Yhteistyötä yli kielirajojen

Suomen kommunistinen puolue toivottaa toverillista ja näkyvää ruotsalaisuuden viikkoa ja päivää 6.11.! Ruotsalaisuuden viikko muistuttaa meitä Suomen kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisen kulttuurin arvokkaasta roolista yhteiskunnassamme.

Suomen kaksikielisyyden vaaliminen ei ole vain kulttuurinen tai historiallinen kysymys, vaan aktiivista toimimista ihmisoikeuksien, demokratian ja sivistyksen eteen sekä solidaarisuutta, joka vahvistaa kieliryhmien ja kansojen välistä yhteyttä. Kapitalismin kahleissa meillä ei ole varaa keskinäiseen vihotteluun ja syrjintään kielen perusteella.

Kommunistisesta näkökulmasta kaksikielisyys ja erityisesti ruotsin kielen aseman turvaaminen ovat osa kieliryhmien vastakkainasettelut poistavan, monimuotoisen yhteiskunnan rakentamista. Kielen avulla luodaan yhteyksiä ja rakennetaan siltoja sorrettujen ihmisten välille myös kansainvälisesti. Tämä korostuu erityisesti Pohjoismaissa, missä yhteinen kielitaito mahdollistaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä kansojen välillä.

Ruotsin kielen asemaa Suomessa tulee tukea konkreettisilla toimenpiteillä. SKP on juuri viimeistelemässä kielipoliittista ohjelmaa, joka tulee sisältämään runsaasti poliittisia aloitteita aidon ja etenevän kaksikielisyyden tukemiseksi. Kieliosaamista vahvistamaan tarvitaan lisää ruotsin oppitunteja perusopetukseen ja toiselle asteelle. Näemme myös tarpeellisena opetuksen aikaistamisen edelleen peruskoulussa, kuten englannin kielen osalta on toimittu, jotta sujuvan oppimisen ja opitun sisäistämisen mahdollisuudet lisääntyvät. Ruotsi on myös palautettava kaikille yhteiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa. Kielenopetuksessa on hyödynnettävä monipuolisia opetusmenetelmiä sekä luotava innostavaa ilmapiiriä.

Kapitalismin kahleissa meillä ei ole varaa keskinäiseen vihotteluun ja syrjintään kielen perusteella.

Monet perusteettomat ennakkoluulot rakentuvat siitä, kun oikeaa tietoa, ymmärrystä ja aitoa kontaktia – tässä kohtaa ruotsinkielisten kanssa - ei ole päässyt syntymään. Siksi ruotsin kielen näkyvyyttä ja läsnäoloa yhteiskunnassa on syytä vahvistaa. Nykyiset ruotsin tunnit peruskoulussa eivät aina riitä. Motivaatio-ongelmat voimistuvat, jos opetusmenetelmät eivät ole järin inspiroivia. Tarvitaan enemmän tilanteita ja foorumeita, joissa käytetään molempia kotimaisia kieliä yhdessä sekä rakennetaan siltoja kieliryhmien välille.

Ruotsin kieli saattaa tarjota monille maahanmuuttaneille matalamman kynnyksen opiskeluun ensimmäisenä kotoutumiskielenä erityisesti alueilla, joissa ruotsin kielen käyttöaste on merkittävä. Lisäksi kotoutuminen ruotsiksi vahvistaa Suomen kaksikielisyyttä ja ruotsinkielisiä yhteisöjä. Siksi ruotsin asemaa on syytä vahvistaa kotoutumiskielenä.

Merkittävää on myös muistaa Ahvenanmaan erityisyys sekä kansainvälisesti rauhan rakentamisessa hyödynnetyn Ahvenanmaan esimerkin korostaminen jännitteitä vähentävänä ratkaisuna. Yhtenä peruspilareista Ahvenanamaan esimerkissä on paikallisen väestön kielioikeuksien ja kulttuurin kunnioittaminen – demilitarisaation ja itsehallinnon lisäksi.

Ruotsin kielen aseman vahvistaminen Suomessa ei siis ole vain kulttuurikysymys; se on konkreettinen tapa rakentaa yhtenäisempää ja solidaarisempaa yhteiskuntaa, joka tukee niin suomenkielisten kuin ruotsinkielisten oikeuksia, identiteettiä ja hyvinvointia. Kunnioitetaan ja vaalitaan kaksikielisyyttämme, sillä sen avulla luomme pohjaa aidolle työväenluokan väliselle yhteistyölle ja solidaarisuudelle.