Talvivaaran kaivostoiminta on ajettava hallitusti alas
Talvivaaran kaivos on tuottanut tähän mennessä tappiota valtiolle ja muille sijoittajille 1-1,5 miljardia euroa. Jälkilaskun suuruus ympäristövahinkojen korjaamisessa ja korvauksissa haitankärsijöille tulee olemaan satoja miljoonia euroja.
Valtiolla oli mahdollisuus tunnustaa tosiasiat keväällä 2013, mutta tuolloin Solidium Heidi Hautalan johdolla tuli pelastajaksi ja antoi rahoitusta 23 miljoonaa euron osakesijoituksella. Nämä ja aiemmat valtion sijoitukset ovat nyt nollaantuneet.
Nyt annettu lupa purkuputkelle ei edelleenkään ratkaise kaivoksen aiheuttamia ongelmia. Toivoton on myös haave, että ulkomainen sijoitusyhtiö saisi kaivoksen toimimaan. On kolme keskeistä syytä siihen, miksi kaivoksen jatkaminen on toivoton ja tuhoontuomittu hanke.
1. Kaivoksen toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kaivosyhtiön omien tietojen perusteella on laskettavissa, että malmitonnin käsittelykulut ovat noin 30 euroa tonnilta. Tähän mennessä malmitonnista on saatu tuloa arviolta 10-20 euroa. Kun yhtiön louhintatavoite on 15 milj tonnia vuodessa, tarvitaan ulkopuolista rahoitusta 150-300 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäbudjetin sata miljoonaa euroa ei riitä edes yhdeksi vuodeksi.
2. Toinen syy kaivoksen alasajon välttämättömyyteen ovat sietämättömät ja louhintamäärien myötä koko ajan kasvavat ympäristökustannukset. Ratkaisematon perusongelma on mustaliuskeen sisältämä valtava rikkimäärä. Mustaliuskeesta on n 8 prosenttia rikkiä ja vain alle puoli prosenttia nikkeliä.
Malmin sivukivessä oleva rikki on varsinaisen malmin tavoin sulfaatin lähde. Kaivoksen yhden toimintavuoden aikana sivukivikasaan kootaan kiviaineksen sisältämät miljoonasta kahteen miljoonaan tonnia rikkiä. Tämä määrä voi ilman ja veden kanssa reagoidessaan tuottaa miljoonia tonneja sulfaattia. Kahden vesistöjen väliselle vedenjakajalle ollaan rakentamassa sulfaattipommia, joka tulisi turmelemaan vesistöjä laajoilla alueilla ja kauan.
3. Kolmas perustava ongelma on uraani ja muut radioaktiiviset aineet. Näiden osalta ei ympäristövaikutuksia ole arvioitu eikä kaivosta ole perustettu huomioiden radioaktiivisten aineiden riskejä.
SKP katsoo, että tämä jättiläismäinen kaivoskokeilu on lopetettava. Mitä kauemmin toimintaa koetetaan jatkaa sitä suuremmat ovat sekä taloudelliset että ympäristön kärsimät vahingot. Talvivaaran kaivos on ajettava hallitusti alas. Tämä on se tie jolla kansakunnan kärsimät vahingot minimoidaan.
Skp tukee kansalaisryhmän tekemiä tutkintapyyntöjä Oikeuskanslerille kaivoksen toimintaa valvovien viranomaisten toiminnasta.
Jotta holtittomat yksityisen voitontavoittelun aiheuttamat ympäristöhaitat voidaan kaivostoiminnassa jatkossa paremmin ehkäistä, kaivoslakia on muutettava niin, että mineraalivarat kuuluvat jatkossa valtiolle, ja lupa kaivostoimintaan annetaan lähinnä perustettavalle valtion kaivosyhtiölle. Suomeen on luotava valtiollinen, demokraattiseen valvontaan perustuva luonnonvarojen hallintojärjestelmä.
Ympäristökatastrofien torjumiseksi on Suomeen perustettava elinkeinohallinnosta riippumaton alueellinen ympäristöhallinto ja kaivosyhtiöiltä on kerättävä rahasto suljettujen kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen torjuntaan.
SKP:n keskuskomitea
