KOMMUNISTIT EROTTUVAT EDUKSEEN

Muutos nykymenoon lähtee meistä – sinusta ja minusta, nykymenoon tyytymättömistä, työmiehistä ja työnaisista. Opiskelijoista ja eläkeläisistä. Kreikkalaisista ja kansainvälisestä solidaarisuudesta, luokkataistelusta ja työmiehen ja työnaisen unelmasta.

On kysymys työstä, toimeentulosta ja jokaisen meidän perustarpeesta, perusturvasta. On kysymys rauhankulttuurista ja siitä, että hyvässä yhteiskunnassa voi vaikuttaa omaan ympäristöön, itseä ja perhettä koskettaviin asioihin. On kysymys solidaarisuudesta ja luokkatietoisuudesta.

Tänään Kreikassa on se päivä jolloin politiikan suuntaa muutetaan.

Kreikan radikaali vasemmistopuolue Syrizalla on nyt mahdillista tehdä se mihin koko eurooppalainen vasemmisto pyrkii. Syriza on esittänyt uskottavan ohjelman politiikan suunnan muuttamiseksi ja mielipidemittaukset kertovat siitä että kansa äänestä nyt muutoksen puolesta.

Odotamme ja uskomme että vaalitulos kertoo siitä, että kreikkalaiset hylkäävät EU-kurjistamisen ja leikkauspolitiikan. Syrizan viime syyskuussa Thessalonikissa hyväksytty vaaliohjelmasta tulee Kreikan uuden poliittisen johdon työlista. Tuota listaa on jaossa täällä kokouksessa.

Sosialismin, demokratian ja radikaalin vasemmistolaisen politiikan nimissä toimiva Syriza perustettiin vuonna 2013 erilaisten radikaalien vasemmistolaisten, vihreiden, feminististen, kommunististen ja erilaisten joukkoliikkeiden ja järjestöjen yhteisestä tarpeesta. Nyt Syrizasasta on tulossa Kreikan suurin puolue.

Syrizan neljä muutoksen pylvästä

Syrizan lupaama muutos on laajempaa kuin vain nykyisen oikeistohallituksen kaataminen ja kansaa kyykyttävän massatyöttömyyden torjuminen. Osana Euroopan vasemmistoa Syriza on sitoutunut torjumaan EU-kurjistamisen ja leikkauspolitiikan ja sen lisäksi irtaantumaan sotilasliitto Naton talutusnuorasta.

Thessaloniki-ohjelma perustuu neljään poliittiseen muutospylvääseen Kreikan jälleenrakentamiseksi. Syriza alkaa heti vaalituloksen selvittyä neuvotella kansainvälisten lainoittajien ja Troikan kanssa Kreikan julkisten velkojen uudelleen järjestelystä ja velkojen mitätöimisestä. Syrizan mallissa jäljelle jäävä osa veloista maksetaan takaisin talouskasvusta eikä riistämällä kansaa tai leikkaamalla yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömistä tuloista.

Syrizan linjan mukaan Kreikan julkiset investoinnit vapautetaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen rajoituksista. Talouden elvyttämiseksi Syrza vaatii julkisille investoinneille Euroopan investointipankin rahoitusta ja, että Euroopan keskuspankki alkaa ostaa valtion velkakirjoja.

Yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa

Uusien sosiaalisten yhden asian liikkeiden, kapitalismiin kriittisten tyytymättömien, tasa-arvoa edistävien feminististen ja esimerkiksi vihreiden ääni kuuluu Syrizan toiminnassa ja näkyy vaalituloksessa. Syrizan politiikan yhteistyö näyttäytyy Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) ja tiukan luokka-ajattelun näkökulmasta haasteelliselta. Ymmärrämme KKE:n kritiikin sosialismiin siirtymisen strategiasta ja jaamme kreikkalaisen radikaalin ay-liikkeen PAME:n (All-Workers Militant Front – Panergatiko Agonistiko Metopo)huolen työmiehen ja työnaisen perusoikeuksien toteutumisesta ja edunvalvonnasta.

Kreikan taistelu ja sen saavutukset avaavat suomalaiselle radikaalin vasemmiston ja joukkoliikkeiden yhteistyölle uusia haasteita. EU-kuripolitiikka ja esimerkiksi Suomen keskustapuolueen into kokoomustakin laajamittaisempiin leikkauslistoihin kertovat siitä, että me täällä Suomessa kohtaamme ihan samat vastakkainasettelut, kuin mihin kreikkalaiset toverit nyt omalla Thessaloniki-ohjelmallaan vastaavat.

Me annamme kaiken tukemme Kreikan radikaalin vasemmistopuolue Syrizan kamppailulle leikkauspolitiikkaa ja EU-kurjistamista vastaan. Työväenluokan perspektiivistä on selvää, että olemme osa tuota samaa kansainvälistä luokkataistelua, jossa vastassa on kapitalistien vanhentunut ideologia. Me kutsumme kaikkia politiikan suuntaan Suomessa muutosta haluavia huhtikuun 19.päivä järjestettäviin eduskuntavaaleihin.

Voi politiikan kevättä

Muistatte varmaan kun perussuomalaisten Oinonen varoitteli, että kohta ne menee naimisin sian kanssa. Olisi pitänyt Oinosta kuunnella. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki aikoo rekisteröidä suhteensa keskustan kakkaran kanssa. Kakkarahan oli se Sipilän käsisssä pyörivä sektorilaite, jolla on helppo tulevaisuudessakin esittää miltä sektorilta leikantaan ja miten paljon. Arhinmäen unelma hallitusyhteistyöstä keskustan kanssa kertoo taas siitä, että suomalainen parlamentaarinen vasemmisto haluaa aina kulkea käsi kädessä porvaripolitiikan kanssa. Hallitushimo on älytöntä. Miksi jo tässä vaiheessa kuuluttaa poliittista liittoa oikeiston kanssa. Voi politiikan kevättä!

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ollut otsikoissa hukattuaan oman bisneksensä miljoonat. Nyt Keskusta haluaa Suomen johtoon saman Sipilän hukkaamaan koko Suomen miljoonat. Sipilä on oman vaihtoehto pamflettinsa jälkeen ryhtynytkin tosi toimiin ja vaatii Porin puheessaan 200 000 uutta työpaikkaa luotavaksi yksityiselle sektorille – julkista sektoria ei Sipilän mukaan voi enää paisuttaa. Sipilä lopettaa ”Suomi kuntoon koko voimallaan” – vaalikampanjalla myös velaksi elämisen. Vaviskaa laiskat, saamattomat, työttömät ja eläkeläiset te keskustalisen Suomen jarrut. Keskusta haluaa Suomesta kokeilevan yhteiskunnan ja lopettaa jarruyhteiskuntaa ylläpitävät ilmiöt..

Sipilän mielestä tulevaisuuden Suomi tarvitsee tiukan menokurin, ja julkisten palvelujen tuottavuutta on parannettava. Keskustan menokuri tarkoittaa käytännössä sitä, että uutta jaettavaa ei ole eikä keskustan johtoisessa hallituksessakaan sitä tule. Sipilä sen osaa tiivistää. Edessä on vaikeat talkoot Keskusta ilmoittaa, että Isot rakenteelliset uudistukset on saatettava määrätietoisesti maaliin. Suurimpia haasteita tässä Sipilän porvaripelissä ovat yksityis-sektorin työpaikkojen synnyttämisen ohella sote-uudistus, kuntien tehtävien karsinta sekä eläkeuudistus.

Keskustan viesti äänestäjilleen ja hallituskumppaneilleen on vaikea. Viesti on ristiriitainen ja sekava. Keskusta sanoo, että lähipalveluista on huolehdittava. Sipilä ylpeillee, että kunnat vastaavat ihmisten arjen palveluista ja ovat keskustalisen ajattelun kulmakivi. Keskusta vaatii nyt kunnille työrauhaa toteuttaa mm sote-uudistusta sekä kuntien omia kehittämistöitä. Mikä niitä kuntia nyt sitten häiritsee? Väitän että koko Suomen kuntia häiritsee kapitalistinen voitontavoittelun ja markkinapelin politiikka. Sillä on Suomi ajettu nykytilaan. Kymmenessä vuodessa yhden valtion budjetin verran tulojakoa on siirretty julkiselta sektorilta yksityisten bisnesten taskuihin. Ei ole tuo yksityinen yhteiskuntavastuutaan kantanut.

Kuntalaisia häiritsee epäluottamus eduskuntapuolueisiin. Demaritkin innostuivat jos ei ihan uutta Liisan listaa tekemään niin leikkauslistaa puheenjohtaja Antti Rinne ennätti jo perjantaina esittelemään. Nämä eduskuntapuolueet ovat kaikki myös samassa linjassa ajamassa alas kuntademokratiaa viiden sote-alueen esityksellä.

Keskusta on ennen puhunut sote-uudistuksen maakuntamallista, joka ei ole koskaan sopinut kokoomukselle eikä demareille. Puolueen kolme vuotta ajama kotikunta-maakuntamalli päätyi kuitenkin romukoppaan, Keskustan maakuntamallissa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja kuntien sosiaalipalvelut olisivat siirtyneet saman järjestäjän alle, mikä olisi mahdollistanut näiden tuomintojen välisten raja-aitojen poistamisen. Maakuntamalli oli oppositiopuolue keskustan lempilapsi, ja siksi kiusallinen hallitukselle. Nyt on kiusasta päästy. Sote-uudistuksen viime vaiheissa keskusta on ollut koko asiasta hiljaa.

Sipilä on sote-sopimuksesta sanonut, että kunnille jää yksin hoidettavia tehtäviä sovitussa mallissa samalla tavalla kuin keskustan mallissa. Ainoa ero on, että järjestämisvastuu annetaan viidelle suurelle sote-alueelle kun keskustan mallissa järjestäjätahoja olisi ollut 20.

AY-väen joukkovoimaa

Meille kommunisteille on luontevaa toimia yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Yksi erinomainen esimerkki yhteistyöstä on työpaikkojen rauhantoimikunnan ”töpököiden” vuosittain järjestämät rauhan päivät. Ne kokoavat kerran vuodessa ay-väkeä ajankohtaisten asioiden ja rauhan kysymysten äärelle. Niin myös tänä vuonna. Nyt kokoonnuimme Raumalla viime viikonloppuna.

Raumalla keskusteltiin kaksi päivää sotesta, Ukrainan kriisin vaikutuksesta Suomen turvallisuuspolitiikkaan, 0-sopimuksista, Palestiinan tulevaisuudesta ja paikallisesta (Rauma-Satakunta) rakennemuutoksesta.

Puheenvuoroni alussa nostin esille keskustan linjamuutoksen sote-asiassa. Nyt keskusta on koko eduskunnan ruodussa ja ajamassa Suomeen täysin epädemokraattista sote-suunnitelmaa. Raumalla sote keskustelussa alustajina olivat parlamentaarisiin voimiin sopeutuneet ammattiyhdistysaktiivit, yksi demarikansanedustaja ja yksi paikallinen kokoomuslääkäri. Kun puheenjohtaja kysyi yleisönä istuneelta ay-väeltä pitivätkö he sotea hyvänä työntekijöille ja tulevaisuudelle oli sali muutamaan vihreää jaa liippua lukuun ottamatta ihan punaisena. Alustajat olivat toisella linjalla.

SKP esittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen hylkäämistä

Uudella valmistelulla on turvattava lähipalvelut, demokratia ja rahoitus

Suomen kommunistisen puolueen mielestä esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on syytä hylätä, koska se johtaa lähipalvelujen karsimiseen, lisää eriarvoisuutta palvelujen saavutettavuudessa, siirtää sote-palvelujen järjestämistä koskevan päätösvallan pois asukkaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta eikä tuo korjausta palvelujen rahoituksen ongelmiin.

Lakiehdotus keskittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan päätösvallan viidelle sote-alueelle. Nämä sote-alueet olisivat keskimäärin yli miljoonan asukkaan yli 60 kunnan muodostamia kuntayhtymiä. Huomiota herättää, että muutosten sosiaalisia, sukupuoli-, henkilöstö- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole esityksen perusteluissa selvitetty.

SKP katsoo, että ehdotettu järjestämislaki romuttaisi julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisen keskeiset perusteet, joihin kuuluu peruspalvelujen järjestäminen mahdollisimman laajasti lähipalveluina, kunnallisten palvelujen järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuun yhteys sekä kunnallinen demokratia ja kuntalaisten laajat sosiaaliset perusoikeudet. Tästä seuraa niin vakavia ongelmia ja heikennyksiä kansalaisten yhdenvertaisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta, että uudistuksen valmistelun perusteet ja tavoitteet on SKP:n mielestä välttämätöntä arvioida uudelleen.

Sote-uudistus ja asukkaiden osallistuminen

Kuntalain uudistamisessa on esillä mahdollisuus lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia muun muassa osallistuvalla demokratialla. Myös perustuslaki ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja edellyttävät valtiolta toimia kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi kun valmistellaan ja tehdään päätöksiä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista.

SKP esittää, että sote-uudistus aloitetaan uudelta pohjalta niin, että kaikissa kunnissa järjestetään asukkaiden kuulemistilaisuudet ja nettikyselyt uudistuksen tavoitteista ja konkreettisista ehdotuksista palvelujen parantamiseksi. Uutta valmistelua varten tarvitaan avoimesti työskentelevä komitea, jonka kokouksia kansalaiset voivat seurata, ja jossa ovat edustettuna puolueiden lisäksi kunnat, sairaanhoitopiirit, kunta-alan ammattiliitot, tutkijat ja palvelujen käyttäjiä edustavat kansalaisjärjestöt.

Työtä toimeentuloa ja perusturvaa

SKP:n keskuskomitean jäsen, opiskelija Tuukka Koirikivi avaa Oulussa keskustelua työstä, perusturvasta ja toimeentulosta.

Helsingin sanomat oli (12.1.) julkaissut gallupin tulokset jossa, enemmistö suomalaisista piti alle 1200 euroa kuussa tienaavaa ihmistä pienituloisena. Kommunisti Koirikivi heräsi, kirjoitti ja sai juttunsa esille Oulu-lehteen.

Koirikivi kertoo, että Ei voisi olla gallupin kanssa yhtään enempää samoilla linjoilla. ja jatkaa Itse elän neljättä vuotta opintotuen varassa. Vaikka olen sinä aikana asunut pienemmissä, ja vuokran hintatasoltaan halvemmissa kaupungeissa, kuin mitä esimerkiksi Helsinki ja muu metropolialue ovat, ei rahalla ole pahemmin juhlittu, ei kuvainnollisesti eikä käytännössä. Eläminen on välillä melkoista kikkailua, ja viimeistään loppukuusta täytyy ruokakaupassa käydessä alkaa tarkasti laskemaan mihin rahat riittävät.”

Mielestäni Koirikivi puhuu tärkeästä perspektiivistä ja asiaa. Kirjoituksessaan toveri nostaa esille puolueen linjan ja vaatimuksen perusturvan tason nostamisesta 1200 €.

Meidän työn, toimeentulon ja perusturvan ajatusmallissa on keskeisenä ajatus että työ luo hyvinvointia. Työn tuottavuus on kasvanut. Työ kuitenkin on keskittynyt harvoille ja siksi sitä on jaettava. SKP:n vaatimus kuuden tunnin työpäivästä ansiotasoa alentamatta on keskeisin tämän päivän vaatimus ja kommunistien kärkivaatimuksia.

SKP:n viiden kohdan aloite perusturvasta

SKP esittää perusturvan uudistamista niin, että taataan ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo jokaiselle kuuluvana perusoikeutena. Esitämme uudistuksen toteuttamiseksi viiden kohdan ohjelman:

1. Taataan 1200 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Tämä tarkoittaa käytännössä nykyisen työttömyyspäivärahan, työmarkkinatuen, opintorahan, pienten eläkkeiden, toimeentulotuen perusosan, kuntoutusrahan sekä alimpien sairauspäivärahojen, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen tuntuvaa nostamista ja lainsäädännön uudistamista. Samalla poistetaan karenssit ja omavastuuajat, joiden takia moni jää nyt vaille työttömyys- tai muuta perusturvaa. Perusturva sidotaan indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja ansiotason yleisestä noususta. Uudistus koskee Suomen kansalaisten lisäksi muita täällä vakinaisesti asuvia ja oleskeluluvan saaneita.

2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1 300 euroon kuukaudessa.
Tämä muutos koskee käytännössä etenkin kunnallisverotusta. Tällainen muutos on tarpeen, jotta verotus ei tee ketään köyhäksi eikä riippuvaiseksi toimeentulotuesta. Kun samalla saatetaan pääomatulot kunnallisveron piiriin, kiristetään suurituloisten verotusta ja nostetaan kuntien valtionosuuksia, voidaan pitää huolta myös kunnallisten palvelujen rahoituksesta.

3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1 800 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.
Näin voidaan ehkäistä työnantajien pyrkimyksiä luoda Suomeenkin laajat halpatyövoiman markkinat, joilla työntekijä ei tule toimeen palkallaan vaan tarvitsee lisäksi toimeentulotukea. Samalla on rajoitettava työnantajien mahdollisuuksia keinotella pätkätyösuhteilla ja kiertää työehtosopimuksia. Työttömiä työllistettäessä ja työharjoittelusta on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tarvitaan myös eurooppalainen minimipalkka, jotta samasta työstä samassa maassa maksetaan sama palkka. Euroopan vasemmisto on ehdottanut, että se on 60 % kunkin maan keskipalkasta.

4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.
Näin toimeentulon perusturvaa ei tarvitse enää hakea monelta luukulta. Kansalaisten yhdenvertaisuus paranee kun tukipäätökset eivät vaihtele asuinkunnasta riippuen. Sosiaalityöntekijöiden voimavarat voidaan samalla suunnata varsinaiseen sosiaalityöhön. On huolehdittava siitä, että perusturvaa koskevat tukipäätökset tehdään nopeasti, yhdessä viikossa.

5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa. Ensimmäisenä askeleena tehdään heti 120 euron tasokorotus kuukaudessa työmarkkinatukeen ja työttömyyspäivärahaan, opintorahaan, toimeentulotuen perusosaan, pieniin eläkkeisiin ja alimpiin sairaus- ja muihin päivärahoihin. Rahoitusta lisätään sen jälkeen suunnitelmallisesti niin, että saavutetaan 1200 euron minimitaso. Samalla panostetaan valtion ja kuntien toimiin, joilla luodaan lisää työpaikkoja ja parannetaan palveluja.

Natoa vastaan rauhankulttuurin puolesta

Suomen kansan vahva Nato-vastaisuus tukee SKP:n vaatimusta itsenäisestä puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta. Eduskunnan oikeistoeliitti on ylenkatsonut kansan mielipidettä ja samaan aikaan vienyt Suomea ison askeleen sisälle NATOn rakenteita. Isäntämaa-sopimuksessa on kysymys sotilasavun antamisesta, kauttakulusta ja Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana rajojen ulkopuolelle. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja rauhantyössä voisi olla avaimia suomalaisen radikaalin vasemmiston yhteistyölle.

Sitä, ei voi selittää kun oikeistojohdatteluna että vasemmistoliitto on käsillä olevan vaalikauden aikana käytännössä hyväksynyt kaiken Nato-lähentymisen – Suomen asekaupat, osallistumisen Afganistanin sotaan ja Islannin ilmavalvontaan sekä EU:n taistelujoukkojen johtovastuun tavoittelun.

Vielä joulukuussa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie oli sitä mieltä, ettei mitään lähentymistä Natoon ole voinut tapahtua, koska hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.

On hyvä, että Tiedonantaja on seurannut keskustelua. Suosittelen kaikille toimittaja Kähmin tekemää kansanedustaja Yrttiahon haastattelua Tiedonantajan numerossa 2.

Me kommunistit esiinnymme erilaisilla foorumeilla. Marraskuussa järjestettiin Helsingissä osana Baltic Circle teatterifestivaalia taide- ja kulttuuripoliittinen huipputapaaminen. Osallistujia oli runsaasti yli 500 ilmoittautunutta. Eri puolueiden kulttuuripolitiikkaan perehtyneet pitivät omat linjapuheet.

SKP:n kulttuuri- ja taidepoliittisessa linjapuheessa käsittelin aihetta työn ja työntekijän perspektiivistä. Toin esille suomalaisen taiteilijakunnan jakautumisen rajusti kahteen. Köyhyysrajan alapuolella toimiviin ja pieneen eliittiin joka porskuttaa yhteiskunnan kaapin päällä.

Konkretisoimaan tilannetta tilasin kaupungin keittiöstä valtavan metrin halkaisijaltaan olevan täytekakun. Kirjoitin kakkuun ranskaksi ”Tämä ei ole kakku”. Tällä viittasin Rene Magritten taideteoksiin jossa avattiin keskustelua siitä mitä taideteos on – onko kuva piipusta piippu, maalaus vai ajatus jostain edellisistä. Kun pidin puhettani tilaan tuotiin tämä syötävän hyvän makuinen kakku. Se oli näky. Pyynnöstäni avustaja leikkasi kakusta 0,8 % ja tarjoili sen yleisölle. Tuo sama summa käytetään vuodessa valtakunnallisesti taiteeseen ja kulttuuriin.

Miten tämä liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan?

Minä kerrroin kulttuurin huippukokouksessa, että valtion tasolla on viimeisen kolmen vuoden aikana tehty runsaita asehankintoja mm vanhoja panssari vaunuja oli ostettu 200 miljoonalla. Esitin että tuollaiset asehankinnat tulisi lopettaa. Pyysin yleisöä miettimään miten vähällä kulttuuribudjetista saisi suuremman. Valtion budjetissa mitätön vanhojen panssarien osto siirrettynä kulttuuribudjettiin tarkoittaisi radikaalia lähes 50 % lisäystä. Yleisö antoi aplodit SKP:n visiolle siitä, että sivistys, koulutus ja kulttuuri ovat parasta puolustuspolitiikkaa.

Tämä puheenvuoro kakunleikkauksineen on nähtävissä netissä. Käykää katsomassa osoitteessa jpvaisanen.blogspot.fi.

Meidän edustajakokous päätökset korostavat rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden ensisijaista merkitystä. Ilman rauhaa ei ole kehitystä eikä inhimillistä elämää.

Afganistanin, Irakin ja Syyrian sodat ja niiden sadat tuhannet, jopa miljoonat uhrit osoittavat, että aseet eivät tuo rauhaa. Kaikki suomalaisjoukot on vedettävä pois Afganistanista. Hallituksen on myös lopetettava USA:n ja Israelin politiikan myötäily Palestiinan kysymyksessä, ”Syyrian ystävien” ryhmässä, Iranin uhkailussa ja muissa konflikteissa.

SKP vastustaa ehdottomasti Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon, jota on valmisteltu yhä tiiviimmällä Suomi-Ruotsi-Nato-kumppanuudella ja isäntämaa- sopimuksella. Eduskunnassa lähes kaikki ryhmät ovat olleet valmiita jopa luopumaan sotilaallisen liittoutumattomuuden käsitteestä. Tänään voidaan entistä selvemmin nähdä, että Nato-kumppanuus sitoo jatkuvaan asevarusteluun ja yhä uusiin selkkauksiin. Siksi SKP esittää Suomen irtaantumista Naton rauhankumppanuusohjelmasta ja palaamista sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle. Suomen ei pidä osallistua myöskään Euroopan unionin yhteisen sotilaallisen toiminnan kehittämiseen, joka tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa.

Suomen ei pidä osallistua pohjoisten alueiden militarisoimiseen eikä Baltian sotaharjoituksiin. Meille on tämän selkeän linjan mukaista vaatia Suomen lentokoneita pysymään Suomessa. Suomen on sanottava Yhdysvaltojen sotaharjoituskutsuun; Kiitos ei. Viron Nato-kutsuun selkeästi Ei ja Ruotsalaisten yhteistyöhön Natonhäntä kainalossa suomeksi ei ja ruotsiksi Nej! Sen sijaan on edistettävä itsenäistä rauhanpolitiikkaa, nostettava uudelleen esille aloite ydinaseettomasta Pohjolasta ja edistettävä aseidenriisuntaa sekä lähialueyhteistyötä

Yli miljardi ihmistä maailmassa elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhyys lisääntyy jopa rikkaimmissa maissa. Lähes 800 miljoonaa ihmistä on vailla puhdasta vettä. Tällaiset ongelmat koskevat erityisesti lapsia ja naisia. Samaan aikaan Suomen hallitus karsii kehitysyhteistyön määrärahoja ja Euroopan unioni ajaa muun muassa vesihuollon yksityistämistä. Sotaisa Nato-kumppanuus on korvannut lähes kokonaan Suomen osallistumisen YK:n rauhanturvatehtäviin.

Suomen asevarustelumenoja on vähennettävä. Näin säästyvistä rahoista voidaan resurssoida sivistykseen koulutukseen ja kulttuurin sekä tukea kehitysmaiden itsenäistä kehitystä, YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista ja kansainvälistä yhteistyötä ympäristön suojelemiseksi.

Eduskuntaan tarvitaan edistyksellisiä voimia argumentoimaan alas oikeistopopulistiset aloitteet siirtää kehitysyhteistyön vastuu amerikkalaisen mallin mukaan rikkaiden vapaa-ajan harrastukseksi niin kuin perussuomalaiset ovat esittäneet.

YK:n tavoitteet, SKP:n edustajakokous asiakirjat ja Porvari peli poikki kiertueen kenttäkokemus edellyttävät tekoja köyhyyden ja nälän poistamiseksi, koulutusmahdollisuuksien takaamiseksi kaikille, naisten aseman parantamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi, oikeudenmukaisemman taloudellisen järjestyksen aikaansaamiseksi, ekologisesti kestävän kehityksen toteuttamiseksi sekä rauhan ja aseidenriisunnan puolesta.

Hyvät toverit,

Meidän kolme kirjainta ovat myös kolme väriä ja kolme kutsua luokkataisteluun

Vihreä on radikaali kutsu laittamaan loppu luonnon riistolle!

Violetti on feministinen kutsu ja Leninin kutsu rakentamaan puhujalavoja yhteisrintamalle

Punainen on Marxilainen kutsu ja saa meidät vauhtiin ja toiminnaksi sinne missä ihmisetkin ovat.

Lopuksi,

Nämä kysymykset, aloitteet, poliittiset nostot ja vaatimukset – Nämä vaalit haastavat vaihtoehtoja yksisilmäiselle uusliberalistiselle leikkauspolitiikalle, EU-kurjistamiselle ja oikeistopolitiikalle: Työ mies ja työ nainen ei kaipaa ratkaisua joka tekee kurjuudesta vähemmän kurjaa tai vähemmän siedettävämpää. Suomalaiset työläiset, opiskelijat ja eläkeläiset ansaitsevat paljon parempaa. Keskustan Sipilän 200 000 työpaikka ei riitä. Kapitalismin työttömyysreservit on lopetettava. Me tarvitsemme kaikki työtä. Vain työ luo hyvinvointia. Me tarvitsemme kaikki perusturvaa. Siksi nyt tarvitaan rehellistä vasemmistolaista ja radikaalia politiikkaa joka ei kuten Kreikan Alexis Tsipars sen sanoo suostu vain kääntämään sivua vaan pistämään uusiksi koko kirjan. Meillä Suomessa poliittinen tilanne vaatii radikaalin vasemmiston voimien yhteistyötä, kaikkien nykymenoon tyytymättömien osallistumista.

Me emme tee tätä muutosta yksin vaan yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa!

Nämä kysymykset, aloitteet, poliittiset nostot ja vaatimukset nostavat meidän näkyväksi!

Nämä vaalit saavat meidät ääneen ja tulevaisuus saa meidät yhteistyöhön!

JP Väisänen keskuskomitean kokouksessa 25.1.2015 Tampereella