Vaalirahoitus on vain osa rakenteellista korruptiota

Vaalirahoitusskandaali osoittaa, miten valtapuolueet, niiden ministerit ja kansanedustajat on ostettu myötäilemään rahamiespiirien etuja. Suurella rahalla on myös ratkaistu vaalien tulokset ja asetettu etenkin eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ehdokkaat täysin eriarvoiseen asemaan.

On turha uskotella, että suurpääoman säätiöiden, finanssikonsernien, muiden yritysten ja liikemiesten etenkin valtapuolueille ja niiden ehdokkaille syytämät vaalirahat ovat vastikkeetonta tukea ja että ongelma on vain rahoituksen julkisuus.

Pelkkä vaalirahoitustuki on vain jäävuoren huippu. Sen ohella pitäisi selvittää, mitä rahaa puolueille jaetaan vaalien välillä ja miten tämä vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja koko politiikan linjaan. Ei ole mikään sattuma, että Björn Wahlroosin kaltaisten suursijoittajien ja työnantajapiirien avokätisesti rahoittama kokoomus on ajanut työnantajien Kela-maksun poistamista, alhaista pääomaverotusta, pääomapiirien veroparatiisien perustamista myös Suomeen, työnantajien toiveiden mukaisia matalatasoisia työehtosopimusratkaisuja jne.

Valtiollisen puoluetukijärjestelmän piti korjata poliittisen rahoituksen vääristymää ja vähentää puolueiden riippuvuutta yksityisestä rahoituksesta. Toisin on käynyt. Puoluetuella vahvistetaan suurten puolueiden asemaa ja eduskunnan ulkopuoliset puolueet on jätetty kokonaan tukea vaille. Lisäksi eduskuntapuolueet jakavat itselleen tiedotus- ja lehdistötukea, naistoiminnan tukea, kehitysyhteistyörahoja, tutkimustoiminnan tukea, televisioaikaa Ylen vaaliohjelmissa jne. Myös EU-parlamentti jakaa siellä edustettuna oleville tiedotus- ym rahaa. Lisäksi ministereillä ja kansanedustajilla on huippupalkat, avustajat ja muut etuudet?.

Irti rakenteellisesta korruptiosta

Suoran yksittäisiin päätöksiin vaikuttamisen ohella ja jopa sitä merkittävämpää on se, että tällä rakenteellisella korruptiolla valtapuolueiden edustajat sidotaan lukemattomien säikein markkinaehtoiseen, suuryhtiöiden ja rahamiesten etuja palvelevaan politiikan yleiseen linjaan. Samalla ministerit ja kansanedustajat irtaantuvat yhä enemmän tavallisten ihmisten elämästä ja tarpeista.

Euroopan neuvoston korruption vastainen ryhmä Greco esitti Suomea koskevassa raportissaan (joulukuu 2007), että ”julkista rahoitusta ei voida rajoittaa ainoastaan parlamentissa edustettuna oleviin puolueisiin”. Greco totesi Euroopan neuvoston poliittisten puolueiden rahoitusta koskevan suosituksen 1516/2001 edellyttävän, että valtion puoluerahoituksella tulee huolehtia siitä, että myös eduskunnan ulkopuolella olevilla puolueilla ”olisi mahdollista kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneempien puolueiden kanssa”.

Vaalirahoituksen ja poliittisen toiminnan rahoituksen vääryyksien korjaamiseksi tarvitaan perusteellisia muutoksia: Vaalikampanjoiden rahoitukselle on asetettava kohtuulliset katot, puolueiden ulkopuolinen rahoitus on julkistettava niin vaaleissa kuin vaalien väliseltä ajalta, valtion puoluetuki on muutettava tasapuolisesti myös eduskunnan ulkopuolisia puolueita koskevaksi, Yleisradiossa pitää lopettaa eduskunnan ulkopuolisten puolueiden syrjintä, kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä (esim. kansalaisten aloiteoikeus, tukea kansalaisten omien vaihtoehtoisten esitysten kehittelylle, kansanäänestykset, osallistuva budjetointi kunnissa), suurten ja keskikokoisten puolueiden asemia pönkittävän äänikynnyksen torjuminen vaalilakien uudistuksessa jne.

SKP:n vaalirahoitus

SKP ei saa vaaleihin tukea yrityksiltä, ammattiliitoilta tms eikä myöskään valtion puoluetukea. Muutamassa ammattiliitossa SKP:n ehdokkaina olleet liiton jäsenet ovat saaneet pientä tukea, kun sitä on jaettu puoluekantaan katsomatta ehdokkaana oleville. SKP on käynyt vaalikampanjat omalla, jäsenten ja jäsenjärjestöjen rahoituksella. Puolueen koko vaalibudjetti on vain murto-osan siitä, mitä esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan kärkiehdokkaiden henkilökohtaiset vaalikampanjat ovat maksaneet.

SKP ja piirijärjestöjemme ovat toimittaneet oikeusministeriölle vuosittain tilityksen vaalitoiminnan tuloista ja menoista.

SKP:n vaalitoiminnan tuotot ja menot (keskusjärjestölle) olivat vuonna 2007 yhteensä 43 345,42 euroa. Tuotoista 1 610,42 euroa oli tukea jäseniltä, 3 488 euroa kampanjamateriaalien (collegepaidat ym) myyntituottoja ja 1 660 euroa julkaisutoiminnan tuottoja. Muu vaalitoiminta rahoitettiin puolueen oman organisaation normaaleista tuotoista (jäsenmaksut, lahjoitukset jäseniltä, kirjojen myynti jne).

Vuonna 2008 SKP:n vaalitoiminnan tuotot ja kulut olivat 54 610,44 euroa. Lahjoitukset jäseniltä ja SKP:n piirissä toimivilta järjestöiltä olivat 10 000 euroa, myyntitulot kampanjamateriaaleista (t-paidat, merkit, julisteet) 2 303,14 euroa ja julkaisutoiminnan tuotot 15 021,90 euroa. Loput 27 285,40 euroa rahoitettiin oman organisaation normaalin toiminnan tuotoista.

Yrjö Hakanen Helsingissä 14.8.09: