Palkkaus ja työolot kuntoon työväenliikkeen yhteisvoimin

Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta silti rahaa ei näytä riittävän julkisiin palveluihin, työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja moniin muihin tarpeisiin. Tulot ja varallisuus jakautuvat epätasaisesti. Se alkaa jo tulojen ensijaossa, kun työnantajat ja osakkeenomistajat rohmuavat suurimman osan työläisten työllään luomasta lisäarvosta. Tulonjaon vääristyminen jatkuu verotuksessa, joka suosii pääomanomistajia ja suurituloisia.

Suomen kommunistinen puolue vaatii työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista työntekijöiden hyväksi. Se vahvistaisi myös sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Tämän muutoksen toteuttamisessa on ratkaiseva merkitys työväenliikkeen joukkovoimalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto päätti vuonna 2017 lopettaa keskusjärjestöjen välisten työehtosopimusten tekemisen. Sen jälkeen metsäteollisuuden työnantajaliitto ilmoitti, että se ei tee liittotason sopimuksia. Työntekijät joutuivat keväällä 2022 käymään UPM:n tehtailla 112 päivää kestäneen lakon ennen kuin työnantaja oli valmis sopimaan kaikille toimialoille työehtosopimuksen. Metsäteollisuuden ohella varsinkin Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät ovat pyrkineet murentamaan yleissitovia työehtosopimuksia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan kansainvälinen kustannuskilpailukyky on noussut Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle. Matalatasoisten työehtosopimusten lisäksi yrityksille on annettu verohelpotuksia mm. siirtämällä työnantajien sosiaaliturvamaksuja työntekijöiden ja eläkeläisten maksettavaksi.

Suuryhtiöiden johtajat ja suursijoittajat pyrkivät varmistamaan ja paisuttamaan jättivoittoja polkemalla työehtoja ja heikentämällä työntekijöiden luottamushenkilöiden asemaa. Björn Wahlroosin kaltaisten kapitalistien tavoitteena on tilanne, jossa työnantaja voi sanella työehdot, kun työntekijät joutuvat sopimaan työehdot yksilötasolla, ilman ammattiliittojen kollektiivista tukea.

Työmarkkinoiden ongelmat koskevat erityisen kovalla tavalla tuhansia nuoria, maahanmuuttajia, siirtotyöläisiä sekä pätkätöitä ja osa-aikatyötä tekeviä. Pahimmillaan heillä ei ole mitään työehtosopimusten turvaa.

Kunta- ja sote-alojen palkat ja työolot kuntoon

Kunta-alan palkkauksen ja työolojen ongelmat ovat kärjistyneet poikkeuksellisen laajoina työtaisteluina ja vaikeina sopimusneuvotteluina. Näiden naisvaltaisten alojen matalat palkat ja alituinen resurssipula on johtanut kierteeseen, jossa esimerkiksi hoito- ja hoivatöihin on vaikea saada työntekijöitä, samaan aikaan kun näitä töitä tekevät uupuvat yhä pahemmin. Tämä heikentää palveluja ja ajaa jo julkista terveydenhoitojärjestelmää romahduksen partaalle.

Kunta-alan palkkojen jälkeen jäämisestä ja heikentyneistä työoloista ovat suoraan vastuussa Kuntatyönantaja ja sen hallinnossa istuvat kokoomuksen, SDP:n, keskustan, perussuomalaisten, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat. Vastuussa on myös Sanna Marinin hallitus ja sen edeltäjät, jotka ovat tietoisesti alimitoittaneet kuntien ja nyt myös hyvinvointialueiden rahoitusta.

Hallitus ei voi vetäytyä vastuustaan kunta- ja sote-alojen palkkauksen ja työolojen parantamisessa. Suomen kommunistinen puolue vaatii hallitusta osoittamaan riittävän lisärahoituksen näiden julkisten palvelujen työntekijöiden palkkauksen parantamiseen ja riittävien resurssien turvaamiseen. Erityisesti hoitajien ja muiden naisvaltaisten alojen matalien palkkoihin tarvitaan kunnolliset tasokorotukset. Hoitajapulan ratkaiseminen on tärkeää myös muiden alojen työntekijöille ja kaikille sote-palvelujen tarvitsijoille.

Ay-liikkeen joukkovoima käyttöön

Yritysten voittojen kasvu ja valtiovallan asevarusteluun ohjaamat miljardit osoittavat, että rahaa työntekijöiden palkkojen korottamiseen on. Suomella ei sen sijaan ole varaa heikentää työntekijöiden hyvinvointia eikä julkisia palveluja.

Kuntien ja uusien hyvinvointialueiden työntekijöiden palkkauksen ja työolojen parantamisessa ei ole kyse vain menoista. Iso osa palkankorotuksista palautuu valtiolle ja kunnille verotuloina. Sitä paitsi vielä kalliimmaksi voi tulla se, jos hoito- ja hoiva-alojen työvoimapula pahenee entisestään eikä korona-ajan lisäämään hoito- ja palveluvajetta poisteta.

Nyt kun inflaatio on kiihtynyt, parin prosentin nimellisansioiden korotukset tarkoittavat käytännössä reaalipalkkojen alenemista. Kunta- ja sote-alojen ohella on muidenkin ammattiliittojen syytä valmistautua ajamaan joukkovoimalla läpi kunnolliset palkankorotukset seuraavissa sopimusneuvotteluissa. Palkkojen ostovoiman turvaamiseksi sopimuksiin tarvitaan myös indeksiehto.

Työväenliike saavutti kamppailullaan aikoinaan 8 tunnin työpäivän ja 5 päivän työviikon. Työnantajat ovat monin tavoin murentaneet näitä saavutuksia laajentamalla töiden teettämistä öisin, viikonloppuina ja vapaa-aikana – ja toisaalta moni joutuu tekemään useampaa työtä tullakseen toimeen. Vasemmiston ja ay-liikkeen tavoitteet työajan lyhentämisestä eivät saa jäädä vain juhlapuheisiin.

Palkkojen korottamisen lisäksi on pöydälle syytä nostaa vaatimukset työttömyysturvan ja eläkkeiden parantamisesta, työajan lyhentämisestä ansioita alentamatta, luottamushenkilöiden aseman vahvistamisesta sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien laajentamisesta. Ns. nollatuntisopimukset on kiellettävä.

Työväenliikkeen yhteisvoimin on pidettävä huolta siitä, että Euroopan unionin valmistelemaan direktiiviin vähimmäispalkoista sisältyy kollektiivisten työehtosopimusten vahvistaminen. Vähimmäispalkalla tulee olla kunkin maan palkkojen keskiarvoon sidottu riittävä minitaso, esimerkiksi 60 prosenttia mediaanipalkasta.

Työväenliikkeen voima on työntekijöiden järjestäytymisessä ja joukkotoiminnassa. Siksi on tärkeä liittyä ammattiliittoon ja kehittää työpaikkatasolla ay-toimintaa. Joukkovoiman kasvattamisessa tarvitaan koordinoitua valtakunnallista ja kansainvälistä kamppailua, joka kasvaa paikallisesta aktiivisuudesta ja ammattiliittojen rajat ylittävästä yhteistyöstä. Yhteiskunnallisena muutosliikkeenä ammattiliittojen tulee kehittää myös yhteistyötä kansalaisliikkeiden kanssa.

Työehtojen polkemisen lopettamiseksi ja työelämän uudistamiseksi on aika koota ammattiyhdistysliikkeen voimat yhteiseen ja solidaariseen kamppailuun suurpääomaa ja oikeistoa vastaan.

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous 12.6.2022.