Työttömyysturvaan perusremontti

Työttömyysturvan peruspäivärahan reaaliarvo oli vuoden 2006 alussa 16,22 euroa kuukaudessa alempi kuin 1.1.1991. Ansiotasoindeksillä laskettuna peruspäiväraha on jäänyt jälkeen 1985 lähtien niin, että sen pitäisi olla 143,81 euroa suurempi kuukaudessa kuin se on. Työttömien perusturva on siis kokenut romahduksen reaalisesti ja suhteessa pakkojen kehitykseen.

Työttömyysturva on lisäksi silputtu monenlaisiin kategorioihin ja sen saannille on asetettu useita rajoituksia.

Työttömien perustuvaan kuuluvat nykyään:
– peruspäiväraha, joka on 23,50 euroa päivässä ja joka on myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan perusosa
– työmarkkinatuki, joka on samansuuruinen kuin peruspäiväraha, mutta ei edellytä työssäoloehtoa
– soviteltu päiväraha, jota voidaan maksaa jos työtulot ovat riittävän pienet esimerkiksi osa-aikatyössä
– tarveharkintainen työmarkkinatuki, jonka saantiin ja tasoon vaikuttavat muun muassa puolison ja omat tulot, sekä osittainen työmarkkinatuki, joka koskee vanhempien kotona asuvia, joilla ei työssäoloehto täyty.

Lisäksi on niitä jotka ovat tosiasiallisesti työttöminä, mutta eivät kuulu näistä minkään tukimuodon piiriin vaan ovat viimesijaisen toimeentulotuen saajia. Useimmat pitkäaikaistyöttömät joutuvat turvautumaan useisiin sosiaalietuuksiin tullakseen edes jotenkuten toimeen. Työttömien peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen maksetaan lapsikorotuksia huollettavana olevien alle 18-vuotiaiden lasten perusteella. Peruspäivärahaa maksetaan myös työvoimapoliittisessa koulutuksessa oleville koulutustukena tai koulutuspäivärahana omaehtoisessa koulutuksessa oleville. Työmarkkinatukea maksetaan myös maahanmuuttajien kotoutumistukena.

Työttömiä on kohdeltu todella kaltoin kuluneina laman jälkeisinä vuosina. Työttömyysturvaan on tehty monia heikennyksiä ja sen saantia on rajoitettu monin keinoin. Nykyään työtöntä uhkaa myös yhä useammin työttömyysturva ulkopuolelle jääminen. Vakavin heikennys on se, että työttömien perusturvaa ei ole korotettu edes elinkustannusten nousun tahdissa. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen enimmäistaso on 505,25 euroa kuukaudessa, joka on huomattavasti EU:n määritelmien mukaisen köyhyysrajan alapuolella. Tuo köyhyysraja oli viime vuoden lukujen mukaan noin 750 euroa kuukaudessa.

Vuoden 2005 syyskuun aikana työttömien perusturvan erilaisten muotojen saajia oli yli 178 000, joista hyvin suuri osa pitkäaikaistyöttömiä. Kaikkiaan vuoden 2005 aikana työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia oli 296 000 ja 80 prosentilla perusturvan saajista tuki oli tarveharkintaista. Osittaista tukea sai 8 prosenttia kaikista työmarkkinatuen saajista.

Työttömien perusturva

SKP vaatii perusturvan tason korottamista 800 eroon kuukaudesta verottomana. Tämä tarkoittaa työttömien osalta sitä, että peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan tähän määrään ja verotuskäytäntöä muutetaan niin, ettei tästä perusturvasta peritä veroa.

Nykyään sekä työttömien peruspäivärahasta että työmarkkinatuesta peritään vero. Valtion verotuksessa verotettavan tulon alaraja on 14 000 euroa vuodessa, mutta kunnallisveroa on maksettava jo 2000 euron vuosituloista. Lähes jokainen työtön, joka saa jonkinlaista työttömyysturvaa joutuu maksamaan ainakin kunnallisveroa.

Hallitusten veroratkaisut ovat suosineet erityisesti pääomatulojen saajia sekä muita suurituloisia ja palkkatulojen saajia ylipäätään työtulovähennyksen alarajaa nostamalla. Työttömät ja eläkeläiset ovat jääneet verohelpotusten ulkopuolelle. Vuonna 2006 työttömän päivärahatuloista joutui maksamaan suurempaa veroa kuin vastaavan kokoisesta palkkatulosta. Esimerkiksi peruspäivärahalla toimeentulevalta, jonka vuositulot ovat noin 6000 euroa, peritään noin 350 euroa enemmän veroa vuodessa kuin vastaavankokoisesta palkkatulosta.

Sosiaaliturvan ja erityisesti perusturvan verotus on sitä saavien kannalta turhaa ja turhauttavaa. Useissa tapauksissa on niin, että työtön joutuu hakemaan toimeentulotukea maksaakseen työttömyysturvasta perityn veron. Sosiaaliturvan verottamiseen tarvittava byrokratia saattaa sitä paitsi nielaista enemmän resursseja kuin verotuksella saadaan hyötyjä.

Yksinkertainen ja selkeä systeemi

Työttömän perusturvaan kuten muuhunkin perusturvaan voidaan luoda SKP:n esityksen mukainen yhtenäinen ja samantasoinen kansalaisen perusturva takaavan järjestelmä. Lähtökohta on se, että jokaisella on siihen oikeus. Perusturvan taso – 800 euroa verottomana kuukaudessa – on sellainen, että se turvaa kohtuullisen toimeentulon. Se ei poista oikeutta saada tarpeen mukaisia muita erityistukia kuten asumistukea tai muita perhetukia.

Työttömyysturvan saannin edellytyksiä on selkeytettävä niin, että sellaiset rajoittavat karenssit ja puolisoiden tai vanhempien tulorajat poistetaan, joiden takia monet putoavat perusturvan ulkopuolelle osittain tai kokonaan.

Työttömyyden varalle on luotava selkeä kohtuullisen toimentulon takaava perusturvajärjestelmä, joka kannustaa myös järjestämään työtä ja luomaan työpaikkoja. Nykyinen systeemi ylläpitää suurtyöttömyyttä ja ajaa työttömät taloudelliseen ahdinkoon.

Kirjallisuutta:
Pertti Honkanen: Työttömien perusturvan ongelmia, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 54/2006, Kelan tutkimusosasto

SKP:n pääsihteeri Arto Viitaniemi perusturvavihkossa 26.11.06: