Vappupuhe työväen vappujuhlassa Kaisaniemessä

Suomessa on jo aivan liian pitkään alistuttu markkinoiden ylivaltaan ja vaihtoehdottomaan politiikkaan. On aika sanoa jo riittää! On syytä ottaa mallia ranskalaisten mielenosoituksista ja kieltäytyä alistumasta.

Suuryhtiöt jakavat omistajilleen voittoja enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Osingot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaisiksi. Samaan aikaan firmat irtisanovat joukoittain työntekijöitä, joiden työn tulosta nuo voitot ovat.

Rahapääoman ja pörssikeinottelun paisuminen on tehnyt voitontavoittelusta entistä ahneempaa ja lyhytnäköisempää. Samalla pääoma pyrkii valtaamaan uusia alueita voitontavoittelulle. Julkisista palveluista, kulttuurista ja jopa geeniperinnöstä tehdään kauppatavaraa.

Yhtiöiden voitoista rahaa työllisyyteen

Joukkoirtisanomisia, työttömyyttä ja köyhyyttä ei pysäytetä vetoamalla yhtiöiden yhteiskuntavastuuseen. Yhtä vähän kuin pääomalla on isänmaata, on sillä mitään moraalia. Puheet yhteiskuntavastuusta ovat yhtä tyhjiä kuin lupaukset työllisyyden turvaamisesta matalilla tuloratkaisuilla, rikkaiden veroja alentamalla ja Euroopan unionin jäsenyydellä.

Miksi muun yhteiskunnan pitäisi sietää sitä, että pieni vähemmistö kerää muhkeita osakesalkkuja, optioita ja jopa miljoonien palkankorotuksia irtisanomalla, hiostamalla ja riistämällä muita? Jokaiselle kuuluvat perusoikeudet – kuten oikeus työhön ja toimeentuloon – turvataan vain rajoittamalla pääoman valtaa.

Yhdistämällä voimat työläiset, toimihenkilöt, pätkätyöläiset ja työttömät voivat vaikuttaa siihen, miten ja kenen hyväksi työntekijöiden työn tuloksia käytetään. Ammattiyhdistysliikkeeltä odotetaan nyt pelkkien puheiden sijasta tekoja, joilla ohjataan rahaa liikevoitoista työllisyyteen, työntekijöiden palkkojen korottamiseen, julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelaki hylättävä

Hallitus valmistelee parhaillaan kunta- ja palvelurakenteen rajua muutosta. Se haluaa karsia lähipalveluja, lisätä kilpailuttamista ja siirtää kannattavimpia osia julkisista palveluista yksityisten yritysten hoidettavaksi. Hanke kohdistuu kaksinkertaisen rajusti naisia vastaan. Siinä on kyse julkisten palvelujen heikentämisen lisäksi kilpailuttamisesta, joka tapahtuu naisvaltaisten, jo muutenkin matalapalkkaisten alojen työvoiman hintaa polkemalla.

Kuntahanke on jatkoa sille politiikalle, jolla Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen hallitukset ovat jäädyttäneet kuntien menot kymmenen vuoden takaiselle tasolle samaan aikaan kun kansantuote on kasvanut reaalisesti lähes puolella. Samalla se on jatkoa valtionyhtiöiden yksityistämiselle, jonka seuraukset näkyvät Fortumin kaltaisena rosvokapitalismina ja yhä useampien yhtiöiden siirtymisenä ulkomaisten sijoittajien käsiin.

Perustuslain mukaan kunnallisen itsehallinnon pitäisi olla nimenomaan asukkaiden itsehallintoa. Kunta- ja palvelurakenteiden muutoksesta ei ole kuitenkaan kysytty mitään asukkailta eikä myöskään työntekijöiltä. Hallitus ajaa hanketta koskevaa puitelakia kovalla kiireellä, koska se tietää suomalaisten enemmistön vastustavan julkisten palvelujen karsimista, kilpailuttamista ja vallan keskittämistä yhä pienempään piiriin.

Tällainen puitelaki on haudattava ja uudistus on aloitettava uudelta pohjalta kartoittamalla yhdessä kuntien asukkaiden ja työntekijöiden kanssa ensiksi palvelujen parantamisen tarpeet. On myös osoitettava lisää rahaa palvelujen kehittämiseen ja työntekijöiden palkkaukseen saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin ja palauttamalla kunnilta leikatut valtionosuudet.

Helsingin ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin

Meillä helsinkiläisillä on jo kokemusta siitä, mitä lähipalvelujen karsiminen ja kilpailuttaminen merkitsee. Vammaisten kuljetuspalveluissa ja vanhusten palveluissa kilpailutus on vienyt katastrofista toiseen. Eikä kukaan kanna vastuuta. Terveysasemia lopetetaan ja monia muitakin palveluja heikennetään, vaikka kaupungin talous on jatkuvasti ylijäämäinen. Helsingistä tehdään kokoomuksen johdolla markkinakuntaa myös asunto-ohjelmalla, jolla aiotaan siirtyä sosiaalisesta asuntotuotannosta yhä enemmän kovan rahan lainoitukseen.

Mutta meillä on Helsingissä kokemusta myös siitä, että asukkaiden ja työntekijöiden toiminnalla voidaan vaikuttaa. Vastarinta esti vanhusten palvelukeskusten yksityistämisen. Se on estänyt monien koulujen ja kirjastojen lopettamisen. Julkinen painostus pakotti kaupungin johdon tunnustamaan, että kunnan liikelaitosten voitoista voidaan ohjata lisää rahaa peruspalveluihin.

Me kommunistit haluamme avata lisää vaikuttamisen väyliä asukkaille ja työntekijöille. Esitämme osallistuvan demokratian kehittämistä vaihtoehtona päätösvallan keskittämiselle, jota nyt ajetaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön nimissä.

Samalla vetoamme sosialidemokraatteihin, vihreisiin ja vasemmistoliittoon, että he irtaantuvat kokoomusvetoisesta politiikasta. Kaupunginvaltuustossa on periaatteessa punavihreä enemmistö. Se voisi suunnata palveluihin lisää rahaa liikelaitosten voitoista ja luopumalla keskustatunnelista, joka vain lisää yksityisautoilua ja ilmastomuutosta pahentavia päästöjä.

Eduskunnan on hylättävä EU:n perustuslaki

Helsinki muistetaan vieläkin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta. Euroopassa tarvitaan myös tänään uusia avauksia ja näköaloja.

Euroopan unionin perustuslain hylkääminen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä osoitti, että kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen uusliberalistisesta politiikasta. Samasta kertoo laaja vastarinta julkisia palveluja ja työehtosopimusturvaa uhkaavaa palveludirektiiviä vastaan. Italian ja monien maiden vaaleissa virta vie vasemmalle. Latinalaisessa Amerikassa on maa toisensa jälkeen noussut uuteen itsenäisyystaisteluun uusliberalistista globalisaatiota vastaan.

Mutta Suomessa Vanhasen hallitus ajaa EU:n perustuslain ja palveludirektiivin hyväksymistä. Sen aikomus tuoda kansanäänestyksissä hylätty perustuslaki eduskunnan ratifioitavaksi kertoo ylimielisestä, suorastaan halveksuvasta suhtautumista kansalaisiin ja kansanvaltaan.

Hallituksen pokkurointi EU-komissaarien edessä on häpeäksi Suomelle, jossa työväenliike ajoi sata vuotta sitten ensimmäisenä Euroopassa läpi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Jos eduskunta haluaa todella kunnioittaa äänioikeusuudistusta eikä vain juhlia veronmaksajien rahoilla, sen pitää hylätä EU:n perustuslaki.

Miksi hallitus vaikenee USA:n sotapolitiikasta?

Presidentti Bushin hallinto valmistelee iskuja Iraniin. Niitä on pohjustettu samanlaisella sotapropagandalla, joka edelsi hyökkäystä Irakiin. Tosiasiassa kyse on ennen muuta Lähi-idän energiavaroista. USA:n johdossa harkitaan jopa taktisten ydinaseiden käyttöä Irania vastaan. Samaan aikaan Palestiinan kuristaminen kärjistää sekin Lähi-idän tilannetta.

Miksi Suomen hallitus vaikenee? Miksei Suomen hallitus tee mitään esimerkiksi YK:n johdolla tapahtuvan rauhanprosessin ja Lähi-idän turvallisuuskokouksen aikaansaamiseksi?

USA:n rikollisen sotapolitiikan hyväksyminen on osa sitä linjaa, jolla poliittinen eliitti yrittää viedä Suomea Natoon. Samalla se on osa EU:n yhteistä politiikkaa, johon Suomi on nyt sidottu myös taistelujoukkojen kautta.

Suomalaisten enemmistö vastustaa USA:n sotapolitiikkaa ja Natoa. Meidän on yhdessä pidettävä nyt huolta siitä, että tämä ei ole mikään hiljainen enemmistö. On toimittava ennen kuin aseet toimivat! Toisenlainen, oikeudenmukaisempi maailma on mahdollinen!

Yrjö Hakanen 1.5.06 Helsingissä: