Voittojen ja optioiden ennätyskasvu jatkuu

Samaan aikaan, kun tiedotusvälineet kertovat lähes päivittäin laajoista irtisanomisista ja jopa kokonaisten tehtaitten lopettamisista, on yritysten voittojen kehitys jatkanut viime vuosina tutuksi tulleella ennätysmäisellä kasvu-uralla. Yritykset – erityisesti pörssiyhtiöt ja muut suuryritykset – ovat viimeisten vuosien aikana jakaneet työntekijöiden työn tuloksena syntyneistä ennätysvoitoistaan omistajilleen osinkoina tähtitieteellisiä summia. Myös yritysten johtajistoon kuuluvat ovat saaliinjaolla ja kasvattavat optioitaan, tulospalkkioitaan ja palkkojaan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Pörssikaupan puitteissa syntyy mittavia pääomatuloja, kun yhtiöitten omistusoikeuksia myydään ja ostetaan kiivaaseen tahtiin. Jaettavaa on enemmän kuin koskaan, mutta jakajien määrä pidetään pienenä.

Kilpailukyky huipussaan

Suomen kilpailukyky on taas kerran rankattu maailman ykköseksi. Tämä ei kerro siitä, että suomalaisten työntekijöiden asema olisi jotenkin parempi kuin muissa maissa. Päin vastoin monet vertailut kertovat, että esimerkiksi palkkataso on EU-maiden häntäpäässä. Kilpailukyvyn ja yritysten voittojen kasvun kääntöpuoli kertoo siitä, että työttömyys on suurta, pätkätyöntekijöiden määrä on korkea ja työntekijöiden yleiset työehdot ala-arvoisia.

Voittojen kasvu kulkee siis kilpailukyvyn kanssa rinnakkain. Viime vuosina voitot ovat kehittyneet erittäin suotuisasti. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon mukaan yritysten toimintaylijäämä, eli voitot olivat vuonna 2004 noin 32,5 miljardia euroa. Viime vuosina voittojen määrä on ollut suurin piirtein tuota samaa korkeata luokkaa.

Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon ennakkotiedot kertovat pörssiyhtiöiden voittojen kasvun uusista ennätyksistä, jotka nousivat jo 10 miljardiin euroon. Pörssiyhtiöiden osakkeenomistajat ja huippujohtajat odottavat vesi kielellä ensi vuoden alussa pidettäviä yhtiökokouksia, joissa he itse saavat päättää itselleen monien miljardien eurojen osingoista.

Voittojen kasvu hyödyttää vain rikkaita

Yritysten voittoja ei nykyään kovinkaan suurelta osin jätetä yrityksiin sitä varten, että niillä kehitettäisiin tuotantoa tai luotaisiin työpaikkoja puhumattakaan, että niitä suunnattaisiin palkkojen korotuksiin. Vielä vähemmän niitä ohjataan yleisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamisen ja kehittämiseen. Ne menevät vain ja ainoastaan osakkeenomistajille ja yritysten huippujohtajille osinkoina, optioina ja muina palkkoina.

Vuosina 2000 – 2004 pelkästään pörssiyhtiöt jakoivat yhteensä yli 27 miljardia euroa osinkoina omistajilleen. Muut osakeyhtiöt jakoivat sen lisäksi suurin piirtein saman määrän. Viiden vuoden aikana jaetut osingot ovat yhteensä vähintään puoli toista kertaa valtion yhden vuoden budjetin loppusumma. Viimeaikaiset puheet kireästä taloudesta ja rahan niukkuudesta voidaan tätä taustaa vasten panna omaan orvottomaan arvoonsa. Esimerkiksi kuntien rahahuolet poistettaisiin kerralla antamalla niille oikeus verottaa nyt kunnallisverosta vapaita pääomatuloja samalla tavalla kuin palkkatulojakin verotetaan.

Erilaisiin veroparatiisien hallintorekistereihin kirjautuneet suomalaiset pörssiyhtiöiden osakkeenomistajat eivät maksa veroa myöskään valtiolle. Kyse on miljardeihin euroihin nousevasta lain vastaisesta verojen kierrosta, jota viranomaiset katsovat sormiensa läpi.

Yhtiöiden johtajien optiot ovat sidottuja osakkeiden arvon kehitykseen, toisin sanoen osakkeenomistajien etuihin ja niiden toteutumiseen. Palkkajohtaja saa korkean korvauksen siitä, että hän keinoja kaihtamatta toteuttaa omistajan pyyteitä. Tämä on selitys myös niille törkeille irtisanomisille ja lakien rikkomisille, joita harrastetaan laajasti muun muassa pätkätöitä ja vuokratyötä lisättäessä.

Jäävuoren huippu on valtionyhtiö Fortumin 350 johtajan optiot, jotka nousevat yhteensä 500 miljoonaan eroon, joka summa on viisi kertaa niin suuri kuin valtion ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyvä köyhyyspaketti. Köyhiä Suomessa on yli puoli miljoonaa. Kaiken lisäksi Fortumin johtajilla on ansioita yhtiön menestykseen yhtä vähän kuin köyhillä syytä omaan köyhyyteensä.

Pörssikaupan voitot lisääntyvät

Pörssikauppaa käydään suurimmalta osalta pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeilla. Osakkeita ostavilla ja myyvillä ei ole välttämättä mitään tekemistä itse yhtiöiden kanssa, mutta ne rahastavat osaltaan yhtiöissä tehdyn työn tuloksia yhtiöiden osakkeitten arvon nousun seurauksena. Helsingin pörssissä osakkeilla käytävän kaupan arvo oli syyskuussa keskimäärin 944 miljoonaa euroa päivässä. Pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeitten markkina-arvo kasvoi vuoden 2004 syyskuun viimeisestä päivästä tämän vuoden syyskuun viimeiseen päivään 46 miljardilla eurolla.

Tämä kertoo pörssikaupassa syntyvän pääomatulon määrästä ja sen kasvusta. Pörssikauppaahan tehdään yksinomaan voitontavoittelun tarkoituksessa.

Pörssissä käytävä kaupasta ei peritä lainkaan varainsiirtoveroa kuten esimerkiksi asunto-osakkeitten kaupasta. Näin ollen valtio pitää erityisessä suojeluksessaan täysin loismaita keinottelua.

Pääsihteeri Arto Viitaniemi 23.10.05: