UPM:n kaltaiset joukkoirtisanomiset voittojen kasvattamiseksi on estettävä
UPM:n aikeille vähentää 3 000 työntekijää ei ole mitään taloudellisia perusteita. Kyse on Suomen kannattavimman metsäteollisuuden suuryhtiön häikäilemättömästä pyrkimyksestä kasvattaa omistajien voittoja heittämällä ulos väkeä.
UPM:n liikevoitto viime vuodelta oli 278 miljoonaa euroa ja ilman kertaluonteisia eriä peräti 527 miljoonaa. Kun verrataan tulosta ilman kertaluontoisia eriä, yhtiön liikevoitto oli viime vuonna yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaiken lisäksi metsäyhtiöiden itse julistama työsulku heikensi viime vuoden tulosta.
UPM on viime vuoden tulosten perusteella Suomen kuudenneksi kannattavin suuryhtiö. Se jakoi omistajilleen osinkoina puolet enemmän rahaa kuin yhtiö teki viime vuonna voittoa. Supistamalla nyt toimintoja yhtiö pyrkii nostamaan paperin hintoja ja paisuttamaan omistajien voittoja.
Tuhansien työntekijöiden heittäminen työttömäksi samaan aikaan kun yhtiö tekee voittoa ja jakaa omistajilleen satoja miljoonia osinkoina herättää kysymyksen siitä, millä oikeudella UPM:n johto asettaa kuponginleikkaajien edut yhtiön tuloksen tehneiden työntekijöiden työpaikkojen ja hyvinvoinnin edelle? Onko niin, että metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa voidaan turvata vain irrottamalla se pörssikeinottelusta ja siirtämällä metsäteollisuuden suuryhtiöt yhteiskunnalliseen omistukseen?
Mitä tekevät hallitus ja ay-liike?
UPM:n joukkoirtisanomiset ovat taas uusi osoitus suuryhtiöiden tukemiseen ja verohelpotuksiin perustuvan hallituksen työllisyyspolitiikan vararikosta. UPM:lle kainosti esittämien keskustelujen sijasta hallitus voisi esittää lain, jolla estetään yrityksiä käyttämästä irtisanomisia keinona omistajien voittojen kasvattamiseen.
Muillakin aloilla jatkuvien joukkoirtisanomisten pysäyttäminen on samalla haaste ammattiyhdistysliikkeelle käyttää yhteistä joukkovoimaansa työpaikkojen turvaamiseen ja hylätä matalatasoinen tupo-linja, jonka perusteluksi esitetyt lupaukset työllisyydestä ovat yhtä tyhjän kanssa, kuten joukkoirtisanomiset osoittavat.
Yrjö Hakanen 9.3.06 Helsingissä:
