Vaaleanpunainen vallankumous

Fb-tapahtumasivulle tästä (avautuu uuteen välilehteen)

Kansainvälisenä naistenpäivänä kannustamme mukaan marsseille, mutta ennen sitä keskustelemme naisten oikeuksien historiasta, nykytilanteesta ja Rosa Luxemburgin merkityksestä naisasialiikkeelle ja feminismille: DSL:n opintokeskus järjestää Vaaleanpunainen vallankumous -yleisötapahtuman Keskustakirjasto Oodin Oppimistila 2:ssa (Aura, Oodin 2. kerros), Helsingissä tiistaina 3.3. klo 17.00–19.00.

Alustuspuheenvuorot pitävät SKP:n puheenjohtaja Tiina Sandberg sekä ihmisoikeus-, potilas- ja vammaisaktivisti Rosa Warski.

Kansainvälisen naistenpäivän alkuperä on työväenluokkainen ja vasemmistolainen. Kööpenhaminassa vuonna 1910 pidetty kansainvälinen naisten sosialistinen konferenssi päätti aloittaa Kansainvälisen naistenpäivän vieton. Esitystä oli tekemässä myös Rosa Luxemburgin läheinen ystävä ja puoluetoveri Clara Zetkin. Seuraavana vuonna naistenpäivän marsseille osallistui jo miljoona ihmistä. Vuonna 1921 Zetkinin puheenjohtama kansainvälinen naisten kommunistinen konferenssi vaihtoi naistenpäivän ajankohdaksi 8. maaliskuuta, joka on pysynyt sen jälkeen muuttumattomana.

Tapahtumaan on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Tapahtumassa noudatamme turvallisemman tilan periaatteita.

Oodin esteettömyystiedot luettavissa täällä (avautuu uuteen välilehteen)!

Yhteiskunnan rakenteet, arvot ja tulevaisuus

Rosa Warskin puheenvuorossa tarkastellaan naisten asemaa ja naisiin kohdistuvia rakenteellisia epäoikeudenmukaisuuksia yhteiskunnassa. Keskiössä ovat sosiaaliturva ja työelämä naisten näkökulmasta, palkkaerot, naisvaltaisten alojen arvostuksen puute, julkisen keskustelun naisvihamieliset piirteet sekä naisten systemaattinen ohittaminen ja vähättely niin päätöksenteossa kuin terveydenhuollossakin.

Huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin: vammaisten naisten syrjintään, väliinputoajiin, omaishoitajien alistamiseen sekä synnytyssairaaloiden sulkemisen ja lähisuhdeväkivallan vaikutuksiin naisten elämään. Esiin nostetaan myös pehmeiden arvojen väärinymmärretty luonne ja se, miten empatia, solidaarisuus ja tasa-arvo leimataan heikkoudeksi samalla kun ne ovat kestävän yhteiskunnan perusta.

Rosa Luxemburg

Rosa Luxemburg (1871–1919) oli puolalais-saksalainen teoreetikko ja vallankumouksellinen, joka on edelleen kansainvälisesti tunnettu merkkihenkilö työväenliikkeessä. Hän puhui, kirjoitti ja agitoi muun muassa sosialismin, rauhan ja naisten oikeuksien puolesta. Sodanvastaisen aktivisminsa takia hän joutui useita kertoja vankilaan. Tunnetuksi Luxemburg tuli vaikuttaessaan Puolan ja Saksan sosialidemokraattisissa liikkeissä. Saksan vallankumouksen jälkeen hän oli perustamassa Saksan kommunistista puoluetta.

Luxemburgin poliittiset kirjoitukset herättivät sekä ihastusta että vihastusta. Aseenaan Marx, huumori ja satiiri sekä maailmankirjallisuuden laaja tuntemus, hän oli monissa väittelyissä terävä vastustaja ja ystävien seurassa mitä hauskin keskustelukumppani. Byrokratian ja opportunismin arvostelu toi hänelle vihamiehiä työväenliikkeen sosialidemokraattisissa johtajissa.

Tapahtumassa Tiina Sandberg valottaa Luxemburgin merkitystä naisasialiikkeelle, ja pohtii mitä annettavaa Luxemburgilla on nykypäivän taisteluille.

DSL on julkaissut uusintapainoksen Mirjam Vire-Tuomisen kirjoittamasta Rosa Luxemburgin elämäkerrasta sosiologi Camilla Kantolan uudella esipuheella – tutustu kirjaan tästä ja tilaa omaksi!