Perussuomalaisten amerikkalaisesta hyväntekeväisyysmallista ei ratkaisuksi kehitysyhteistyön rahoitukselle
Perussuomalaisten uusi malli kehitysyhteistyöstä asettuu yhteisrintamaan kokoomuksen ja konservatiivien maailmankatsomuksen kanssa.
Malli tuntuu vieraalta koska solidaarisuus ja toisista välittäminen ovat sivistysvaltion keskeisimpiä arvoja ja edistyksellisen politiikan lähtökohtia. Nyt perussuomalaiset kehitysapumallissaan ottavat vahvan askeleen kohti uusliberalistista arvokonservatiivista suuntaa ja kokoomusta esittämällä, että kehitysyhteistyö rahoitettaisiin vapaaehtoisella keräyksellä, johon tavallisten kansalaisten lisäksi myös yrityksetkin voisivat osallistua.
En voi uskoa että perussuomalaisten duunarisiipi voisi tätä helposti hyväksyä. Malli muistuttaa amerikkalaisen yhteiskunnan hyväntekeväisyyttä ja viis veisaa kansainvälisen yhteisön tahtotilasta tai työväenliikkeen ajatuksesta yhteiskunnasta jossa kaikkein heikoimmistakin pidetään huolta.
YK:n vuosituhattavoitteet edellyttävät suomalaisen poliittisen eliitin mediatempauksien sijaan tekoja köyhyyden ja nälän poistamiseksi, koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille, naisten aseman parantamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisemman taloudellisen järjestyksen aikaansaamiseksi, ekologisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi sekä rauhan ja aseidenriisunnan puolesta.
Olen huolestunut poliitikkojen ja päättäjien supistuvasta maailmankuvasta ja suomalaisesta keskustelusta. Nykyinen poliittinen eliitti vesittää sen mihin virallinen Suomi oli vielä vähä aika sitten sitoutunut eli nostamaan virallisen kehitysavun osuuden 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Stubbin ja Soinin tiivistäessä yhteistyötään on edelleen tarpeellista taistella ja koota joukkoja puolustamaan 0,7% tavoitetta kehitysavun osuudesta bruttokansantulosta.
Tänään yli miljardi ihmistä maailmassa elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhyys lisääntyy jopa rikkaimmissa maissa – tiedämme tämän Suomesta. Lähes 800 miljoonaa ihmistä on globaalisti vailla puhdasta vettä. Tällaiset ongelmat koskevat erityisesti lapsia ja naisia. Samaan aikaan Perussuomalaiset esittää käytännössä kehitysyhteistyön lopettamista, Suomen hallitus karsii kehitysyhteistyön määrärahoja ja Euroopan unioni ajaa muun muassa vesihuollon yksityistämistä. Sotaisa Nato-kumppanuus on korvannut lähes kokonaan Suomen osallistumisen YK:n rauhanturvatehtäviin.
On hyvä olla kokoamassa vastavirtaa nykymenolle. Hallituksen ja eduskunnan tulee vähentää Suomen asevarustelumenoja ja ohjata näin säästyvistä rahoista lisää tukea kehitysmaiden itsenäiselle kehitykselle, YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön ympäristön suojelemiseksi. Ehdotan muutosta nykymenoon ja kaikkien edistyksellisten voimien yhteistyötä asiassa. On aina olemassa Internationaali vaihtoehto impivaaralaiselle.
JP Väisänen
