Irti asevarustelun velkakierteestä
Hävittäjähankintaan on päätetty käyttää 10 miljardia euroa. Samalla on sitouduttu koneiden kymmenien miljardien eurojen käyttö- ja ylläpitokustannuksiin niiden käyttöajaksi ja osa hävittäjähanketta koskevista asiakirjoista on salattu. Raha palaa ja ilmastonmuutos unohdetaan myös ilmavoimien aloittamassa monitoimihävittäjäehdokkaiden testauksessa Suomen ilmatilassa.
Lähinnä hyökkäyskäyttöön soveltuvien rynnäkköhävittäjien hankinta heikentää paitsi kaikkien lähialueidemme, myös suomalaisten omaa turvallisuutta. Turvallisuuden kohentaminen on mahdollista vain alentamalla aseistuksen, etenkin hyökkäysaseistuksen määrää lähialueillamme.
Useiden, ellei kaikkien hävittäjäkandidaattien ongelmana on niiden vahva riippuvuus vieraista valtioista. Se on jyrkässä ristiriidassa itsenäiseen puolustukseen pohjautuvan turvallisuuspolitiikan kanssa. Muista valtioista riippumattoman ilmatorjunnan vahvistamiseen ei tällaista ongelmaa liittyisi, ja sen kustannukset olisivat kertaluokkaa pienemmät kuin hävittäjien hankinta.
Suomen viime syksynä tekemä neljän suuren sotalaivan ostopäätös kasvattaa Suomen asemenoja 1,3 miljardia ja tämän lisäksi osallistuminen lukuisiin sotaharjoituksiin kasvattaa Suomen valtion puolustusvoimien budjettia.
Päättäjien huoli maamme talousahdingosta ei koske asehankintoja, joita voidaan huoletta rahoittaa velkarahalla. 90-luvun laman ja Hornet-hankinnan kokemus osoitti, että päinvastaisista puheista huolimatta osa hävittäjien kustannuksista otettiin suoraan yhteiskunnan köyhimmiltä. Vaikea taloustilanne on edelleen painavana perusteena niukkuuden jakamiselle päätettäessä kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta, arvioi SKP:n keskuskomitea.
SKP vaatii järjettömän kalliista hävittäjähankkeesta luopumista ja Suomen irtisanoutumista Nato-ohjelmista. Suomen on luovuttava Nato-yhteensopivuuden tavoittelusta, irtaannuttava kahden tai useamman valtion kanssa sovituista sotilaallisista sopimuksista ja palattava liittoutumattomuuteen. Asevarustelusta vapautuvat varat tulee käyttää esimerkiksi rauhanponnisteluihin, kansalaisten hyvinvointiin, koulutukseen ja sosiaaliturvan parantamiseen.
