Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

9.–10.11.1938 särjettiin niin paljon lasia, ettei Saksa kyennyt ostamaan tarpeeksi uutta lasia vahinkojen korvaamiseen. Tämä ei kuitenkaan ollut tuon yön suurin vaikutus. Kristalliyö, jonka natsit suunnittelivat ja toteuttivat kylmästi harkiten, poisti juutalaiset ihmisyyden suoja-alueelta ja avasi tien keskitysleireille.

Kristalliyön pohjatyö tehtiin huolella. Natsit olivat johtaneet maata jo vuosia ja tehneet lukuisia kiristyksiä muun muassa juutalaisten, kommunistien, sosialistien ja ay-aktivistien toimintaan. Demokratiaa oli rajoitettu ja valvontaa lisätty. Muutokset perusteltiin valtion turvallisuudella, talouden vahvistamisella ja järjestyksen palauttamisella. Ihmisyyttä ja sen perusteella tulevaa kunnioitusta, oikeuksia ja vapauksia rajattiin vain tietyille ihmisille. Tämä tehtiin muuttamalla kieli, lait ja hallinnolliset päätökset, jotka olivat turvanneet kaikille yhtäläiset oikeudet.

Tänään Suomessa näemme, miten tällainen kehitys käynnistyy ja miten sitä vahvistetaan. Fasismi ei hae voimaansa katujen marginaalista. Se nousee hallituspolitiikasta, jossa ihmisarvo muutetaan ehdolliseksi ja sitä rajataan kategorioiden avulla. Hallitus leikkaa oikeuksia, romuttaa sosiaaliturvaa ja kiristää maahanmuuttopolitiikkaa tavalla, joka ei ole sattumaa. Se on luokkapolitiikkaa. Vallan ja pääoman keino jakaa ihmiset arvokkaisiin ja arvottomiin, hyviin kansalaisiin ja niihin, jotka voidaan unohtaa ja jopa kieltää. Se houkuttelee ihmisiä taakseen valheellisilla, mutta houkuttavilla lupauksilla paremmasta.

Juuri näin fasismi palaa politiikan valtavirtaan. Ei univormuissa, vaan budjettilakeina ja ministeripuheina. Ei torilla, vaan virastoissa, sosiaaliturvan rajauksissa ja turvapaikkapäätöksissä. Fasismi rakentuu, kun köyhää syyllistetään omasta köyhyydestään ja turvaa hakevasta ihmisestä tehdään uhka yleiselle järjestykselle. Se vahvistuu, kun ihmisiltä viedään ääni ja liikkumatila, ja heidät jätetään pelon ja toimeentulon epävarmuuden armoille.

Suomen kommunistinen puolue ei näe, että fasismin vastustaminen voisi olla pelkkä symbolinen teko. Suunnan muuttaminen vaatii arkista puurtamista. On järjestäydyttävä työpaikoilla ja asuinalueilla, järjestettävä tukiverkkoja heikoimmille, vastustettava ihmisyyttä purkavaa ja pelkoa lietsovaa kieltä ja ennen kaikkea laajennettava demokratiaa ja solidaarisuutta.

Kristalliyö muistuttaa meitä siitä, mihin päädytään, jos ihmiset oppivat kääntämään katseensa pois. Ei siis käännetä katsetta pois. Hylätään tie kohti fasismia ja valitaan yhteinen toiminta, yhteinen ihmisarvo ja yhteinen tulevaisuus. Pysäytetään fasismi siellä, missä se nyt rakentuu: arjessa, kielessä ja vallankäytössä.

Poliittinen toimikunta