Home >> Artikkelit >> Elvytystä kapitalismi  ja korona edellä 

Elvytystä kapitalismi  ja korona edellä 

17.09.2020 - 14:30
  • SKP:n puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen
Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen rakennustelineillä

Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen pitää hyvänä, että hallituksen keskiviikkona esitelty talousarvio ei jatka aikaisempien hallitusten  kurjistamispolitiikkaa.  

- Sanna Marinin hallituksen muutokset politiikan suunnassa ovat vähäisiä. Yksityistämistoimien sijaan tarvitaan uudenlaista edistyksellistä budjettia ja politiikan suunnanmuutosta niin, että kaikkien kuntalaisten tarvitsemia peruspalveluja aletaan tuottaa kunnallisesti - että omistamme, päätämme ja tuotamme itse omat perustapalvelumme. Osallistuvaa demokratiaa pitää kehittää niin, että palvelut kohdistuvat oikeudenmukaisesti kaikille eikä varallisuuden mukaan. Työelämässä työn pitää alkaa luoda hyvinvointia, työtä pitää myös jakaa ja alkaa tehdä kuuden tunnin työpäivissä niillä aloilla joilla se on luontevaa. Ympäristökriisin aiheuttajat, suurpääoma ja bisnes ei mitenkään voi olla se taho ja toimija, jota nyt pitäisi budjettitoimin tukea. On paljastettava vihreä imperialismi ja otettava koko planeettaa pelastavia askelia kohti sosialismia. On sietämätöntä, että nämä meille kommunisteille ja monelle kansalaisyhteiskunnan toimijalle, radikaalille ympäristöliikkeelle ja suomalaiselle rauhanliikkeelle  tärkeät suuremmat linjaukset eivät näy eivätkä toteudu Sanna Marinin hallituksen budjetissa,  kritisoi Suomen kommunistisen puolueen (SKP) puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen 

Väisänen kritisoi Sanna Marinin hallituksen budjettia vasemmistolaisten rakenneuudistusten puutteesta ja militarismista koska budjetti edistää HX-hävittäjähanketta. 

- Siinä missä ei pi odottaa että strutsi alkaisi lentää ei kai pitäisi odottaa sitäkään että Sanna Marinin hallitus olisi muuttanut nyt päätetyllä budjetilla politiikan suuntaa ja luonut kuntasektorille uusia työpaikkoja peruspalveluihin, lopettanut kaiken kaupallistamisen ja yksityistämisen.  Parlamentaarinen vasemmisto ja vihreät ovat äänestäjilleen luvanneet muutosta sekä ihmisten perusturvaan että ympäristökriisin hoitoon. Budjetti ei vastaa vihervasemmistolaisen kuplan oikeutettuihin odotuksiin vaan näyttää, että taloudellisissa ratkaisuissa ollaan maltillisia ja hyväksytään entiseen tapaan markkinatalouden logiikat. Ei nouse ilmaan tämä vasemmistolainen strutsi, sanoo Väisänen. 

Sanna Marinin hallitus on kolmipäiväisessä budjettiriihessä  sopinut paljosta. Budjetissa linjataan uusista työllisyystoimista ja energiaverotuksen muutoksista. Talousarvion mukaan Suomi ottaa ensi vuonna 10,8 miljardia euroa lisää velkaa.  Kunnat saavat lisätukia koronaviruksen aiheuttaman kriisin kustannuksiin ja hoitoon. Vuonna 2021 valtionosuuksiin on luvattu kertaluonteinen 300 miljoona korotus. Yhteisöveron jakoperusteita korotetaan määräaikaisesti, ja syksyn lisätalousarviossa annetaan kunnille 400 miljoonan ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi hallitus osoittaa kolmen vuoden jaksolle 450 miljoonaa euroa hoitovelan paikkaamiseen. 

- Hallituksen kunnille tarjoavat toimet ovat edelleen riittämättömät. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen sote-menot ovat useita miljardeja jäljessä. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan lisärahoitusta myös palvelumaksujen ja omavastuuosuuksien alentamiseen sekä terveyskeskusmaksujen poistamiseen. Jos jatkossa otetaan käyttöön maakuntavero, sen pitää olla progressiivinen ja koskea myös pääomatuloja, sanoo Väisänen. 

Koronakriisi ja muut ihmisten tarpeet 

Sanna Marinin hallituksen talousarviossa on varattu  1,4 miljardia euroa koronavirustestaukseen ja testauskapasiteettia on määrä  kasvattaa. Koronakustannuksiksi budjetissa ennakoidaan ensi vuodelle yhteensä neljä miljardia euroa. 

Tupakkaan ja alkoholiin tehdään molempiin 50 miljoonan euron veronkorotus. Ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkastus. Veikkausvoittovarojen vähenemisestä syntyvä aukko korvataan budjetissa täysimääräisesti muun muassa arpajaisveron alentamisen avulla. Arpajaislakia ollaan uudistamassa.  

Hallitus haluaa käyttää 70 miljoonaa euroa varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Tämän arvioidaan lisäävän työllisyyttä jonkin verran, koska se kasvattaa työnteon kannattavuutta lapsiperheissä.  

Pakolaiskiintiötä ehdotetaan nostettavaksi 200 henkilöllä 1 050 henkilöön. 

Työmarkkinajärjestöt voivat nyt aloittaa neuvottelut eläkeputkesta, mikäli ne eivät tästä selviä tekee päätökset hallitus. Budjetti velvoittaa karenssin uhalla  työttömät hakemaan tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa. Yrityksille kohdennetun palkkatuen määrää tullaan korottamaan ja tukijaksojen kestoja yhtenäistämään 

Vihervasemmistolaisen hallituksen budjetissa lämmityspolttoaineiden verotus kiristyy 105 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta. Myös turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohti. Turpeen verotus kiristyy lisää, jos päästöoikeuksien hinnat ovat liian matalalla, mutta turve on näiden toimienkin jälkeen edelleen verotukseltaan edullisin lämmitysenergian lähde. Teollisuuden sähkövero laskee nyt matalimmalle EU:n sallimalle tasolle heti ensi vuoden alusta. Lisäksi budjetti lupaa lopettaa päästökauppakompensaatioja tilalle tulee teollisuuden sähköistämisen tuki. 

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista