Täyskäännös hallituksen Nato-politiikalle – Suomi irti Nato-yhteistyöstä

Suomen poliittinen eliitti, kokoomus, presidentti ja ulkoministeriö vähät välittävät mitä kansan enemmistö sotilasliitto Natosta ajattelee, vaikka viimeisten mielipidetutkimusten mukaan suomalaisten Nato-vastainen mielipide on kasvanut.

Presidentti Niinistö marssii tasatahtia sotilasliiton kanssa kohti yhä tiiviimpää yhteistyötä. Yhteistyön tiivistäminen Suomen kaltaisten Naton ei-jäsenten, mutta yhteistyökumppanien kanssa on Chicagossa 20.–21.5. pidetyn Naton huippukokouksen yksi ”säästöstrategisista” linjauksista.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen linjaa hallituksen Nato-linjaa (Yle radion uutisissa 22.5.) kertomalla, että nyt mennään niin lähelle sotilasliittoa kuin vain mahdollista ilman varsinaista Nato-jäsenyyttä. Myös ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak vahvistaa Suomen Natolinjan tiivistyneen (HS 20.5.). Tutkijan mukaan Suomen kiinnostus Islannin ilmatilan puolustamisesta on selkeä viesti Natolle maamme halusta kuulua sotilasliiton ydinkumppaneihin.

Kehitysyhteistyö kestämätön keppihevonen

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan on tyytyväinen Suomen Afganistan-politiikkaan ja kertoo, että meillä ei ole ollut samanlaista kriittistä keskustelua Afganistan-osallistumisesta kuin monissa muissa maissa” (HS. 22.5.) Lausunnollaan Tuomioja mitätöi mielenosoitukset, julkilausumat, seminaarit ja kansalaiskeskustelun, jossa on arvosteltu hallituksen Afganistan politiikkaa. Ulkoministerin tyytyväisyys ja asenne kertoo hallituksen politiikan vaihtoehdottomuudesta, yksisilmäisyydestä ja näköalattomuudesta

Tuomiojan Suomen sanottiin osallistuneen Naton huippukokoukseen sitä varten, että Afganistanin naisten oikeudet nousisivat esille kokouksessa. Toisaalla Afganistanissa paikalliset naisjärjestöt ovat vaatineet irtaantumista Nato-johtoisesta miehityksestä ja kaikkien ulkomaisten joukkojen välitöntä poistumista maasta. Afganistanissa on laajaa näyttöä korruptiosta ja sotaherrojen yksityisarmeijoista mitä kyseenalaisine bisneksineen, mutta tämä ei ole ollut esteenä nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja Afganistanissa puhumattakaan, että rahoitus olisi lopetettu kokonaan kuten Nicaraguassa tehtiin.

Ei oikeutusta sodan jatkotoimille

Chicagon kokouksen viesti on ristiriitainen. Kokous tarkoitti sotatoimien uudelleenbrändäystä ja kansainvälistä valtuutusta loputtoman sodan jatkoajalle. Yhtäältä kerrotaan, että Afganistanista vetäydytään, mutta toisaalta Afganistaniin perustetaan sotilastukikohtia ja solmitaan tiiviimpään ja pitkäkestoiseen yhteistyöhän tähtääviä strategisia kumppanuussopimuksia. Nato-linjaiset maat Suomi mukaan lukien sitoutuivat kokouksessa rahoittamaan Afganistanin turvallisuusjoukkoja. Suomen hallitus, jonka leikkaukset muuten ulottuvat jokaiseen kuntaan Suomessa ei kuitenkaan ulota samaa leikkauspolitiikkaansa nyt Afganistaniin vaan päinvastoin, Suomi alkaa maksaa vuoden 2014 jälkeen vuosittain 6-8 miljardia euroa Afganistanin turvallisuusjoukoista.

Ohjustorjuntajärjestelmä torjuttava

Naton jäsenmaat julistivat Chicagossa yhteisen ballistisen ohjustorjuntajärjestelmän toimintavalmiiksi. Meidän suomalaisten, Venäjän naapurimaan näkökulmasta Nato-maiden uhoamisella ja uudella ohjustorjuntajärjestelmällä ei ole mitään turvallisuutta ja rauhaa edistävää vaikutusta vaan päinvastoin. Suomen tulee vetäytyä etäämmälle kaikesta Nato-johtoisesta yhteistoiminnasta ja sotatoimiin perustuvan väkivallan kulttuurin sijaan alkaa rakentaa kansojen väliseen yhteistyöhön tähtäävää rauhankulttuuria.

Presidentti Niinistön tulisi nyt muistaa mitä hän ennen vaaleja sanoi, että jos se on hänestä kiinni niin Suomea ei viedä kohti Nato-jäsenyyttä. Suomen viimeaikaiset toimet viittaavat kehityksen kuitenkin menneen toiseen suuntaan. Hallituksen tulisi viheltää poikki kokoomusvetoinen Nato-politiikka, irtaantua kaikesta sellaisesta sotilaallisesta toiminnasta joka nyt vie Suomea osapuoleksi maailman globaaleja kriisejä. Maailman kriisit tarvitsevat kipeästi maita, jotka ovat itsenäisiä sivistysvaltioita ja maita, jotka ovat sotilasliitoista riippumattomia.

SKP:n pääsihteeri Juha-Pekka Väisänen