Hällä väliä vai vaikuttamista

Olen varma, että yhdessä tulevaisuuteen katsovat asukkaat voivat hyvää rakentavalla joukkovoimalla muuttaa nykyisen politiikan suuntaa, kehittää ihmisoikeuksia, työpaikkademokratiaa ja vahvistaa kunnissa kulttuurin ja taiteen asemaa sekä kaupungeissakin kehittää luonnon monimuotoisuutta.

Korona on siirtänyt meidät kaikki omiin nurkkiimme ja erilaisiin marginaaleihin. Korona on luonut uuden apatian lajin. Korona-apatian.

Karanteenikulttuurissa moni kokee, että maskin takaa ja etänä on tosi vaikeaa vaikuttaa. Joku eräässä zoom-palaverissa ihmettelikin miten SKP onnistui kontaktoimaan koronakriisin keskellä kasaan puolueen rekisteröimiseen tarvittavat tuhannet kannattajakortit.

Porvaripolitiikka yhdistettynä korona-apatiaan iskee suoraan siihen mikä on demokratian ja yhteiskunnallisen kehityksen ydintä. Asukkaiden osallistuminen on aina häirinnyt kapitalisteja ja suurpääomaa.

Porvaripolitiikka, oikeisto ja eräät vasemmistolaiset toimijat, joita yhdistää luokkasopu ja sopeutuminen kapitalismiin marginalisoivat mielellään radikaalit ja asukaslähtöisen vaikuttamisen.

Ihmisiä kohdatessa kuulee silloin tällöin kummastelua, että “vieläkö teitä kommunisteja on olemassa ja että vieläkö se Tiedonantaja ilmestyy”. Nykyisessä oikeistomyllytyksessä hienosti sanotusti hegemoniassa ja kaiken läpikaupallistumisessa kysymys on aiheellinen.

Kysymys kertoo yhtäältä median marginaalisoimispolitiikasta, mutta myös siitä että kovalla työllä ja sinnikkyydellä moni asia kuten SKP:n puoluetyö ja Tiedonantajan marxilainen mediavaikuttaminen on mahdollista. Uudet jäsenhakemukset ja lehtitilaisukset kertovat kasvavasta kiinnostuksesta.

Alas luokkasopu

Kapitalismiin sopeutunut vasemmisto hyväksyy kunnissa porvarien laatimat talousarviot. Joissain kunnissa kuten esimerkiksi Tampereella väitetään, ettei kaupungin uusin budjetti leikkaa. Progressiiviset tahotkin ovat hyväksyneet porvarien talouspolitiikan.

Miksi työläisen rahapussista, palkasta saatavat rahat kuitenkin vähenevät Tampereella ja muissakin suomalaisissa kunnissa? Hyviksi kehutuilla talouspäätöksillä työntekijät ovat monissa kunnissa pakotettu ottamaan palkattomia vapaita ja vaihtamaan lomarahoja vapaiksi. Peruspalvelujen alibudjetointi jatkuu edelleen.

Sopeutuminen porvaripolitiikkaan on luokkasopua, jossa vasemmistolainen politiikka unohtaa sille ominaisen taisteluperspektiivin. Tämä on monelle ihan rehellisellekin vasemmistolaiselle tosi ikävää. Asiaa selitellään sillä, että kuntapolitiikassa kaikki on kompromissia ja kaikkien poliittisten puolueiden – myös niiden jotka ajavat alas hyvinvointiyhteiskuntaa, näkemykset on huomioitava.

Sinä päivänä kun me ymmärrämme liikaan porvareita, porvaripolitiikkaa, bisnestä ja suurpääomaa ei työmiehellä eikä työnaisella mene hyvin. On siis terävöitettävä sekä poliittisen yhteistyön strategiaa, että politiikan luokkaperspektiiviä.

Uskottavaa demokratiaa

Sisäänpäin kääntyneille suomalaisille kuntavaalikaranteeni voi vaikuttaa ikävästi äänestysaktiivisuuteen. Demokratian uskottavuus eikä yhteisten asioiden hoitaminen parane vähemmällä osallistumisella.

Yleisradio jatkaa samaa vanhaa taantumuksellista linjaa, jolla se kertoo kuntavaaleista eduskuntapuolueiden foorumina.

Eikö YLE:ssä kukaan oivalla, että vastuullisen median tehtävä on ottaa osallistuminen vakavasti, eikä esimerkiksi marginalisoida kuntavaaleissa vaaleihin osallistuvia.

YLE vahvistaa tänään väärää kuvaa kuntademokratiasta. Eduskuntavaaleissa voittaneet puolueet eivät automaattisesti päätä myös tulevasta kuntapolitiikasta. YLE:n kuntavaaliohjelmissa pitäisi nousta esille demokratialle ominainen kuntapolitiikan ja vaikuttamisen monimuotoisuus.

Suomalaiselle demokratialle tekisi myös hyvää jos YLE kertoisi kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksista erilaisissa kunnissa ja kaupungeissa. Eduskuntapuolueet edustavat huonosti demokratian monimuotoisuuttaa.

Kunnissa valtamedian konservatiivisuudesta riippumatta, kasvaa uudenlaisen osallistumisen demokraattinen kulttuuri ja uusi poliittinen vaikuttaminen, eikä se perustu eduskuntapuolueiden vallanjatkumolle.

Hyviä esimerkkejä politiikan kehitykselle ja uudesta vaikuttamisesta ovat mm. Helsingin ja Lahden Asukkaiden yhteislistat, jotka ovat koonneet voimakseen nykymenoon tyytymättömiä asukkaita ja aktivisteja.

Seitsemän demokratia-aloitetta Helsingissä

Helsingissä uudenlainen asioihin vaikuttaminen tarkoittaa Asukkaiden yhteislistaa, jossa halutaan kehittää asukaslähtöistä toimintaa helsinkiläisten hyvinvoinnin ja luonnon puolesta. Asukkaiden Helsinki tuo asukkaiden äänen kaupungin päätöksentekoon ja avaa lisää vaikutusmahdollisuuksia myös vaalien välillä.

Asukkaiden Helsinki yhteislistojen mielestä kuntavaalit eivät saisi olla vain pormestarivaalit. Kun helsinkiläisten moniäänisyys rajataan kiinnostukseksi pormestarista tai suurimmasta valtapuolueesta, unohtuu ja marginaaliin jää se mikä demokratiassa on tärkeintä eli kaikkien osallistuminen.

Pormestarivaalit johtavat Helsinkiä väärään suuntaan kauemmaksi asukasdemokratiasta. Tämä ennakoi päätöksenteon keskittämistä. Asukkaiden Helsinki yhteislista ei ole asettanut pormestariehdokasta koska se ei halua antaa tukea vallan keskittämiselle Helsingissä.

Asukkaiden Helsinki –listalle keskeisenä lähtökohtana vaikuttamisessa on lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolustaminen. Yhteislistat uskoo vaikuttamiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen ja siksi se on valmistellut aloitteen lähidemokratiasta vaihtoehtona pormestarivallalle.

1. Lähidemokratia, jossa asukkaiden valitsemat kaupunginosavaltuustot päättävät aluefoorumeissa käytyjen keskustelujen pohjalta alueelliset budjetit ja kehittämissuunnitelmat. Aluebudjetit voisivat olla 10 prosenttia kaupungin koko budjetista. Alueita olisi syytä olla enemmän kuin seitsemän suurpiiriä.

2. Asukkaat pitää ottaa mukaan kaavoituksen valmisteluun jo ennen kuin mitään periaatelinjauksia tai tonttivarauksia tehdään. Heidän pitää saada käyttöönsä myös tarvittavat resurssit vaihtoehtojen esittämiseen.

3. Nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajille pitää saada puhe- ja esitysoikeus valtuuston ja lautakuntien kokouksissa.

4. Ylisuurten lautakuntien jakaminen niin, että kaupunkiympäristölautakunta jaetaan kahteen ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kolmeen.

5. Vuokralaisdemokratia, jossa asukkailla on todellista päätösvaltaa Helsingin kaupungin asunnot Heka-yhtiössä.

6. Suomen suurimpana työnantajana Helsingin pitää olla työpaikkademokratian edelläkävijä.

7. Valtuuston aseman vahvistaminen niin, että isot asiat, kuten palveluverkot, päätetään valtuustossa ja lopetetaan palvelujen alibudjetointi.