Home >> Artikkelit >> Array >> Alue- ja kuntavaalien tuloksesta

Alue- ja kuntavaalien tuloksesta

17.04.2025 - 15:00
  • SKP kuntavaalikuva 2025

Vaalien tulosta ei voi kehua hyväksi, mutta mukaan mahtuu myös onnistumisia ja positiivista kehitystä. Suomen kommunistinen puolue sai aluevaaleissa 1988 ääntä ja kuntavaaleissa 1118. Aluevaalien nousu (141 ääntä enemmän kuin viimeksi) on rohkaiseva merkki – etenkin kun otetaan huomioon, että ehdokkaita oli vähemmän kuin aiemmin. Kuntavaaleissa ääniä tuli vähemmän kuin viimeksi, mutta esimerkiksi yhteislistat, kuten Asukkaiden ääni Helsingissä, täydensivät näkyvyyttä ja äänimäärää. Helsingissä aloitettu hteistyö Feministien ja Eläinoikeuspuolueen kanssa ei vielä vaalituloksessa näkynyt, mutta tarkoituksena on rakentaa tästä kohti seuraavia vaaleja. Kokemus oli kaikille kuitenkin positiivinen.

Myös Uudellamaalla edettiin äänimäärissä molemmissa vaaleissa. Ei niin, että sillä olisi ollut vielä poliittista vaikutusta, mutta kuitenkin. Satakunnassa edettiin molemmissa vaaleissa. Tuusulassa, Vantaalla, Mäntyharjulla, Kemijärvellä ja Seinäjoella kuntavaaleissa. Aluevaalissa Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa, Keski-suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla päästiin myös piirun verran eteenpäin.

Johtopäätöksenä voi sanoa, että näin pienellä kannatuksella ehdokkaiden määrä korreloi suoraan tuloksen kanssa. Siellä, missä ehdokkaita asetettiin tauon jälkeen tai saatiin uusia ehdokkaita, edettiin. Ehdokashankinnalla vaalien tulos olisi ollut käännettävissä positiiviseksi koko maassa.

Miksi sitten ehdokkaiden saaminen oli niin hankalaa? Jälleen kerran töihin ryhdyttiin liian myöhään. Moni kokenut veteraani jäi pois, eikä uusia saatu innostettua mukaan. Osittain tämä voi toki johtua poliittisesta analyysista, mutta itse arvelen sen jääneen kiinni viestinnästä. Puolueen pitäisi pystyä kommunikoimaan paremmin jäsentensä ja meitä lähellä olevien kanssa, jotta näillä olisi intoa ja varmuutta asettua ehdolle. Tärkeiden asioiden puolesta ollaan valmiita tekemään töitä, mutta jos näitä innostavia teemoja ei nouse esille, on motivointi vaaleihin hankalaa.

Kaiken kaikkiaan ehdokkaat tekivät kuitenkin hyviä kampanjoita äärimmäisen vähäisillä resursseilla. Vaalien käyminen ei ole rahasta kiinni, mutta kyllä se tulosta parantaa, jos edes johonkin mainostamiseen on varaa.

 

Laajempia muutoksia

Perussuomalaisten romahdusta oli kieltämättä ilo seurata. Saksien kanssa ei kannata juosta tai tanssia, kuten Jyväksylän toverit osuvasti mainoksissaan totesivat. Sakset lipsahtivat nyt leikkaamaan pois melkein puolet perussuomalaisten kannatuksesta, eikä maahanmuutosta enää kaikkie nkiristysten jälkeen ollut uskottavaksi pelotteeksi.

Kokoomus onnistui nousemaan miinukselta lievästi plussalle, mikä johtui ennen kaikkea siitä, että se onnistui saamaan äänestäjänsä liikkeelle vaalipäivänä. Väsynyt pääministeri ei ollut innostava hahmo, joten todennäköisesti liikkeelle laittava voima kumpusi enemmänkin siitä pelosta, että demarit ottaisivat muuten todella merkittävän voiton.

Demareilla meni kuitenkin erinomaisesti, samoin keskustalla ja vasemmistoliitolla. Politiikkaan tulee luultavasti käännettä vasemmalle, kuten äänestäjät ovat halunneetkin. Nähtäväksi jää uskaltavatko kunnissa ja alueilla valtaa itselleen saaneet opposition edustajat ryhtyä todelliseen kapinaan leikkauslinjaa vastaan. Ainakaan SDP:n suureen linjan muutokseen en usko. Vasemmistoliiton lienee mahdollista tehdä vähän enemmän ainakin niissä kaupungeissa, joissa muutokset sen hyväksi olivat suurempia. Eduskuntavaalien lähestyessä painettanee kuitenkin taktisesti mieluummin jarrua kuin kaasua, eikä suuria irtiottoja tule. Ellei sitten kansalaistoiminta saa uutta intoa ja luo ulkoparlamentaarista painetta. Sellaisen luomisessa meillä kommunisteilla voi olla merkittävää roolia.

 

Kommunistien tie eteenpäin

Eduskuntavaaleja kohti mentäessä on nyt otettava tavoitteeksi löytää uusia ehdokkaita ja kasvattaa listoja. 2023 eduskuntavaaleissa ehdokkaita oli yhteensä 65. Listat jätettiin kaikissa muissa vaalipiireissä paitsi Satakunnassa. Suurin lista oli Helsingin 14 ehdokkaan lista. Suurimmassa osassa maata on täysin mahdollista tuplata ehdokasmäärä ja siten parantaa äänimääriä merkittävästi. Eduskuntavaaleissa on myös mahdollista keskittyä kommunisteille tärkeimpään aiheeseen, eli asemäärärahoihin ja puolustuspolitiikkaan. Tietenkään unohtamatta palveluiden turvaamista ja sosiaaliturvan korotuksia tai asunto- ja työllisyyspolitiikkaa. Me voimme rakentaa näiden ympärille uusia ideoita ja muuttaa siten keskustelua, sekä vaikuttaa politiikan suuntaan merkittävästikin.

Mitä sinä haluaisit tuoda esille? Millaiseen epäkohtaan tarttuisit hanakimmin? Olisiko sinulla kenties aavistus, kuka muukin voisi ajatella samoin?

Toivottavasti tämä pohdiskeluni herättää sinussa ajatuksia. Jatka tai käynnistä keskustelua omassa osastossasi, piirissäsi tai vaikka poliittisten tuttavien kesken ja tuo ajatuksesi viimeistään Porin edustajakokoukseen 14.-15. kesäkuuta. Siellä meidän on käytävä laaja keskustelua ja suunnattava toimintamme uudelleen niin, että jatkuvien takaiskujen sijaan otetaan välillä askeleita myös vahvistumisen suuntaan.

Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri

Kirjoittajan artikkelit

Ajankohtaista