Vaalitulos tuo kylmää kyytiä kuntapalveluihin
Oikeiston eteneminen kunnallisvaaleissa antaa lisää vauhtia pyrkimyksille yksityistää ja ulkoistaa kuntapalveluja entistä laajemmin. Monissa kunnissa vaalilupaukset on jo syöty, kun ensi vuoden talousarvioesitykset ovat tulleet julkisuuteen.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti pari päivää vaalien jälkeen mitä kokoomuslainen tekeminen oikeasti tarkoittaa. Hän esittää kuntiin kipeitä menoleikkauksia eli lisää palvelujen karsimista ja yksityistämistä. Helsingissä tehtiin jo vaali-iltana kaupunginhallituspuolueiden talousarviosopimus, joka perustuu rankalle alibudjetoinnille.
Kokoomus ja perussuomalaiset etenivät
Erittäin kalliin ja massiivisen kampanjan käynyt Kokoomus nousi suurimmaksi voittajaksi, vaikka on toinen päähallituspuolueista ja päävastuussa oikeistopolitiikan toteuttamisesta. Kokoomuksen kampanjan rahoitus ei varmasti hoitunut pelkästään puolueen omilla pääomilla.
Hallituksen toinen apupuolue, eli vihreät lisäsivät myös kannatustaan ja nousivat ohi Vasemmistoliiton.
Protesti huonoa politiikkaa kohtaan kanavoitui valtamedian lellikille Perussuomalaisille, jonka ehdokkaat käyttivät kampanjoissaan häikäilemättömästi hyväkseen myös maahanmuuttajavastaisuutta.
Keskusta, SDP ja Vasemmistoliitto kokivat rankan tappion.
Keskusta joutui kantamaan kuntien rakennemuutoshankeen ja aluepolitiikan alasajon seuraukset.
Sosialidemokraatit ja Vasemmistoliitto eivät kyenneet nousemaan uskottavaksi vaihtoehdoksi, eikä siihen ollut kunnon yritystäkään.
Vasemmistopuolueiden yhteinen kunnallisvaalikannatus romahti Suomen itsenäisyyden ajan alimmalle tasolle. SKP on ainoa vasemmistovoima, joka eteni valtakunnallisesti edellisiin kunnallisvaaleihin nähden, vaikka paikkoja menetettiinkin.
Valtuustopaikat menivät uusiksi jo siitäkin syystä, että niitä oli kuntaliitosten takia jaossa yli 1000 vähemmän kuin aikaisemmin. Keskusta koki suurimmat tappiot menettämällä yli 900 valtuustopaikkaa. Sdp menetti yli 500, vasemmistoliitto 155, RKP lähes 130, Kokoomus 60 ja kristilliset noin 40 valtuustopaikkaa. Perussuomalaiset saivat lisää valtuustopaikkoja yli 300 ja vihreät 56.
Perussuomalaisten nousu perustui osin sosiaaliselle protestille, vaikka puolueen puheenjohtaja Timo Soini on istunut Espoon valtuustossa Kokoomuksen sylikoirana hyväksymässä muun muassa kaikki valtuustokauden budjettiratkaisut.
Soinin taktiikkaan kuuluukin olla hovikelpoinen johtaja, mutta samalla hyödyntää rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Varsin epäuskottavia ovat Soinin puheet siitä miten puolueosastot muka itse ovat valinneet rasisteja listoille. Suomen vaalijärjestelmä on sellainen, että ehdokkaita asetetaan vain puolueen puheenjohtajan allekirjoittamalla valtakirjalla.
Yleisen muutoksen lisäksi myös puolueiden valtuustoryhmät kokivat merkittäviäkin muutoksia. Muun muassa Sdp:n keskeisiä kunnallisvaikuttajia ja napamiehiä jäi nyt valitsematta. Äänestäjät protestoivat muuttamalla puolueiden sisäistä jakoa valtuustoissa. Esimerkiksi Helsingin valtuuston jäsenistä 40 % vaihtui.
Haaste poliittiseen taisteluun
SKP:n osalta on oleellista nähdä se, että vaalit eivät ole leikkipeliä, vaan vakavasti otettavaa poliittista taistelua. Sitä ei voi voittaa huutelemalla katsomosta. Tähän taisteluun pitää osallistua myös vaalien välillä ja yhdessä joukkojen kanssa.
Kunnallisvaalin kokemus osoittaa, että ehdokasasettelulla on vaihtoehtoehtojen esittämisen ohella tässä suuri merkitys. Siellä missä ehdokasasettelussa onnistuttiin, onnistuttiin vaalikampanjassa ja se näkyy tuloksissa.
Arto Viitaniemi 31.10.08: