Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin
Suomen kommunistisen puolueen johtonelikko – puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen, pääsihteeri Tiina Sandberg ja varapuheenjohtajat Mervi Grönfors ja Liisa Taskinen sekä Jyväskylän piiri vaativat hävittäjämiljardien käyttämistä kuntapalveluihin, valtionosuuksien korottamista ja asukasdemokratiaa.
Koronakriisistä huolimatta demarivetoinen hallitus on jatkanut Suomen hävittäjähanketta joka aiheuttaa kassakriisin ja kärjistää ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä. Talouden kääntyessä huonompaan suuntaan ja mahdollisesti lamaan asti syntyy painetta leikata myös kuntien rahoitusta. Kun tämä paine pakottaa samaan aikaan myös leikkaamaan ihmisten tarvitsemaa perustoimeentuloa, syntyy kuntasektorille palveluntarvetta johon ei pystytä vastaamaan.
Kuntien ja kuntalaisten etu olisikin vähintään jäädyttää nykyinen hävittäjähanke. Vaihtoehtona hävittäjähankinnoille on mahdollinen vanhojen hävittäjien käyttöajan pidennys, ilmatorjunnan kehittäminen ja aktiivinen rauhanpolitiikka.
SKP:n johto ja Jyväskylän kommunistit näkevät, että on järjetöntä käyttää rahaa sota-aseisiin, kun niillä voitaisiin turvata riittävät peruspalvelut meille kaikille. Hävittäjälaskun vähintään 30 miljardin kustannus tulisi ohjata aseistuksen sijaan ensisijaisesti parantamaan ja turvaamaan ihmisten peruspalveluita ja toimeentuloa.
Loppu konsulttien leikkauspolitiikalle
Kuntien oikeistovoimien tilaamat konsultit ehdottavat koulujen, kirjastojen, terveysasemien ja neuvoloiden lakkauttamisia, kiinteistöveron nostamista, kaupungin yhtiöiden myyntiä ja kaupungin henkilöstön karsimista.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin johdon viimeksi tilaaman konsulttiselvityksen perusteella kaupungin talouden sopeuttamistarve olisi noin 30 miljoonaa euroa.
SKP:n johto ja Jyväskylän kommunistit eivät hyväksy nykymenoa, konsulttien leikkauspolitiikkaa vaan vaativat politiikan suunnan muuttamista. Kommunistien mielestä suomalaiset kunnat ja kaupungit voivat tehdä säästöjä panostamalla enemmän ennaltaehkäiseviin lähipalveluihin, syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämiseen. Huomattavia säästöjä voidaan saada aikaiseksi lisäämällä kaupungin omia palveluja ja palauttamalla ostopalveluja omaksi toiminnaksi.
Valtionosuuksia korotettava
Suomalaisten kuntien ongelmana ei ole kohtuuttoman suuret menot vaan liian pienet tulot. Esimerkiksi Jyväskylä on vireä koulukaupunki ja huomattava osa asukkaista on pienituloisia opiskelijoista. Kunnat kärsivät edelleen suurtyöttömyydestä. Jyväskylässä työttömänä on lähes 11 000 kaupunkilaista. Samanaikaisesti monissa kaupungin palveluissa on liian vähän työntekijöitä. Kuntien taloudet ovat suuresti riippuvaisia myös valtiovallan toimenpiteistä.
Kuntaliiton laskelmien mukaan valtio on leikannut kunnilta aiemmin, vuosina 2012–2019, valtionosuuksia 2,4 miljardia euroa. Ilman leikkauksia kunnilta Jyväskylän talous olisi tällä hetkellä tasapainossa ja palveluja voitaisiin kehittää kaupunkilaisten etujen mukaisesti. SKP:n johto ja Jyväskylän kommunistit vaativat valtionosuusleikkausten perumista ja lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin.
Suomalaisten kuntien johto käyttää usein konsulttien apua ikävien, kaupunkilaisten etujen vastaisten esitysten tekemiseen. Verovarojen käyttäminen konsulttipalkkioihin on haaskausta. Päättäjien tulee ottaa lähtökohdaksi rauhan rakentaminen, kaupunkilaisten kuuleminen, vallan jakaminen ja uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen.
