassa on markkinarakoa kommunismille.
Toisaalta kelpaahan sosialismikin laajalle vasemmistolle kunhan sitä tarkastellaan vain kiinnostavana akateemisena ja filosofisena käsitteenä. Marxilainen todellinen maailman muuttaminen on sitten jo ihan toinen juttu. Tästä on vielä matkaa sellaisen laajan vasemmiston rakentamiseen, jossa kutsutaan voimia kapitalismin kaatamiseen ja suunnittelemaan uutta kansan demokraattista erilaisten edistyksellisten tahojen kanssa yhdessä rakennettavaa sosialismia, joka avaa tietä kohti modernia kommunismia 2000-luvulla.
Eriarvoisuus on kasvanut Suomessa.
Kalevi Sorsa säätiön julkaisemassa raportissa (18.8) eriarvoisuudesta (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020), varoitetaan huono-osaisuuden periytymisestä. Selvitys vahvistaa kliseiseltä kuulostavan hokeman ja ajatuksen siitä, että viime aikoina harjoitettu politiikkaa on johtanut siihen, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta ja erikoistutkija Marja Riihelä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta vahvistavat uudessa tutkimuksessa, että tuloerojen suunta muuttui 1990-luvulla. Väitteeemme, että harjoitettu politiikka on suosinut rikkaita, on totta.
Meille kommunisteille tutkimus on monella tapaa kiinnostava. Löydämme yhteistä esimerkiksi siinä, että tutkimuksessa mukana olleet tutkijat kiristäisivät suurituloisten pääomaveroa. Niin mekin, mutta mitä tekevät vasemmistopuolueet hallituksessa?
Työttömyys ja köyhyys on suurimpia ongelmiamme.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisia pienituloisia oli 11 % väestöstä (2016). Ainoastaan perusturvan varassa elää noin 5 % . Myös kokonaan tulottomien määrä on noussut.
Toivon, että keskustelu työttömyydestä ja köyhyydestä kuumentaisi syksyn kansalaiskeskusteluja ja että se näkysi budjettineuvotteluissa.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät ratkaisuksi talouden tulevaisuuteen kokonaisuutta, joka on kuin uudesta eriarvoistumisesta kertovasta Kalevi Sorsa säätiön raportista suoraan. Virkamiesten suunnitelma vahvistaisi julkista taloutta, mutta köyhdyttäisi samalla kuitenkin niitä, jotka eivät pääse töihin - rikkaat ja keskituloiset rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Ei kai tämä voi olla hallituksen tai ainakaan sen vasemmistolaisten puolueiden tavoite?
Muistiossa ehdotetaan mm. vuorotteluvapaasta luopumista, työttömyysturvan eläkekarttumaa pois, työttömien työssäoloehdon uusintamisen kiristämistä ja työkyvyttömyyseläkkeiden ammatillisesta harkinnasta luopumista.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät myös työttömien omaehtoisen opiskelun ehtojen kiristämistä ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä.
Työttömien osaamisen vahvistaminen on meillä radikaalin vasemmiston piirissä pidetty hyvänä työllisyyspolitiikkana. Erityisesti voimavarjojen ja osaamiseen satsaamista tarvitaan nyt kun töiden löytyminen on vaikeampaa. Hienoa, että Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson onkin julkisuudessa kritisoinut työttömien omaehtoisen opiskelun kiristämisen suunnitelmaa.
Virkamiehet esittävät myös työttömyysturvan enimmäiskeston nykyistä tiukempaa porrastamista. Jo nykyisellään ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee 300 ja 500 päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta.
Näyttää siltä, että virkamiesten suunnittelupöydissä on puhaltanut kovasti oikealta Tämä tilanne tarvitsee kokonaan toisenlaista politikkaa jonka lähtökohtana ei ole työttömyysturvan heikentäminen. Tarvitaan mm. työssäoloehdon lyhentämistä, jotta entistä useampi pääsisi ansiosidonnaiselle ja sitä kautta työttömyysturvan oikeudenmukaisuus kasvaisi.
Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma
Työmarkkinakeskusjärjestöt esittävät Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman (TYÖ2030) jatkamista vuoteen 2030 saakka ja riittävien voimavarojen turvaamista ohjelman toteutukselle ohjelmakauden loppuun asti. SAK:n mukaan ohjelma on tärkeä osa kokonaisuutta, jonka avulla yrityksiä ja työpaikkoja autetaan toipumaan koronakriisistä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat juuri ennen koronaepidemian puhkeamista kehittämisohjelman avulla syntyvän jo muutaman ensimmäisen vuoden aikana kokonaan uusia työtehtäviä 3 000 henkilölle ja työvoiman tarjonnan kasvavan vielä huomattavasti tätä enemmän. Uudet työpaikat syntyvät yrityksiin, jotka kykenevät parantamaan kilpailukykyään, uudistamaan toimintatapojaan ja hyödyntämään siinä uutta teknologiaa.
Erityisesti nuorten on tänään vaikeaa päästä työelämään kiinni kun lomautukset ja karanteenit ovat uusi normaali.
Mitä saisimmekaan aikaan kun työmarkkinajärjestöt alkaisivat edistää vaatimusta kunnallisten alojen ja peruspalvelujen järjestämistä kunnallisina palveluina, joilla ei suomalaisessa yhteiskunnassa käytäisi kauppaa?
EU:n koronasta elpymisen väline - kapitalismin kauniiseen pakettiin pakattu riistotyökalu.
Linjasimme edustajakokouksessa 2019 selkeästi Eurooppa-politiikkaa. Koronakriisi on luonnollisesti muuttanut globaalia analyysiä kriisitoimista. Epidemia on paljastanut julkisten palvelujen merkityksen kriisien tilanteessa.
Vaikka Sipilän hallitus ennätti leikata erikoissairaanhoidon tasosta pystyttiin Suomessa suhteellisen tehokkaasti tarttumaan koronakriisiin juurikin julkisen terveyden hoidon toimiessa. Hoitajat ja terveydenalan henkilökunta ei kuitenkaan saanut samaan aikaan käydyssä työtaistelussa alalle kuuluvaa tasokorotusta. Hoitajat tekevät edelleen työtä palkkakuopassa ja vaatimus kuopasta noususta on ajankohtainen.
Tie ulos nykyisestä EU:n umpikujasta on mahdollista. Voimme päästä ulos ongelmasta kansalaisyhteiskunnan, laajan vasemmiston, radikaalien ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyöllä. Tuhoisat vapaakauppasopimukset on torjuttava, työvoiman riisto ja siirtotyöläisten orjuus on lopetettava, EU-aluetta piinaava talouskuripolitiikka on siirrettävä historiaan, pankki- ja finanssisektorin etuja ajava politiikka sekä hyvinvointipalveluiden alasajo ja yksityistäminen on lopetettava. Yhteisestä, Natoon nojaavasta puolustuksen edistämisestä koko EU:n alueella on siirryttävä rauhanpolitiikkaan. Tarvitaan Euroopan laajuisia toimia ympäristökriisiin reagoimiseksi, riittävän elintason turvaamista jokaiselle ihmiselle, rauhan säilyttämistä koko Euroopan alueella sekä Eurooppaan saapuvien pakolaisten inhimillistä kohtelua ja perusoikeuksien turvaamista.
Eurooppalaisen poliittisen eliitin ratkoessa ennätyssuuria talouspaketteja, elvytysrahastoa, tukija ja lainoja, on luonnollista, että ihmisten hätä tulee ratkaista ensimmäisenä.
EU ja sen kapitalistiset toimintamallit eivät ole ratkaisu vaan ongelma. Tavallisten ihmisten hädän kanssa ovat samalla eurooppalaisella kentällä nyt kilpailemassa erilaiset eurooppalaiset rahanahneet bisnekset ja systeemiin sopeutuminen.
Minusta meidän on tämän ison talous- ja korona keskustelun temmellyksessä hyvä muistaa, että SKP vastustaa Suomen EU-jäsenyyttä, mutta kannattaa Euroopan kansojen välistä tasavertaista yhteistyötä.
Suomen irtautuminen EU:sta voitaisiin aloittaa irtautumalla EU:n talous- ja rahaliitto EMU:sta. Samoin tulee irtaantua EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, jolla EU:sta tehdään sotilasunionia. Ihmisten hädästä ja koronan vastaisesta taistelusta emme voi tai haluakaan irtautua. Sen tekevät taitavat tieteen ja terveydenalojen asiantuntijat.
Natseja - ei mihinkään
Kaduilla toimivat rasistit, fasistit ja natsit odottavat populisteilta ja oikeistolta lähtölaukausta ja elintilaa. Edistykselliset voimat vastustivat natsien mielenosoitusta Turussa 16.8. Unkarissa Työväen puolue järjestää kansainvälisen rasismin ja fasismin vastaisen seminaarin äärioloissa. Meidän toverit ovat olennaisesti mukana tässä rasismin ja fasismin vastaisessa rintamassa täällä Suomessa ja mm Unkarissa.
Kansallismielisyyttä ja rotusortoa vastaan käydään kamppailua myös Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa. Michelle Obama sanoi suoraa ettei Donald Trump ole sopiva presidentti. Presidentiksi pyrkivä demokraatit haastavat istuvan presidentin ohjelmalla joka lopettaa koronakriisin, työpaikkojen luomisella, uudella investointien infralla, ilmaston suojelulla ja palauttamalla terveydenhuollon takaisin kaikille (Obamacare). Itse Jo Biden kuvaa itseään valon liittolaiseksi, joka tuo esiin amerikkalaisten parhaimmat puolet. Maailman rauhaa ajatellen Yhdysvaltojen presidentin valinnalla on iso merkitys. Perinteisesti liberaalin demokratian keulakuva on kuitenkin ollut uusien energiasotien käynnistäjä.
Taistelu luonnonvaroista käännettävä taisteluksi luonnon suojelemiseksi
Taistelu luonnonvaroista uhkaa alkuperäiskansoja ja tuo sotalaivoja Välimerelle. Turkki ja Kreikka kalistelevat sapeleita ja suunnittelevat energiapolitiikkaansa Välimerellä niin, että rauhaa rakastavaa kansaa hirvittää.
Perussa hallitsematon energiapolitiikkaa on tuonut alkuperäiskansoja edustaneen ryhmän napit vastakkain energiayhtiön kanssa. Alkuperäisväestön jäseniä on osallistunut syvällä Amazoniassa, Loretossa sijaitsevan öljy-yhtiön vastaisiin mielenosoituksiin, jotta työt paikallisella öljylähteellä lopetettaisiin. Alkuperäiskansoja edustaneet tahot ovat kertoneet kokevansa, että Peru on laiminlyönyt alkuperäisväestöä koronaviruskriisin keskellä ja öljybisnes tuhoaa alkuperäiskansan maat ja kulttuurin. Suomen YLE:n saamenkieliset uutiset raportoi (17.8.) useista perulaisten mielenosoittajien kuolemista.
Olemme parhaillamme pääkaupunkiseudulla kokoamassa maahanmuuttajien, opiskelijoiden ja aktivistien joukkoliikkeitä yhteiseen keskusteluun ympäristökriisistä ja kansalaisoikeuksista. Brasilian, Perun, Chilen ja Suomen ympäristöpolitiikkaa ja kansalaisoikeudet sekä alkuperäiskansojen taistelu tulevat olemaan tämän yhteistyön vastavirtaista voimaa ja sisältöä.
Valkovenäjän presidentin vaalit keskellä Eurooppaa ovat ajautumassa suurvaltapoliittiseksi kysymykseksi.
Alexandr Lukašenko voitti Valkovenäjän presidentinvaalit 9.8. Siinä missä Ukraina ja Venäjä yksityistivät julkista sektoria ja tuotantolaitoksia Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, on Valkovenäjällä poikkeuksellisesti kehitetty valtion omistamia julkisia palveluja.
Suomen Valkovenäjän suurlähettiläs Christer Michelsson kuvaili Valkovenäjän muista suurista slaavitasavalloista kuten Venäjä ja Ukraina poikkeavaa linjaa, YLE:n A-studiossa (18.8) tavallisia kansalaisia ajatellen positiivisena kehityksenä, jolla on pystytty pitämään tavallisten ihmisten elintaso kohtuullisena.
Länsimedia, Washington ja Bryssel puhuvat samasta suusta vaalien vilpillisyydestä. Se ettei vaaleihin päästetty ulkopuolisia tarkkailijoita korostaa luonnollisesti epäilyjä epärehellisistä vaaleista.
Valkovenäjää koskevat mustamaalaus kampanjat tulevat kaukaa menneisyydestä. Lukašenkoa kuvataan aina "viimeiseksi Euroopan diktaattoriksi ", huolimatta hänen ylläpitämästään kansan tuesta ja vaalituloksista .
Pohjois-Amerikan ja Euroopan pakkomielle Valkovenäjän kategorisesta kritiikistä johtunee Valkovenäjän suhteesta yksityiseen ja julkiseen. Maa on säilyttänyt paljon Neuvostoliiton käytäntöjä mm. julkiset terveys- ja koulupalvelut. Riittävä syy mustamaalaamiseen.
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten uusliberalistiset suunnitelmat ja imperialistiset tavoitteet eivät ole meille uusia. Sanktiot ja länsimaiden hallitusten painostukset juontavat juurensa vähintään George Bushin presidenttivuosiin. Yhdysvaltojen operoimat väkivaltaiset hallitusten vaihdot; Georgiassa, Ukrainassa, Kirgisiassa, Moldovassa, Kazakstanissa ja muissa entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa kertovat omaa liberaalin demokratian kehitystä.
Valkovenäjällä on varmasti paljon kehitettävää kansalaisten osallistuvan demokratian kanssa. Aleksanteri Instituutin johtaja Markku Kangaspuron mukaan Valkovenäjällä oppositio on pidetty hiljaisena väkivallalla. (A-Studio 18.8) Valkovenäjän kriisillä on selvästi tekemistä vapauden ja demokratia kanssa sekä myös erilaisten yhteiskunnallisten mallien vastakkain asettelun sekä Lännen uusliberalismin ja Valkovenäläisen valtion omistamisen politiikan kanssa.
Valkovenäjän vasemmistopuolue Reilu Maailma (Fair World) joka on Euroopan vasemmiston jäsenpuolue katsoo, että presidentin vaaleissa rikottiin lakia, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien perussääntöä, eivätkä tulokset vastaa Valkovenäjän kansalaisten todellista tahtoa.
Puolue tukee rauhanomaisia mielenosoituksia ja kehottaa kaikkia Valkovenäjän kansalaisia puolustamaan perustuslaillisia oikeuksiaan ja solidaarisuuttaan niiden kanssa, jotka ovat kärsineet nykyisen hallituksen mielivallasta. Puolue vaatii kaikkia valtion elimiä ja virkamiehiä toteuttamaan kattavat toimenpiteet väkivallan lopettamiseksi kansalaisia vastaan. Puolue kehottaa nykyisiä viranomaisia järjestämään välittömästi vuoropuhelun kaikkien poliittisten voimien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa uusien presidentinvaalien pitämiseksi lähitulevaisuudessa sellaisten sääntöjen mukaisesti, jotka takaavat vapaan, oikeudenmukaisen ja avoimen vaaliprosessin. Puolueen mukaan tämä on ainoa sivistynyt tapa päästä pois nykyisestä poliittisesta kriisistä ja vaihtoehto sisällissodalle.
Valkovenäjän vasemmistopuolue kehottaa arvovaltaisia kansainvälisiä instituutioita, YK: n turvallisuusneuvostoa mukaan lukien, ryhtymään kattaviin toimenpiteisiin edistääkseen Valkovenäjän tilanteen rauhanomaista ratkaisemista.
Väitän, että Yhdysvallat toimii kriisin taustalla koska se voi ja koska sillä on alueellisia tavoitteita. Yhdysvaltain johtamalla liikkeellä on useita tavoitteita: rikkoa Moskovan ja Minskin välinen poliittinen liitto, sabotoida Venäjän historiallisia siteitä entisiin Neuvostoliiton osiin, suora poliittinen vaikuttaminen Minskissä, estää Kiinan Belt and Road hanke ja siitä seuraava kaupallinen kehitys Kiinan ja Euroopan välillä.
Minusta Euroopan unionin, Yhdysvaltojen tai Venäjän ei pidä ryhtyä osapuoleksi Valkovenäjän kriisissä. EU:n julistus ettei se tunnusta presidentinvaalien tulosta on vaarallinen kortti tulenarassa pelissä. Valkovenäjää pitää ja voi kritisoida sen demokratiakehityksestä samalla kun sen poikkeuksellista valtionjohtoista omistuspolitiikkaa voidaan pitää edistyksellisenä.
Euroopan unionin on työskenneltävä sellaisen uuden yhteistyöympäristön luomiseksi Itä-Eurooppaan, jossa suunnitelmat hallitusten kaatamiseksi eivät ole asialistalla.
Tuomitsen ulkomaisen väliintulon Valkovenäjän sisäisiin asioihin. Haluan ilmaista solidaarisuuteni Valkovenäjän kommunisteille, vasemmistolle ja koko kansalle. Valkovenäjä voi ja sen pitääkin järjestäytyä oman etunsa pohjalta itsenäiseen taisteluun, torjua ulkomaiset interventiot ja vastata niihin vaatimuksiin, joita tänään arjessa Valkovenäjällä kohdataan. Näin voidaan valmistaa uutta kulttuurista kehitystä, osallistuvaa demokratiaa, tasa-arvoa, rauhaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä avata tietä sosialismille, joka on luonnon ja ihmisten kannalta positiivinen vaihtoehto ja ratkaisu kapitalistisen kehityspolun umpikujaan.
Tulevaisuuden tekijät
Puheeni alussa väitin, että nykymenoon tarvitaan muutos. Peratessani ajankohtaista poliittista tilannetta olen entistä vakuuttuneempi siitä, että nyt tarvitaan todellakin tuo kutsuhuuto, jolla uudet muutoksen tekijät saadaan koolle, yhteistyöhön ja töihin paremman tulevaisuuden rakentamiseen.
Tämä on kommunistista puoluetta laajempi pluralistinen taistelukutsu ja hälytys kansalaisyhteiskunnan eri toimijoille osallistua toisenlaisen, kapitalismin, militarismin ja ihmisvihamielisen politiikan vastatoimiin.
Meillä kommunisteilla tässä luokkataistelussa on oma tehtävämme koota joukkoja, kasvattaa tietoisuutta ja avata tietä sosialismille.
Politiikan tänään tässä ja nyt pitää tuoda toivoa ihmisille paremmasta tulevaisuudesta, vaikuttamisen mahdollisuudesta ja turvasta.
Freire inspiroi
Brasilialainen kasvatusfilosofi Paulo Freire (1921–1997, pääteos Sorrettujen pedagogiikka (1968).) innostaa meitä kommunisteja ja kaikkia, jotka haluavat edistää ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuutta vaikuttaa omaan ympäristöön ja elämään. Marxia brasilialaisittain puhuvasta Freirestä ovat kiinnostuneet ne, jotka suunnittelevat tulevaisuutta. Freire inspiroi sorronvastaisella toimintapuheellaan.
Freire omisti elämänsä sekä teoreettisille, että käytännöllisille kasvatuksellisille kamppailuille eriarvoisuutta, epäoikeudenmukaisuutta, hyväksikäyttöä ja sortoa vastaan.
Tutkija, yhteiskuntatieteilijä ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori, Sanna Ryynänen kirjoittaa Voima lehdessä 2000-luvun Freirevainosta (VOIMA 12.2.2019)
Freire nousi laajempaan julkisuuteen taas kerran ja nyt oikeistolaisen Jair Bolsonaron vaalikampanjan myötä. Bolsonaro on uhannut puhdistaa Brasilian koulutusjärjestelmän – ja koko Brasilian – ”Freiren ideologiasta”. Puhdistuksesta puhuessaan hän on käyttänyt verbiä expurgar, joka tarkoittaa hävittämistä ja poispyyhkimistä.
Brasiliassa vuodesta 2004 on toiminut oikeistolainen Escola sem partido (Koulu ilman puoluetta) -liike, joka on kohdistanut hyökkäyksiään kaikkea Brasilian koulutusjärjestelmän vasemmistolaiseksi tulkitsemaansa ajattelua ja toimintaa vastaan.
Tutkija Ryynänen uskoo, että Freiren perintö on vahva, eikä Bolsonaro esikuntineen onnistu sitä tappamaan. Brasilian nykypolitiikan oikeistovoimien ihmisvihamielisyys, alkuperäiskansojen, sukupuoli ja seksuaalivähemmistöjen maalittaminen ja avoin viha sekä konkreettisesti ympäristön tuhoaminen on hankaloittanut ja lisännyt merkittävästi työläisiin kohdistunutta riistoa.
Brasilian poliittinen tilanne haastaa tänään edistyksellisiä voimia kansainväliseen solidaarisuuteen ja ymmärtämään, että se mitä vastaan Brasiliassa nyt hyökättyään tapahtuu usein myös täällä meillä Suomessa.
Meille kommunisteille on varsin tuttua nykyhallituksenkin toimet, joilla iso bisnes saa tukea ympäristöpoliittisin perustein. Meidän tehtävä onkin paljastaa vihreä imperialismi ja kysyä kuinka samat bisneksen pyörittäjät, jotka ovat aikaansaaneet ympäristökriisin voisivat olla uskottavia saman kriisin ratkaisijoita.
Brasilian uusliberaali poliittinen eliitti “presidentti” Bolsonaron johdolla harjoittaa alkuperäiskansoja riistävää sademetsäpolitiikkaa. Bolsonaro vähät välittää ilmastonmuutoksen torjumisen kansainvälisistä tavoitteista tai hiilinielujen optimista. Ympäristö ja metsäpolitiikassa meille suomalaisilla aktivisteilla, brasilialaisilla ja globaalisti kaikilla äiti maan puolesta taistelevilla on paljon yhteistä.
Meillä Suomessakin keskustapuolue on torpannut aina eteenpäin liikahtaneet keskustelut saamelaisten oikeudesta omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan. Väitän, että Keskusta, joka on nykyisenkin hallituksen ytimessä ei tule mahdollistamaan pohjoisen alkuperäiskansojen oikeuksia eikä nykymuotoisena keskustapuolueena vahvistamaan ILO 169 sopimuksen ratifioimista. Tämä jos mikä on asia, joka yhdistää suomalaiset, brasilialaiset ja kansainvälisen luokkataistelun. Sietämätön tilanne vaatii nyt kansainvälisen yhteisön hereillä oloa.
Radikaalien tehtävä
Freire kertoo kirjoittaneensa sorrettujen pedagogiikan radikaaleille. Nyt kannattaa siis kuunnella. Toisaalta tämä saattaa ärsyttää osaa meistä koska Freiere kertoo, että juurikin nämä radikaalit kohtaavat vastustusta niin oikealta kuin vasemmalta.
Freire kuvaa edistyksellisten radikaalien toimijoiden vastustajia ahdasmielisiksi. Freieren mukaan fanaattisuuden lietsoma radikaalisuus on aina kuohitsevaa mutta kriittisen hengen innoittama radikaalisuus on puolestaan aina luovaa.
Freire konkretisoi, että ahdasmielisyys luo myyttejä ja on siksi vieraannuttavaa, kun taas radikaalisuus kutsuu ottamaan syvemmin vastuuta valitusta asenteesta ja siten yhä enemmän sitoutumaan pyrkimykseen muuttaa konkreettista, objektiivista todellisuutta - maailmaa.
Freire kuvaa radikaalien vastavoimia ahdasmielisinä oikeistolaisina ja ahdasmielisinä vasemmistolaisina voimina, jotka ovat historian ja nykyhetken uhreja.
Ahdasmielisen oikeistolaisen näkökulmasta “nykyhetki” kiinnitettynä menneisyyteen on annettu ja muuttumaton. Vastaavasti Freiren mukaan nurkkakuntaiselle vasemmistolaiselle “huominen” on päätetty jo edeltä käsin - säälimättömästi ennalta määrätty.
Tarkoittaako Freire tällä sitä, kun me aina toistamme puoluetyön mahdottomuutta - koska kommunisteja marginalisoidaan, meidän uutisia jätetään julkaisematta, meitä ja meidän juttuja sensuroidaan ja koko kommunismista tai sen ehdokkaista puhumisestakin vaietaan? Eihän valittaminen voi olla Freiren ahdasmielisyyttä ja estää vallankumouksen toteutumista?
Molemmat radikaalien vastavoimat niin oikealta kuin vasemmalta pitävät kaikkea “omasta” totuudesta poikkeavaa valheena ja vastavoimat taistelevat tätä uhkaa ja vääräoppineisuutta vastaan. Siinä missä oikeistolle nykyhetki on riittävää ja se on siihen sopeutunut ei vasemmisto pääse irti huonon kohtalonsa ajatuksesta.
Miten radikaalit sitten eroavat nurkkakuntaisista ja ahdasmielisistä? Freire vastaa tähän heti sorrettujen pedagogian alkumetreillä. Maailman muuttamisen tehtävä on radikaalien tehtävä, koska ahdasmieliset eivät voi sitä toteuttaa. Radikaalit eivät pelkää kohdata, kuunnella ja nähdä paljastettua maailmaa. Radikaali ei pelkää kohdata ihmisiä tai ryhtyä dialogiin heidän kanssaan. Radikaali ei kuvittele omistavansa historiaa tai ihmisiä tai olevansa sorrettujen vapahtaja. Sen sijaan freireläinen radikaali taistelee sorrettujen kanssa paremman tulevaisuuden puolesta.
Oikeiston ja vasemmiston ahdasmielisten totuudet eivät riitä radikaaleille ajatukseksi tai toimintasuunnitelmaksi. Historian totuudet tulevaisuudesta eivät riitä niille, jotka taistelevat rakentaakseen itse oman ja yhteisönsä tulevaisuuden ja hyväksyvät tämän taistelun vaatimat riskit. Se ei riitä myöskään niille, jotka rinta rinnan taistellen oppivat, miten tulevaisuus rakennetaan. Keskeistä on ymmärtää, että tulevaisuus rakennetaan. Tulevaisuus ei ole jotain, minkä ihmiset vastaanottavat vaan Freiren mukaan ihmiset luovat tulevaisuuden.
Me kommunistit luomme paremman tulevaisuuden, rakennamme sosialismin ja kommunismin yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa.
Freiren mielestä vasta sitten kun sorretut näkevät sortajien juonet ja osallistuvat vapautuksen puolesta käytävään järjestäytyneeseen taistelun voivat sorretut alkaa uskoa itseensä. Toverit alkavat siirtyä uhreista toimijoiksi ja oman tulevaisuutensa tekijöiksi. Kysymyksessä on valtava toimintakulttuurin muutos. Kuulostaako toverit tutulta?
Meillä puolueessa sama kehitys on mahdollista. Silloin kun siirrymme Freiren kuvaamasta taantumuksellisesta tilanteesta ja kohtalo-uskostamme - ahdasmielisyydestämme, kohti tiedostavaa dialogia jolla on yhteys merkitykselliseen toimintaan, alamme muuttaa maailmaa, olemme dialogin väline, vallankumouksellisia ja rakennamme luokkamme tulevaisuutta aikaisemman itsetarkoituksellisen aktivismin ja nojatuolivallankumouksellisuuden sijaan.
Olen Freiren kanssa niin samaa mieltä siitä, että sorrettujen vakuuttuminen siitä, että heidän on itse taisteltava vapautuksensa puolesta, ei ole vallankumousjohdon antama lahja vaan heidän oman tiedostamisensa tulosta.
Me kommunistit
Meille kommunisteille ei sovi, että vasemmistolainen hallitus sitoutuu HX-hävittäjähankkeella historiallisesti toisen maailman sodan jälkeen suurimpiin puolustusmenoihin. Emme pidä tallaista militarisoitumista oikeana suuntana. Meille tällaiset toimet kertovat politiikasta, jolla laaja vasemmisto luopuu juuri siitä miksi se on olemassa – vasemmistolaisesta politiikasta, jolla taistellaan siitä etteivät työmiehet ja työnaiset joudu tykinruuaksi, ettei naapurista rakenneta vihollista ja ettei globaali kehitys ota askelia kohti militarismia ja sotia. Hyvä, että suomalainen rauhanliike on äänekäs ja kerää allekirjoituksia HX-hävittäjähanketta vastaan ja avaa keskustelua maailmasta ilman sotia.
Meille kommunisteille ei sovi, että ympäristökriisin aiheuttajat, ahnaat kapitalistit, suuryritykset ja globaali bisnes asetetaan ratkaisemaan ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä. Emme pidä tällaista kehitystä - viherpesua, sademetsien polttamista, luonnon raiskaamista kaivosbisneksellä ja alkuperäiskansojen oikeuksien polkemista oikeana suuntana. Meille tällaiset toimet kertovat politiikasta, jolla vihreät ja laaja vasemmisto luopuu juuri siitä miksi se on olemassa - edistyksellisestä politiikasta, jolla on taisteltu siitä, että pelastetaan meidän yksi ja ainoa maapallo ja asetetaan luonnon, eläinten ja ihmisten tarpeet ja oikeudet talouden edelle. Hyvä että ympäristöliikkeen erilaiset toimijat pitävät meteliä oman terveytensäkin uhalla, tuovat tiedon kriisistä keskelle ajankohtaisia uutisia ja valtapolitiikkaan.
Meille kommunisteille ei sovi, että työllisyyttä suunnitellaan edistettäväksi lisäämällä kuntien ostopalveluita, työuria pidentämällä tai työn hintaa halpuuttamalla. Emme pidä tällaisia sovittelutoimia oikean suuntaisina. Meille tällaiset toimet kertovat politiikasta, jolla laaja vasemmisto luopuu juuri siitä miksi se on olemassa – vasemmistolaisesta politiikasta, jolla taistellaan kaikkein heikoimmassa olevien, köyhien puolesta ja työläisten oikeuksista. Hyvä, että radikaalit ja kommunistit kokoavat nyt joukkoja, keräävät kannattajakortteja, vievät puolueen rekisteriin, keräävät kuntavaaleihin listoja ja ehdokkaita koska todellakin nyt tarvitaan työläisen perspektiiviä, kunnallisia lähipalveluita ja politiikan suunnan muutos.