Toisenlaisen Euroopan puolesta – Ei EU:n perustuslaille

Suomen EU-puheenjohtajakauden alkaessa Euroopan kehitys on murrosvaiheessa. Euroopan unionin perustuslakiesitys on törmännyt kansalaisten enemmistön vastustukseen. Julkisia palveluja ja työehtosopimusturvaa uhkaava palveludirektiivi on saanut vastaansa laajat mielenosoitukset. Uusliberalistista politiikkaa harjoittaneet hallitukset ovat kärsineet vaalitappioita. USA:n politiikan myötäily on tehnyt Euroopan poliittisista johtajista kyvyttömiä toimimaan Lähi-idän kriisien ja maailmanlaajuisen kehityksen ongelmien ratkaisemiseksi.

Euroopan kehitykselle tarvitaan uusi suunta. Puheenjohtajuus tarjoaa Suomen edustajille mahdollisuuden avata keskustelua ja tehdä aloitteita EU:n politiikan uudelleenarvioimiseksi. Suurin osa kansalaisista odottaa vaihtoehtoja työttömyyden ja pätkätöiden kurimukselle, julkisten palvelujen alasajolle, ympäristön tuhoamiselle, yhtiövallalle ja sodille.

Hallitus halveksii demokratiaa

Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus ajaa EU:n perustuslain hyväksymistä Suomen eduskunnassa, vaikka perustuslaki hylättiin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Keväällä tehtyjen mielipidetiedustelujen mukaan suomalaisistakin vain neljännes kannattaa perustuslain ratifioimista.

Hallituksen linja kuvastaa euroeliitin ylimielistä, suorastaan halveksivaa suhtautumista kansalaisiin ja demokratiaan. Samanlainen asennoituminen näkyy siinä, että hallitus ajaa EU:n palveludirektiivin hyväksymistä ja jopa sen soveltamisalan laajentamista ay-liikkeen ja kansalaisten vastustuksesta huolimatta. Sama linja näkyy Suomen puheenjohtajakaudella ratkaistavaksi tulevissa Maailman kauppajärjestön neuvotteluissa maataloudesta ja palveluista.

SKP:n keskuskomitea vastustaa ehdottomasti EU:n perustuslain ratifioimista. Ehdotettu perustuslaki alistaa kaiken kilpailun ja pääoman vapaudelle, voimistaa julkisten palvelujen yksityistämistä, heikentää työntekijöiden sopimusturvaa, siirtää entistä suuremman osan lainsäädännöstä EU:n päätettäväksi sekä militarisoi EU:ta ja kytkee sitä Natoon. Romuttamalla kansalaisyhteiskunnan paikallisen ja kansallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia perustuslaki heikentäisi myös demokraattisen Euroopan mahdollisuuksia.

Kansalaisyhteiskuntaa on vahvistettava

Eurooppalaiset eivät tarvitse unionille esitettyä perustuslakia. Demokraattinen Eurooppa voidaan rakentaa vain vahvistamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja kunnioittamalla kaikkien kansojen tasavertaisia oikeuksia.

SKP:n mielestä kansalaisten on saatava ratkaista kansanäänestyksellä hyväksytäänkö vai hylätäänkö EU:lle esitetty perustuslaki tai mahdollinen muu uusi perussopimus. Suurten kansainvälisten yhtiöiden valtaa ja pääomaliikkeiden vapautta on rajoitettava. Tämä edellyttää myös ammattiyhdistysliikkeen kansainvälisten toimintaoikeuksien ja kansainvälisen solidaarisuuden vahvistamista. SKP vastustaa EU:n poliisivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttajien oikeuksia polkevaa linnake-Eurooppaa.

Työehtosopimusturvan ja julkisten palvelujen puolesta

Valtaeliitti yrittää markkinoida Euroopan unionia puheilla sosiaalisesta Euroopasta. Käytännössä EU on lisännyt työttömyyttä ja työelämän turvattomuutta. EU:n takaama pääoman vapaus on merkinnyt jatkuvia joukkoirtisanomisia, julkisen sektorin työpaikkojen karsimista ja maatalouden alasajoa. Samalla EU:n sisämarkkinasäännöt ovat helpottaneet työehtosopimusten kiertämistä.

Lissabonin strategialla pyritään tekemään EU:sta maailman kilpailukykyisin talousalue laajentamalla työvoiman polkumyyntiä, yksityistämällä julkisia palveluja, alistamalla koulutus yhä enemmän työnantajien tarpeille, keskittämällä alueellista kehitystä ja riistämällä kehitysmaita.

SKP:n keskuskomitea vaatii hallitusta luopumaan aikeista ajaa läpi EU:n palveludirektiivi. Mitään julkisia palveluja ei saa alistaa palveludirektiiville. Ulkomaiselle työvoimalle, myös ns. tilapäiselle työvoimalle, tulee taata Suomessa alalla voimassaolevien työehtosopimusten mukaiset työehdot. Hallituksen tulee nostaa valuutanvaihtovero EU-puheenjohtajakauden asialistalle.

Tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

Suomen puheenjohtajakaudella tullaan käsittelemään useita ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä ratkaisuja, kuten tavoitteet neuvotteluihin Kioton ilmastosopimuksen jatkosta, energiapolitiikkaa ja kemikaaliasetus. Suomen maineelle ympäristöarvoja tärkeänä pitävänä maana on häpeä, että eduskunnan puhemies esiintyy ydinvoimateollisuuden kaupparatsuna ja hallitus EU:n ilmastopolitiikan jarrumiehenä.

SKP:n keskuskomitean mielestä Suomen hallituksen tulee esittää EU:n sitovaksi ilmastotavoitteeksi päästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee olla myös energiapolitiikan keskeinen lähtökohta. Tämä edellyttää panostamista energian säästämiseen, uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen. Kemikaaliasetuksessa on tiukennettava yhtiöiden velvoitteita ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Irti USA:n sotapolitiikasta

Kun Suomi toimi edellisen kerran EU:n puheenjohtajana, avattiin tie EU:n taistelujoukkojen muodostamiselle. Tänä keväänä eduskunta hyväksyi lähes yksimielisesti kriisinhallintalain säätämisen kiireellisenä poikkeuslakina, joka mahdollistaa suomalaisten joukkojen osallistumisen EU:n taistelujoukkojen operaatioihin ilman YK:n valtuutusta. Oikeisto ja eräät sosialidemokraatit ajavat tämän linjan jatkona Nato-jäsenyyden toteuttamista eduskuntavaalien jälkeen.

SKP:n keskuskomitea vaatii Suomen hallitusta palaamaan takaisin liittoutumattomuuden ja Helsingin ETY-kokouksen linjalle. Turvallisuutta ei vahvisteta sodan keinoilla vaan yhteistyöllä oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi. Suomen asema EU:n ns. johtotroikassa velvoittaa ottamaan aktiivisesti kantaa USA:n sotapolitiikkaa, mm. Iraniin kohdistuvia iskuja ja Irakin miehityssotaa vastaan. Suomi ei saa hyväksyä sitä, että EU tukee Israelin ja USA:n pyrkimyksiä kuristaa Palestiina ja tuhota sen mahdollisuudet itsenäisyyteen.

Suomen puheenjohtajakaudella pidetään muun muassa EU:n ja Venäjän sekä EU:n ja Aasian maiden huippukokoukset. SKP:n keskuskomitea esittää, että hallitus nostaa niiden valmistelussa esille yhteistoiminnan rauhan vahvistamiseksi muun muassa Lähi-idässä, työvoiman sosiaalisen polkumyynnin estämisen, ilmastomuutoksen pysäyttämisen ja kauppapolitiikan alistamisen ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun edistämiselle.

SKP:n keskuskomitea 21.5.06: