Uusi kunnallisvalitus Kettusen erorahasta
SKP:n kaupunginvaltuutettu Riitta Tynjä on jättänyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksen Jyväskylän kaupunginvaltuuston marraskuussa tekemästä päätöksestä, jossa valtuusto toistamiseen päätti, ettei se ryhdy perimään ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle maksettuja 200 000 euron erorahoja.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 15.1.2007, ettei se peri takaisin Kettuselle maksettuja erorahoja. Hämeenlinnan hallinto-oikeus katsoi valtuuston ylittäneen toimivaltansa, koska perinnästä luopumiselle ei esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella kaupunki olisi voinut luopua perusteettomasti maksamansa erokorvauksen takaisinperinnästä. Korkein hallinto-oikeus pysytti 27.8.2009 hallinto-oikeuden päätöksen voimassa.
Korkeimman hallinto-oikeuden todettua 6.6.2006 kaupunginhallituksen ylittäneen toimivaltansa eroraha-asiassa, ei Jyväskylän kaupungin päätös erorahan maksamisesta saanut lainvoimaa.
Molemmat osapuolet ovat sopimusta hyväksyessään todenneet sen sitovuuden liittyvän päätöksen lainvoimaisuuteen. Näin ollen Kettusen ja kaupungin välinen sopimus ei sido kaupunkia.
Sen sijaan, että kaupunki toistamiseen päättää olla perimättä ilman lainvoimaa maksettuja erorahoja, sen tulisi ryhtyä toimiin niiden takaisin perimiseksi. Hyväksymällä laittomuuden ja laiminlyömällä velvollisuutensa huolellisesti hoitaa yhteisiä asioita, valtuusto syyllistyy itse lainvastaisuuteen.
Kaupunginvaltuusto perusteli 16.11.2009 päätöstään pääosin samoilla perusteilla (julkisuuskuva, suuret kustannukset, häviö tulevassa oikeudenkäynnissä) kuin 15.1.2007 päätöstään olla perimättä laittomasti maksettuja erorahoja. Nuo perustelut eivät vakuuttaneet hallinto-oikeutta. Kuinka ne sen tekisivät nyt?
Ainoana uutena perusteena on esitetty ns. vanhenemisperuste, johon on tartuttu kuin hukkuva oljenkorteen. Vanhenemisen osalta asiaa ei kuitenkaan ole tarkasteltu oikein ja riittävän laajasti. Tällaisessa ehdollisessa sopimuksessa, jossa on vielä tapahtunut toimivallan ylitys, on kyse niin erityislaatuisesta kokonaisuudesta, että ei voida katsoa lainsäätäjän tarkoittaneen, että koko kunnallinen muutoksenhakumenettely ja valitusprosessi voidaan estää sillä, että muutoksenhaku kävisi tarkoituksettomaksi kolmen vuoden vanhentumisajan soveltamisen vuoksi.
Se, että kaupunki ei ole tyytynyt oikeuden päätöksiin, on johtanut ajan kulumiseen, johon vedoten kaupunki esittää saatavan vanhentuneen ja sillä perusteella esittää perinnästä luopumista. Vanhentuneeksi katsominen tällaisessa kokonaistilanteessa olisi täysin vastoin vanhentumisinstituution ja sitä koskevan lain tarkoitusta.
Tynjä toivoo kaupungilta toimia, jotka palauttaisivat ihmisten uskon politiikkaan ja sen rehellisyyteen. Laittomien päätösten puolustamisella sitä ei tehdä. Miten rakennamme Jyväskylän päätöksenteolle avoimuudesta ja oikeudenmukaisuudesta kertovan imagon, siinä on haastetta kerrakseen, Tynjä toteaa.
Riitta Tynjä 20.12.09:
