Kielikysymys saamelaisoikeuksien kärjessä

Yleinen kieli-ilmapiiri on koventunut ja suhtautuminen eri kieliä puhuviin on muuttunut huonompaan suuntaan. Näin todetaan hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön toteutumisesta. Oikeusministeriön tilaaman Saamebarometri-selvityksen mukaan valtion ja kuntien työntekijöiden joukossa esiintyy yhtäältä tietämättömyyttä, välinpitämättömyyttä ja jopa kielteistä suhtautumista saa-melaisten kielellisiä oikeuksia kohtaan.  

- On selvää, että ylenen asenne, kieli-ilmapiiri ja kielteiset asenteet vaikuttavat siihen, uskaltaako ihminen käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisten kanssa. Sanna Marinin hallituksen tulee ottaa vakavasti kieli-ilmapiiri ja tarttua saamelaisten kielikysymykseen, jossa ilmapiiri on tärkeän asian jäävuoren huippu.  Yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa hallituksen pitää lisätä tietoisuutta saamelaisten kielellisistä oikeuksista ja valvoa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumista, vaatii SKP:n puheenjohtaja JP (JUha-Pekka) Väisänen Saamelaisten kansallispäivän aattona SKP:n toimistolla Helsingin Malmilla. 

Saamenkielinen opetus retuperällä 

Yli 60 % saamelaisista ja noin 70 % alle 18-vuotiaista saamelaislapsista ja -nuorista asuu jo saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella, missä opetuksen järjestäminen on ollut lähes mahdotonta.  

Etäopetuksen kehittäminen saamelaisasuinalueiden ulkopuolella on tärkeää, koska saamelaisia asuu Suomessa noin 230 kunnan alueella, minkä takia useimmilla kouluilla ei halutessaankaan ole mahdollisuutta saamen kielen lähiopetuksen tai saamenkielisen lähiopetuksen järjestämiseen.  

Saamelaiskäräjät vaativat (15.1.2020) valtion tasolla, että saamenkielistä opetusta järjestettäisiin myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja että tätä varten myönnettäisi pysyvää rahoitusta kielipesille ja aikuiskoulutukselle. 

- On hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on joulukuussa 2019 ilmoittanut asettavansa saamelaisopetusta valtakunnallisena kokonaisuutena käsittelevän kehittämistyöryhmän, jota Saamelaiskäräjät on esittänyt. Tälle työlle on nyt kiireellistä saada konkretiaa.  Ministeriö on myös ilmoittanut, että se on valmis jatkamaan saamen kielten etäopetushankkeen rahoitusta vuoden 2021 loppuun saakka, mikä antaa edellytyksiä entistä paremmalle kielipolitiikalle, sanoo SKP:n Väisänen. 

Kotiseutualueen kuntien ulkopuolisilla koulutuksen järjestäjillä ei edelleenkään ole velvoitetta edes saamen kielten opetuksen järjestämiseen. Lisäksi niiltä puuttuu tämän opetuksen järjestämisen mahdollistava kannustava rahoitus, jollainen on voimassa saa-melaisten kotiseutualueen kunnille. 

Perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävällä saamen kielen opetuksella, jota kotiseutualueen kuntien ulkopuolella järjestetään, ei ole oikean oppiaineen asemaa eikä oppilas saa siitä muiden oppiaineiden arvioinnin kaltaista merkintää todistukseen. Saamelaiskäräjien mukaan opetuksen sisällöllinen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen ei ole ollut mahdollista, koska täydentävän opetuksen rahoituksesta annettu asetus ei mahdollista kokoaikaisten ja pysyvien saamenkielisten opettajanvirkojen perustamista.  

Tätä nykyä kotiseutualueen ulkopuolella annetaan pohjoissaamen kielen perusopetusta täydentävää lähiopetusta Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Laukaassa, Tampereella, Oulussa, Rovaniemellä ja Kittilässä. 

- Työtä on paljon. Saamenkielistä koulutusta, opetusta, varahaiskasvatusta, saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa on kehitettävä. On turvattava saamenkielisen oppimateriaalin saatavuus, edistettävä saamen kielten, saamelaisten historiaa ja kulttuurin tunnettavuutta on edistettävä erityisesti kouluopetuksessa. On vahvistettava pohjoismaista kouluyhteistyötä saamelaisopetuksessa ja turvattava saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstö saatavuus, listaa Väisänen. 

Kielipesät kieli- ja kulttuurioikeuksien ytimessä 

Kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pysyvän rahoituksen ja lainsäädännöllisen aseman puuttuminen ovat johtaneet tilanteeseen, ettei saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa pystytä laajentamaan ja nykyinen järjestämismalli luo haasteita, koska se perustuu kuntien ja kaupunkien myötämielisyyteen järjestää toiminta tai yhdistysten vapaaehtoisuuteen.  

- Kielipesätoimintaa on ehkä yksi tehokkaimmista tavoista elvyttää kieltä ja sen kautta toteuttaa käytännössä saamelaisille perustuslaissa turvattu oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Kulttuuri- ja kielipesien järjestämisessä on kyse saamelaisten kollektiivisesta perusoikeudesta kansana säilyttää, ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Nykyistä käytäntöä ja lakia on muutettava koska kielipesätoiminta on varhaiskasvatuksen säännöksien ja rahoitusjärjestelmän ulkopuolella. Kielipesätoiminta pitää kirjata lakiin, sille pitää resursoida määrärahat ja sitä kautta konkretisoitava yksi askel perustuslaillisessa tavoitteessa saamelaisten oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin, sanoo SKP:n Väisänen 

Tarvitaan toimivat lähipalvelut 

Hiljattain uudelleen käynnistetty Sote-uudistus asettaa haasteen myös saamelaisten alkuperäiskansa-aseman, kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumiselle. Porvaripolitiikka linjaa kuitenkin sote-uudistukselle säästöpaineita. Miten estetään saamenkielisten palveluiden heikkenemiseen vielä entisestään? 

- Meille kommunisteille tässä ei ole mitään epäselvää. Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen avainkysymyksiä tulee lähestyä kuten kaikilla peruspalvelujen tarpeesta mutta myös saamelaisten omista kielellisistä ja kulttuurisista lähtökohdista. Me kaikki tarvitsemme toimivat ja laadukkaat lähipalvelut.  On siirryttävä ihmisten terveydellä tehtävän bisneksen sijaan palvelujen kehittämiseen kunnallisesti tuotettuna ja järjestettyinä lähipalveluina.  Näissä kuntalaisten itsensä omistamissa ja hallinnoimissa organisaatioissa tulee erikseen varmistaa saamelaisväestön kieleen, kulttuuriin ja palvelutarpeisiin liittyvä osaaminen. Ilman tätä osaamista ei voida tarjota saamelaisväestölle asiakaslähtöisiä, tarpeenmukaisia ja laadukkaita palveluita. Saamenkielisen henkilöstön saatavuuteen on panostettava lisäämällä saamenkielisen väestön kouluttautumismahdollisuuksia saamelaisten kotiseutualueella sekä järjestämällä aktiivisesti eritasoista kieli- ja kulttuurikoulutusta, sanoo SKP:n Väisänen 

Saamelaisten kansallispäivää vietetään aina 6. helmikuuta, jolloin vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Yhteistyöstä päätettiin Norjan Trondheimin saamelaiskokouksessa, joka oli ensimmäinen laatuaan. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaan syntyneen tuohon aikaan. 

*Euroopan vasemmiston (EV) viides edustajakokous Berliinissä hyväksyi Suomen kommunistisen puolueen (SKP) aloitteen alkuperäiskansojen oikeuksista ja ILO 169 ratifioimisesta. 

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 143 jäsenvaltion tuella vuonna 2007.  Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut sen toimeenpanoon. Suomi ei kuitenkaan ole ratifioinut maailman työjärjestön ILO:n yleissopimusta numero 169, joka edellyttää osapuolivaltioilta erityistoimia alkuperäiskansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, kulttuurien ja ympäristön suojelemiseksi. 

- On erittäin tärkeää, että Euroopan vasemmisto tukee jäsenpuolueidensa kampanjoita, jotka tähtäävät siihen, että Suomen hallitus hyväksyy saamelaisia koskettavan ILO 169 sopimuksen. Venäjällä, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa asuvilla saamelaisilla on oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja maahan kuten ILO 169 sopimuksessa määritellään, sanoo SKP:n Väisänen