Yhteistoimintaan politiikan suunnan muuttamiseksi

Suurin osa suomalaisista toivoo toisenlaista politiikkaa. Useimmat meistä ovat huolissaan työttömyyden, eriarvoisuuden ja elämän yleisen epävarmuuden lisääntymisestä. Oikeistolle ei ole kuitenkaan vahvaa vastavoimaa ja vaihtoehtoa.

Nyt tarvitaan vasemmistolaisten, punavihreiden ja muiden muutosta haluavien yhteistoimintaa politiikan suunnan muuttamiseksi. Meiltä odotetaan rohkeaa oikeiston haastamista ja vaihtoehtoja, joilla puolustetaan työntekijöiden ja vähävaraisten oikeuksia sekä avataan näköaloja parempaan tulevaisuuteen.

Nykyinen politiikka ei tarjoa ratkaisuja pahenevaan työttömyyteen, köyhyyteen ja julkisten palvelujen puutteisiin. Hallituksen ja työnantajapiirien ajamat ratkaisut uhkaavat päinvastoin vähentää entisestään työpaikkoja, heikentää työehtoja, nostaa eläkeikää ja leikata kuntien palveluja. Ilmastopolitiikassa Suomen hallitus kuuluu jarrumiehiin. Suomalaisten enemmistö kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta hallitus sitoo Suomea yhä tiiviimmin Natoon.

Kokoomuksen iskulauseiden mukaan vastakkainasettelun aika on ohi. Todellisuudessa oikeisto ajaa pienen vähemmistön etuoikeuksien vahvistamista ihmisten enemmistön kustannuksella. Pankeille, suuryhtiöille ja hyvätuloisille annetaan yhä lisää, mutta pienituloisilta leikataan vähästäkin. Ihmisarvo ja jopa koko ihmiskunnan tulevaisuus on alistettu voitontavoittelulle ja vahvemman oikeudelle.

Aloite yhteistoiminnasta

Vasemmistolaisten ja muiden politiikan suunnanmuutosta haluavien keskuudessa on paljon ideoita, osaamista, järjestöjä ja aktiivisia ihmisiä. Meillä on myös positiivisia kokemuksia yhteistoiminnasta muun muassa ay-liikkeessä, asukastoiminnassa, ympäristöliikkeissä ja rauhantyössä. Erilaisista mielipiteistä ja aatteellisista lähtökohdista huolimatta meitä yhdistävät huoli eriarvoisesta, epädemokraattisesta ja monessa suhteessa jopa tuhoisasta kehityksestä. Me kommunistit haluamme kehittää yhteistyötä tässä moninaisuudessa

Suomen kommunistinen puolue esittää kaikille vasemmistolaisille, punavihreille ja muille nykyisestä suuntauksesta huolestuneille keskustelua yhteistoiminnasta muun muassa seuraavista kysymyksistä:

– Miten torjumme työttömyyttä, työehtojen heikentämistä ja työelämän kasvavaa epävarmuutta? Meidän mielestämme työelämään tarvitaan uudet normit ja työntekijöille päätösvaltaa, jotta estetään työehtosopimusturvan heikentäminen, työvoiman polkumyynti ja keinottelu vuokratyöfirmoilla. On korjattava tilanne, jossa irtisanominen on työnantajille Suomessa halvempaa kuin yleensä muissa EU-maissa. Ehdotamme, että työajan lyhentäminen nostetaan uudelleen suureksi uudistustavoitteeksi. Työn tuottavuutta on käytettävä yleisen työajan lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta. Näin voidaan jakaa töitä tasaisemmin, torjua työttömyyttä ja työssä uupumista.

– Miten siirrytään sanoista tekoihin köyhyyden torjumisessa ja tulonjaon muuttamisessa oikeudenmukaisemmaksi? Ehdotamme perusturvan uudistamista niin, että taataan vähintään 900 euroa kuukaudessa jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei työttömyyden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn takia voi muuten saada toimeentuloaan. Esitämme yhteistoimintaa myös 1 500 euron minimipalkan toteuttamiseksi. Naisten euro on nostettava 80 sentistä ja samapalkkaisuus on toteutettava. Verotuksessa on palattava tuloerojen tasoittamiseen nostamalla verotettavan tulon alarajaa, kiristämällä hyvätuloisten verotusta ja verottamalla pääomatuloja samalla tavalla kuin muitakin.

– Miten pelastetaan kunnalliset lähipalvelut ja pysäytetään julkisten palvelujen yksityistäminen? Me ehdotamme yhteistoimintaa koulujen, terveysasemien, kirjastojen ja muiden peruspalvelujen turvaamiseksi jokaiselle kuuluvina perusoikeuksina ja lähipalveluina. Ne tulee järjestää pääsääntöisesti kuntien omana toimintana. Terveyden eriarvoistumisen, lapsiperheiden ongelmat ja väestön vanhenemisen haasteet vaativat kunnissa erityisesti hoito- ja hoivatyön resurssien tuntuvaa lisäämistä. Perusoikeudet eivät saa olla kauppatavaraa, esimerkiksi koulutuksen tulee olla maksutonta. Kuntien valtionosuudet tulee palauttaa 90-luvun alun tasolle.

– Miten torjutaan ilmastonmuutosta ja turvataan elinkelpoinen ympäristö myös tuleville polville? Kannatamme ilmastolakia, joka velvoittaa vuosittain toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja kivihiilineutraalin talouden rakentamiseen vuoteen 2050 mennessä. Haluamme edistää uusiutuvaa energiaa ja energian säästöä. Ne ovat edullisempia, työllistävämpiä ja turvallisempia kuin ydinvoima. Tarvitaan myös toimia kattavan, reilun ja sitovan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi.

– Miten torjutaan Nato-hankkeet ja voimistetaan rauhanpolitiikkaa? Sotaa ja Natoa vastustavasta ”hiljaisesta enemmistöstä” on syytä tehdä näkyvä ja kuuluva poliittinen tekijä. Suomen palauttaminen sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalle edellyttää joukkojen vetämistä pois Afganistanin sodasta. Sotien ja asevarustelun sijasta on suunnattava lisää varoja köyhyyden torjumiseen ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen.

– Miten demokratia ulotetaan sinne, missä ratkaisut tehdään nyt rahan voimalla ja pienessä piirissä? Me haluamme murtaa politiikan vaihtoehdottomuuden, laajentaa demokratiaa ja kehittää osallistuvaa demokratiaa. On avattava ihmisille lisää mahdollisuuksia päättää itse asioista työpaikoilla ja asuinalueilla. Mammuttikuntien ja kuntayhtymien sijasta esitämme lähidemokratiaa ja vaaleilla valittua seutuhallintoa. Pidämme kaikkien politiikan suunnanmuutosta haluavien kannalta tärkeänä, että äänioikeuden merkitystä ei kavenneta äänikynnyksillä, syrjinnällä poliittisen toiminnan rahoituksessa, salailulla eikä yksityistämällä julkisia toimintoja. Periaatteellisesti tärkeät asiat, kuten EU ja Nato, on ratkaistava kansanäänestyksellä. Talous on laitettava palvelemaan ihmistä sen sijaan, että ihminen on nyt alistettu taloudelle. On ulotettava demokratia myös talouden alalle niin, että omistus ja raha eivät anna kenellekään etuoikeutettua asemaa päätöksenteossa.

(Kommentit ja ehdotukset asiakirjaan pyydetään toimittamaan huhtikuun loppuun mennessä SKP:n toimistoon.)

Ehdotus SKP:n edustajakokousta valmistelevaan keskusteluun / SKP:n keskuskomitea 28.2.2010